Vuosikertomus 2023

Karttaan on koottu olennaisimpia poimintoja kuntien kanssa tehdystä työstä vuonna 2023. Voit suodattaa karttaa valikon avulla. Jos taas klikkaat tiettyä kuntaa kartalla, näet poimintoja kunnan alueella tai kunnan kanssa yhteistyössä toteutetuista toimenpiteistä.

Kartta ei kata aivan kaikkea toimintaamme: kunnissa ja kuntien kanssa yhteistyössä tekemämme työn lisäksi merkittävä osa Valonian tilaisuuksista, materiaaleista, neuvonnasta ja viestinnästä on tarjolla kaikille Valonian osallistumismaksun maksaneille kunnille – lue lisää Sidosryhmätyö ja vuorovaikutus -osiosta.

Valonian viestinnän vuosi 2023 oli tuttuun tapaan puuhakas moninaisten teemojen ja hankkeiden parissa. Ilmasto- ja luontotyön vahvistuminen kunnissa on herättänyt kunnat pohtimaan myös näiden teemojen viestintää yhä aktiivisemmin. Yksi mukavista onnistumisista olikin kuntien toiveesta keväällä järjestetty ilmastoviestinnän koulutus ja siihen liittyvä työpaja. Tapaamisiin kutsuttiin kuntien viestijöitä sekä ilmastotyön tekijöitä ja saimmekin koolle innostuneen joukon 17 kunnasta ja sidosryhmäorganisaatioista. Yhteisesti todettiin, että ilmasto- ja ympäristöviestinnässä tulee painottaa konkreettisia toimia, jotka koskevat ihmisten arkielämää.  Kokosimme koulutuksen pohjalta materiaalipaketin, joka sai kiitosta useammasta kunnasta. Ilmastoviestintätyö kuntien kanssa jatkuu vuonna 2024 ja viestinnässä roolimme kuntien ja muiden kumppaneidemme viestinnän sparraajana, ideoijana ja apukäsinä on muuttunut alati keskeisemmäksi.

Alkuvuoden ajan viestintätiimissämme oli mukana projektityöntekijänä myös Matilda Gronow, joka muun viestintätyön ohella rikastutti viestintämateriaalejamme hienoilla kuvituskuvilla, joita voi ihastella muun muassa tässä vuosikertomuksessa.

Lähes kaikki maakunnan kunnat tekevät ilmastotyötä ja Valonian ja kuntien yhteistyö on tiivistynyt entisestään. Ilmasto-ohjelmatyössä on siirrytty käytännön toimenpiteiden toteutukseen muun muassa hankkeiden kautta. Vuonna 2023 keskustelu ilmastotyössä laajentui hillitsemistoimista seurannan työkaluihin ja indikaattoreihin sekä sopeutumisen ratkaisuihin.

Valonian rooli maakunnallisen ilmastotyön edistäjänä on huomattu myös valtakunnallisesti ja muissa maakunnissa. Kuntien kanssa tehtyä yhteistyötä, laadittuja toimintamalleja ja materiaaleja esiteltiin vuoden aikana useissa tilaisuuksissa. Kiinnostus kohdistuu etenkin tapaamme toimia verkostojen synnyttäjänä ja kuntien aktivoijana. Turussa marraskuun alussa järjestettyyn Ilmastoratkaisuilla elinvoimaa ja hyvinvointia Varsinais-Suomeen -seminaariin kokoontui kuntien virka- ja luottamushenkilöjohtoa päivittämään maakunnan hiilineutraaliustavoitteiden ja ilmastotyön tilannetta. Seminaarissa korostui yhteistyön, rohkeuden ja aktiivisuuden tärkeys ilmastotyössä, joka vaatii kaikkien osallistumista ja lisää konkreettisia toimenpiteitä. Vaikuttavien toimenpiteiden syntymiseksi on teknisen sektorin tiedonvaihtoa ja käytäntöjä tuettu esimerkiksi järjestämällä verkostotapaamisia sekä ohjausta energiatehokkuustyön (KETS) etenemiseen.

