Salo ja Uusikaupunki ovat merkittäviä metsänomistajia: kummatkin omistavat yli 2000 hehtaaria metsää, jotka sijaitsevat niin taajamissa kuin haja-asutusalueellakin. Molemmissa kunnissa pureudutaan parhaillaan metsiin liittyvään kuntapäätöksentekoon osana metsäsuunnitelmien päivittämistä. Molempien kuntien on asetettava strategiset tavoitteet ja linjaukset monimuotoisuuden huomioimiselle metsäsuunnitelmansa päivitystyön pohjaksi.
Salo ja Uusikaupunki ovat mukana Valonian ja Tapion Kuntien METSO-rantajatkumot (RantaMETSO) -hankkeessa, jossa yhtenä tavoitteena on saada kunnissa aikaiseksi merkittävää päätöksentekoa, jotta kuntien omistamilla mailla ainutlaatuinen pienvesi- ja rantaluonto huomioidaan kaikessa maankäytössä. Valonia järjesti lokakuussa kummankin kunnan kanssa erilliset työpajat, joissa käynnistettiin keskustelu päivitettävän metsäsuunnitelman tavoitteiden asettamisesta. Paikalla oli kaupunkien metsäasioista vastaavia työntekijöitä ja kuntapäättäjiä.
Monimuotoisuutta turvataan tavoitteiden asettamisen kautta
Nykyään korostetaan, että metsäsuunnitelmaa laadittaessa on ensimmäiseksi selvitettävä, mitä tavoitteita metsänomistajalla on omalle metsäomaisuudelleen. Monitavoitteinen metsäsuunnitelma huomioi sekä ekologisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti kestävän metsätalouden. Metsä tarjoaa omistajalleen monenlaisia hyötyjä kuten esimerkiksi taloudellinen tuotto, puutavara, riista, marjat ja sienet, virkistymismahdollisuudet ja esteettiset elämykset, hiilensidonta ja monimuotoinen luonto. Kuntametsissä korostuu se, että useita näistä palveluista tarjotaan erityisesti kuntalaisille.
Kuntien toimintaa ohjaavat yhdessä tehdyt päätökset ja erilaiset kunnan omat ohjelmat, kuten ympäristö- ja ilmasto-ohjelmat sekä kansallisesti sovitut tavoitteet, joissa asetetaan tavoitteita myös luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi. Kunnan metsäsuunnitelman laadinnassa onkin tärkeää yhteensovittaa nämä tavoitteet metsien hoitoon ja käyttöön. Vaikka keskustelua metsien käytön ilmasto- ja ympäristövaikutuksista on käyty runsaasti julkisuudessa, hyvin harvassa kunnassa on asetettu selkeitä tavoitteita, jotka ohjaisivat metsäsuunnitelman toimenpiteitä tai maankäyttöä.
Salon ja Uudenkaupungin työpajoissa keskusteltiin näistä moninaisista tavoitteista ja siitä, mitä ne tarkoittavat juuri kyseisen kunnan taloudelle, luonnolle ja asukkaille. Kuntametsien suunnittelu poikkeaa yksityisten metsäsuunnittelussa erityisesti siinä, että kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Kummankin kunnan kanssa keskusteluissa todettiin, että metsäsuunnittelun prosessi on tehtävä läpinäkyväksi ja viestittävä laajasti, jotta kunnan linjaukset ja toimenpiteiden tavoitteet välittyvät myös kuntalaisille. Kunnan omistamat metsät linkittyvät useiden eri kunnan toimialojen toimintaan ja onkin tärkeää, että jatkokeskusteluissa viestiä metsäsuunnittelusta viedään eri toimialojen päätöksentekoon.
Miten monitavoitteinen metsän hoito ja käyttö huomioidaan metsäsuunnitelmissa?
Talousmetsien hoitoa suunnitellaan noin 10-vuotiskausittain metsäsuunnitelman avulla. Perinteisesti metsäsuunnitelma on tehty metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelua varten. Tämä on ollut tarpeellinen työväline, jotta metsien kasvua tukevat hoitotyöt ja hakkuut on tehty ajallaan ja siten saatu tuotettua laadukasta puuraaka-ainetta teollisuuden tarpeisiin. Ajan myötä metsäsuunnitelmiin on tehty paikkatietoon perustuvia tarkennuksia (kuten suojeltavat alueet, havainnot huomionarvioista lajeista tai luontotyypeistä ja niiden ympäristöjen turvaamisesta) ja toisaalta myös metsänomistajan tavoitteisiin liittyviä tarkennuksia (kuten laajemmat suojavyöhykkeet sekä suurempi määrä säästö- ja lahopuuta tai suojametsiä).
Metsäsuunnitelmia voidaan laatia metsäomistajan mieltymysten mukaan eri näkökulmista, kuten eri-ikäiskasvatukseen tähtäävä tai virkistyskäyttöä tukeva metsäsuunnitelma. Metsänhoidon suunnittelussa on vielä paljon parannettavaa, jotta se huomioisi entistä paremmin muun muassa vesiensuojelun, luonnon monimuotoisuuden ja luontokadon torjunnan.
Erityisesti kuntametsissä korostuu monitavoitteinen metsän hoito ja käyttö, joka huomioi taloudellisen hyödyn tavoittelun sijaan muita arvoja kuten vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Kuntametsissä metsänomistajan tavoitteet heijastavat myös kuntalaisten mieltymyksiä ja tavoitteita.
- Metsäsuunnitelmalla voidaan metsänomistajan tavoitteiden mukaan huomioida laki- ja sertifiointivaatimuksia laajemmin esimerkiksi vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeet, antaa tarkempia työohjeita esimerkiksi sekapuustoisuudelle ja säästöpuille sekä jättää metsänkäsittelyn ulkopuolelle kokonaan alueita.
- Kuntametsissä taajamien ja asutuksen lähettyvillä metsissä usein jo huomioidaan hoitotoimenpiteiden vaikutukset virkistyskäyttöön ja asumisviihtyisyyteen. Myös haja-asutusalueella kuntien metsät voivat olla osa virkistysalueverkostoa, mutta myös osa viherverkostoa, joka kytkee eri alueita toisiinsa ja tarjoaa esimerkiksi eläimille elinympäristöjä.
- Metsät ovat yksi Suomen merkittävimmistä hiilivarastoista ja puustoon sitoutuneet hiilen avulla kunta voi toteuttaa ilmastotavoitteitaan. Toisaalta vesistöihin huuhtoutuu ojitusten myötä rehevöitymistä ja vesien tummumista aiheuttavia kiintoaineita ja ravinteita. Metsätalouden vesiensuojelukeinoin kunta voi merkittävästi olla vaikuttamassa vesiensuojeluun alueellaan.
TAPIOn julkaisemia materiaaleja suunnittelutyön tueksi