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeessa työstetty Varsinais-Suomen ilmastotiekartta julkaistiin kokonaisuudessaan toukokuussa 2023 ja sen toimenpiteiden toteutumisesta laadittiin myös seurantaraportti. Seurantatietojen mukaan alueen päästöt ovat vähentyneet maan keskitasoa nopeammin, -34 % vuosina 2005–2021. Energiakriisivuosi 2022 ja sen jälkeinen kehitys eivät vielä luvuissa näy. Järjestimme energianeuvonnan tapahtumia lähes yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina, mutta osallistujia tilaisuuksissa, kuten myös kysyntää henkilökohtaiselle neuvonnalle, oli selvästi vähemmän kuin huippuvuonna 2022. Taloyhtiöt ovat enenevässä määrin merkittävä neuvonnan kohderyhmä, sillä energiayhteisöjen kautta vaikutusmahdollisuuksia on paljon, mutta tietoa ja kokemuksia on vielä melko vähän. Viime vuonna uudenlaisiin ratkaisuihin tutustuttiin eri kohteilla energiakävelyjen muodossa. Yhdessä Turun AMK:n kanssa järjestetyllä seutukuntakiertueella jaettiin tietoa ja etsittiin taloyhtiöitä TEMU-hankkeen pilottikohteiksi. Yksi keskeinen haaste kunnissa on liikenteen päästöjen vähentäminen. Uusien kestävää liikkumista edistävien ratkaisujen tukeminen onkin yhä tärkeämpää Valonian toiminnassa, ja järjestimmekin kunnille ja työpaikoille useita webinaareja sekä tuimme kuntia muun muassa kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmatyössä.

Kuntien ilmasto-ohjelmatyössä siirryttiin suunnittelusta kohti toteutusta

Kuntien ilmastotyö jatkui ja syventyi vuonna 2023. Suuret kunnat etenevät omalla tahdillaan käytännön toimenpiteiden toteutuksessa, mutta myös useat pienet kunnat ovat edenneet toimenpiteiden suunnittelun vaiheeseen. Maakunnassa oli vuoden 2023 lopussa enää neljä kuntaa, joissa ilmastosuunnitelman tekoa ei ollut aloitettu. Keskustelu näidenkin kuntien yhteistyöstä ilmasto-ohjelmatyössä saatiin käynnistettyä. Järjestimme jälleen vuoden aikana kuntien yhteisiä ilmastotapaamisia mahdollistaaksemme kuntien välistä kuulemisten vaihtoa, yhteistyötä ja vertaistukea. Valonia auttoi kuntakohtaisesti muun muassa toimenpiteiden määrittelyssä, työpajojen järjestämisessä, taustatietojen kokoamisessa sekä rahoituksen hakemisessa ilmastotoimenpiteisiin. Toimimme asiantuntijatukena eri kuntien työryhmissä ja kokouksissa tarvittaessa.

Ilmastolain myötä tullut ilmastosuunnitelman laatimisen vaatimus aktivoi kuntia ja seitsemän kuntaa haki siihen tarjolla ollutta ympäristöministeriön avustusta. Vaikka loppuvuodesta tuli tieto, että ohjelman laatimisvelvoite tulee kunnilta poistumaan, se ei näyttänyt vaikuttavan kuntien aktiivisuuteen. Vuosittaiset, valtakunnallisesti yhtenäiset, päästölaskelmat ja indikaattorit mahdollistavat kuntakohtaisten ja maakuntatason päästötietojen hyödyntämisen päätöksenteossa.

Hinku-kunnille asetettu vaatimus liittyä myös kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) on lisännyt alueemme sopimuskuntien määrää. Kuntia on nyt yhteensä 11 ja niiden alueella asuu 71 % maakunnan väestöstä. Sopimukseen liittyvä toimintasuunnitelma on mahdollista liittää ilmasto-ohjelmaan.

Loimaalla kokeiltiin kaupunkipyöriä ja Naantalissa lähilokerikkoa

Erilaiset kokeilut ovat tärkeitä, jotta voidaan testata uudenlaisia ratkaisuja, kerätä tietoa ja kehittää palveluita kohderyhmälähtöisesti. Vuoden 2023 aikana Valonia toteutti kaksi liikkumisen kokeilua: Loimaalla kokeiltiin kaupunkipyöräjärjestelmää ja Naantalissa lähilokerikkoa.

20 kaupunkipyörää ja viisi asemaa saapui Loimaalle vajaan neljän kuukauden ajaksi, heinäkuun alusta lokakuun loppuun. Pienemmillä paikkakunnilla tehokkaan joukkoliikenteen järjestäminen on haastavaa ja kaupunkipyörät ovat yksi keino täydentää julkista liikennettä. Käyttöraporteista saadun datan mukaan pyöriä käytettiin melko paljon työmatkoihin, kun rautatieasemalta poljettiin työpaikalle ja päivän päätteeksi takaisin asemalle. Työmatkaajat voisivatkin kokeilun perusteella olla yksi potentiaalinen kaupunkipyöräjärjestelmän kohderyhmä.

Naantalin saaristossa sijaitsevalla Livonsaaren Osuuskaupalla otettiin kokeilukäyttöön uudenlainen lähijakelulokerikko kesäkaudeksi 2023 ja toiminta jatkuu edelleen. Lähilokerikko on kaikille avoin lähetysten välivarasto. Yksityishenkilöt sekä yritykset voivat jättää maksutta lokeroon tavaroita jonkun toisen noudettavaksi vapaavalintaisen numerokoodin avulla. Lähijakelulokerikkoa voi käyttää omatoimisesti ja noutoajat ovat joustavat kaupan aukioloaikojen puitteissa. Ennen kokeilua Valonia selvitti paikallisten tarpeita sekä teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja ja kartoitti sopivia sijainteja kokeilulle. Konseptina lähijakelupiste on monistettavissa ja toteutettavissa missä tahansa.

Valonia kuntien kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistyön tukena

Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmat ovat erinomainen lisä kunnan ilmasto-ohjelman rinnalle – niiden avulla voidaan suunnitella konkreettisia, juuri omalle kunnalle sopivia toimia ja aikataulutusta. Päästövähennysten lisäksi toimenpiteet kannustavat aktiiviseen ja terveelliseen liikkumiseen. Roolinamme on monesti tuoda esiin vuorovaikutteisen suunnittelun ja osallisuuden tärkeyttä, ja järjestimmekin aiheesta myös webinaarin kunnille.

Valonian tuottamaa suunnittelupohjaa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmalle on hyödynnetty jo kaikkiaan kahdeksan varsinaissuomalaisen kunnan kanssa. Vuonna 2023 olimme mukana kolmen kunnan – Kaarinan, Raision ja Turun – ohjelmatyössä. Lisäksi autoimme Someron kaupunkia selvittämään kävelyn, pyöräliikenteen ja liikunnan olosuhteita asukaskyselyllä. Karttapohjaiseen kyselyyn vastasi 353 somerolaista tai kaupungin alueella liikkuvaa, jotka tekivät kaiken kaikkiaan 880 karttamerkintää. Tietoja voidaan myöhemmin hyödyntää mm. kaupunki- ja liikennesuunnittelussa, kunnossapidossa sekä liikunta- ja vapaa-aikatoimintojen suunnittelussa.

Ohjelmatyön lisäksi olemme jo vuosia tehneet aktiivista yhteistyötä kuntien kanssa muun muassa osallistumalla kuntien liikenneturvallisuusryhmiin. Vuonna 2023 meidät kutsuttiin mukaan Auran, Loimaan ja Pöytyän ryhmiin. Jatkoimme aiempien vuosien tapaan myös Kaarinan, Liedon ja Paimion ryhmissä.

Vuonna 2023 olemme seuranneet ja kommentoineet useamman kunnan ohjelmatyötä myös luontoteeman parissa. Ympäristöministeriön Kunta- ja Järjestö-Helmi avustuksella luonnonhoitotyötä ja sitä tukevaa suunnittelua ja kartoituksia tehtiin ainakin 12 kunnan alueella, kymmenessä hankkeessa. Kuntien ja Valonian Varsinais-Suomen Helmikunnat II -hankkeessa hoitotöitä, kuten niittoja ja laidunnusta tehtiin kuuden kunnan alueella.

Metsäomaisuutensa kautta kunnilla on merkittävä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että luontokadon torjunnassa. Metsät olivat aiheena esillä myös Valonian kuntatapaamisissa. Monessa kunnassa pohditaankin, miten sovittaa metsien hoidon ja käytön eri tavoitteet vastaamaan niin kuntalaisten ja kuntapäättäjien näkemyksiä kuin laajempia luonnon monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteita. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO on ollut menestystarina metsien vapaaehtoisen suojelun edistäjänä ja ohjelma on saamassa myös jatkoa vuoden 2025 jälkeen. Vuonna 2023 saimme tehdä työtä METSO-ohjelman tavoitteiden edistämiseksi Salon ja Uudenkaupungin kuntametsissä.

Saaristomeri-ohjelman jatkaminen kirjattiin kesäkuussa julkaistuun hallitusohjelmaan ja sen toteuttaminen tuli myös meidän työlistallemme syksyllä. Roolinamme yhdessä Varsinais-Suomen liiton ja ELY-keskuksen kanssa on vauhdittaa konkreettisia kunnostustoimia Saaristomeren valuma-alueella muun muassa tarjoamalla tukea hankesuunnitteluun ja viestintään.  Työ on vasta alussa, mutta jo ensimmäisen syksyn aikana ehdimme osallistua lukuisiin hankevalmisteluihin ja tukea muita toimijoita hankesuunnitelmien laadinnassa. Erityisesti paneuduimme kuntien vesiensuojelutyön aktivoimiseen.

Toimme eri yhteyksissä keskusteluun mukaan myös valuma-aluetason tarkastelua. Yksittäiset toimet tulee osata kohdentaa oikein, jotta niistä saadaan suurin hyöty niin ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, vesiensuojeluun kuin luontokadon torjuntaankin liittyen. Paattistenjoella ja Savijoella kartoitimme sopivia pilottikohteita myös viljelijöiltä kyselyjen ja työpajojen avulla. RESIST-hankkeen myötä kokosimme tutkimus- ja koulutuskentältä voimia yhteen pohtimaan vesienhallinnan ratkaisuja, joilla sopeudutaan etenkin tulviin ja kuivuuteen. Kansainvälinen hanketiimi tuli kesäkuussa tutustumaan alueeseemme ja haastatteli samalla videosarjaansa viljelijöitä, tutkijoita ja asukkaita.

Luonnonhoito- ja vesistökunnostuskohteet kartalla

Karttaan on koottu vuoden 2023 aikana hankkeissa toteutetut vesistökunnostukset ja luonnonhoitotyöt. Klikkaamalla karttamerkintöjä saat lisätietoja kohteista.

Pienvesiä kunnostettiin Salossa ja kartoitettiin viidessä kunnassa

Ennallistimme Salossa kolmea pienvesikohdetta vuonna 2023. Hyyppäränharjulla sijaitsevalla Mustasopan lähteiköllä tukittiin ojia, padotettiin lähteikköä ja lisättiin puusuisteita uomiin. Puusuisteiden lisäyksen tavoitteena on saada puroon syvyys- ja leveysvaihtelua, pienipiirteistä mutkittelua ja monipuolisia elinympäristöjä lähdevesiympäristöissä viihtyvälle sammallajistolle ja muulle kasvillisuudelle. Peppursuon alueella kunnostimme lähdepuroa noin 100 metrin matkalta. Lisäksi puron ojaksi suoristettuun alaosaan lisättiin puusuisteita ja näiden alapuoliselle ojikkoalueelle rakennettiin puusta kaksi pientä patoa, joiden avulla muodostui voimakkaasti pohjavesivaikutteinen kosteikko. Punassuon Lohiojassa kunnostimme taimenelle ja muulle virtavesilajistolle soveltuvia elinympäristöjä perattua puroa kiveämällä ja soraistamalla uomaa.

Kunnostukset olivat osa valtakunnallista Pienvesi-Helmi-hanketta. Lisäksi teimme Helmikunnat II -hankkeessa paikkotietopohjaisia pienvesikartoituksia viiden kunnan alueella luodaksemme pohjaa tuleville kunnostuksille.

Uudessakaupungissa ja Salossa kerättiin luontotietoa päätöksenteon tueksi

Omistamiensa metsien kautta kunnilla on merkittävä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että luontokadon torjunnassa ja monimuotoisuuden lisäämisessä. Kuntien METSO-rantajatkumot-hankkeessa ryhdyimme pilottikuntien Salon ja Uudenkaupungin sekä Tapion kanssa kehittämään kunnan luontotiedon hallintaa osana kestävää päätöksentekoa sekä tekemään konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. Valonia järjesti lokakuussa kummankin kunnan kanssa erilliset työpajat, joissa käynnistettiin keskustelu päivitettävän metsäsuunnitelman tavoitteiden asettamisesta. Paikalla oli kaupunkien metsäasioista vastaavia työntekijöitä ja kuntapäättäjiä.

Kummankin kunnan kanssa keskusteluissa todettiin, että metsäsuunnittelun prosessi on tehtävä läpinäkyväksi ja viestittävä laajasti, jotta kunnan linjaukset ja toimenpiteiden tavoitteet välittyvät myös kuntalaisille. Kunnan omistamat metsät linkittyvät useiden eri kunnan toimialojen toimintaan ja onkin tärkeää, että jatkokeskusteluissa viestiä metsäsuunnittelusta viedään eri toimialojen päätöksentekoon. Lisäksi keräsimme kuntien omistamilta mailta runsaasti tietoa pienvesien ja vesistöjen rantaluonnosta sekä teimme kunnostus- ja suojeluehdotuksia.

Raisionjoen kunnostustyöt saatiin päätökseen

Raisionjoen varteen rakennettiin 1950-luvulta alkaen kolme säännöstelyallasta vedenoton tarpeisiin. Raision Haunisissa vuoteen 2011 saakka toiminut Raision-Naantalin kuntayhtymän vesilaitos tuotti kuntien tarvitseman veden. Joen säännöstelypadot patoaltaineen menettivät alkuperäisen merkityksensä vedenhankinnan siirryttyä Virttaankankaalle, minkä ansiosta avautui mahdollisuus luonnonmukaistaa Raisionjokea ja avata kalojen vaeltamisen estävät padot vuosikymmenien jälkeen.

Vuonna 2023 toteutimme yhdessä Raision kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa säännöstelypatojen muutostöitä: Hintsan ja Merttelän säännöstelypadot muutettiin teknisen kalatien ja luonnonmukaisen koskirakenteen yhdistelmiksi, Hintsa-Lähteenmäen säännöstelypato luonnonmukaiseksi koskeksi. Näiden myötä Raisionjoen merkittävä kunnostusurakka saatiin päätökseen ja kunnostustöiden ansiosta vapaa vaellusyhteys Raisionjoessa avautui noin 15 kilometrin päähän merestä sisämaahan.

Videosarja kiteyttää työtämme luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi

Julkaisimme kolmiosaisen videosarjan, joka esittelee Varsinais-Suomen luonnon ominaispiirteitä ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi tehtävää työtä – eli kiteytimme Valonian lumotyön lähtökohdat ja tavoitteet tiiviiksi paketiksi.

• Osa 1: Erityispiirteitä ja historian vaikutuksia
• Osa 2: Kunnan rooli luontokadon pysäyttäjänä
• Osa 3: Keinoja ja yhteistyötä monimuotoisuuden vaalimiseen

Vuoden 2023 aikana luonnonvarojen kestävän käytön teemassa pääsimme laajentamaan ruokaketjujen ja maatalouden kohderyhmiä: samalla, kun jatkoimme työtämme ilmastokestävän maatalouden parissa Hiilipelto-viljelijäryhmien kanssa, käynnistimme syksyllä myös uuden peruskouluihin ja koulujen ruokapalveluihin keskittyvän ruokakasvatushankkeen. Eri toimijoiden osallisuuden vahvistaminen olikin yksi vuoden keskeisistä painopisteistä.

Jatkoimme myös työtä kestävien hankintakäytäntöjen parissa. Aihe kiinnostaa vuodesta toiseen: tilaisuuksissa on paljon kiinnostuneita kuulijoita, vertaistukiverkostoon osallistuu sitoutunut joukko viranhaltijoita monista kunnista ja olemme myös saaneet sparrata hankintayksiköitä kasvotusten.

Vuoden lopussa saimme päätökseen huimat seitsemän vuotta kestäneen Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeen, jonka turvin olemme viime vuodet saaneet hyvin resurssein edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Voimme iloksemme todeta, että teema on monilta osin arkipäiväistynyt ja paljon on tuossa ajassa menty eteenpäin. Matkaa tosin on vielä mittavasti kuljettavana ennen kuin luonnonvarojemme käyttö on sellaisella tasolla, jonka ympäristömme kestää.

Loppuvuodesta saimme iloisia uutisia: saamme vuonna 2024 käynnistää sekä nykyisen rakennuskannan kestävämpään käyttöön liittyvän taloyhtiöhankkeen sekä ruokaketjun kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaamiseen ja kestävyyteen keskittyvän projektin. Kiertotalous etenee konkretian kautta! Uutta näkökulmaa toi vuoden lopulla käynnistynyt kansainvälinen Creative Circular Cities -hanke, jossa keskitytään luovien alojen kiertotalouden mahdollisuuksiin.

Tietoa kestävästä ruokaketjusta ja hyvinvoivasta maaperästä yhdessä oppien

Viime vuosina olemme vahvistaneet työtämme maatalouden verkostoissa ja osallistumme myös loppuvuodesta 2023 perustettuun, valtakunnalliseen Hiilestä kiinni -yhteisöön. Syksyllä allekirjoitimme Varsinais-Suomen liiton kanssa EU:n maaperämission, jonka tavoitteena on tuoda näkyvyyttä maaperän terveydelle, edistää yhdenmukaista seurantaa, jakaa tiedepohjaista tietoa ja edistää hyvien käytäntöjen jakamista. Hyvinvoiva maaperä on edellytys kestävälle ruoantuotannolle ja Suomen ruoka-aittanakin tunnetussa maakunnassamme on oleellista huolehtia muun muassa maaperän hiilivarastoista. Maa- ja metsätalousalueiden ohella työ kohdistuu myös kaupunki- ja teollisuusalueille. Haluammekin kannustaa alueemme toimijoita laajasti mukaan maaperätyöhön.

Keväällä perustettiin kolmas Hiilipelto-pienryhmä. Viljelijäryhmät kokoontuivat vuoden mittaan neljästi ProAgrian asiantuntijoiden johdolla. Tapaamisissa käsiteltiin muun muassa viljelykiertojen suunnittelua ja kasvivalintoja, maan kasvukuntoa sekä tilakohtaisia ilmastotoimenpiteiden valintoja. Valonian roolina on erityisesti viestiä aiheesta käytännönläheisesti ja laajasti. Kaikille avoimiin tilaisuuksiin tuli mukavasti osallistujia ja pääsimmekin perehtymään esimerkiksi lierojen maailmaan ja sään äärioloihin sopeutumiseen. Tutkijoita ja viljelijöitä kuultiin tilaisuuksien lisäksi myös podcasteissa. Ruokahankinnoista vastaavien kanssa teimme bussikyydillä kaksi ruokalistamatkaa maatiloille yhdessä MTK Varsinais-Suomen kanssa.

Koululaiset mukaan kestävyystyöhön: valtuustoaloitteita ja uusia ideoita Kirittäjät-kokeiluissa

Työtä osallisuuden lisäämiseksi jatkettiin Lapset ja nuoret kestävyystyön kirittäjinä -toimintamallin puitteissa. Paraisilla ja Mynämäellä 4.–9.-luokkalaiset koululaiset tutustuivat oman kotikunnan ja koulun päätöksentekoon ja haastattelivat paikallisia yrittäjiä kestävyystyöstä. Osallistujat tekivät valtuustoaloitteita, ötökkähotelleja keskuspuistoon ja suosituksia yrityksille. Koulun pihalle hankittiin uusi keinulauta ja lisäksi ideoitiin parannuksia kouluruokailuun. Sekä oppilaat että opettajat olivat tyytyväisiä toimintamalliin ja Paraisilla se päätettiin ottaa pysyväksi projektiksi kouluihin. Katso kokeilun tunnelmia videolta!

Circwaste-hanke vauhditti kiertotaloutta seitsemän vuoden ajan

Kiertotalouden alueellinen edistäminen on ollut Valonian tärkeänä tehtävänä vuodesta 2016, kun saimme toteuttaa Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta. Kiertotalous on talouden ja yhteiskunnan toimintatapa, jossa hyvinvointi ei edellytä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastopäästöjä tai luontokatoa. Kiertotalouden saavuttaminen edellyttää systeemistä muutosta ja hankkeen aikana pyrimmekin tarkistelemaan kiertotalouden alueellista edistämistä koko laajuudessaan. Oli mukava huomata, että myös sidosryhmien silmissä alueemme tunnetaan nykyisin kokonaisvaltaisesta lähestymistavastaan, jossa kaikilla toimialoilla ja sektoreilla nähdään rooli luonnonvarojen kestävässä ja kiertotalouden mukaisessa käytössä.

Keskityimme hankkeen aikana erityisesti ruokaketjuun, rakentamiseen, materiaalien kiertoon sekä eri toimijoiden rooleihin liittyviin kysymyksiin. Esiin nousseisiin tietotarpeisiin on vastattu useilla alueellisilla selvityksillä liittyen niin jätehuollon nykytilaan ja kehitystarpeisiin, proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen alueelliseen potentiaaliin kuin myös kiertotalouden potentiaaliin rakennussektorilla.  Kehitimme verkostojen toimintaa, tunnistimme parhaita kiertotalouden käytäntöjä ja toimme toimijoita yhteen tärkeän asian eteenpäin viemiseksi eri teemoissa. Hankkeen päätteeksi suunnittelimme viestintäkampanjan ajankohtaisesta kiertotalouden tilanteesta: monia askelia on otettu oikeaan suuntaan. Kolme ajankohtaisartikkelia videoineen kertovat kiertotaloustyöstä rakentamisen, ruokaketjun ja teollisuuden parissa.