Varsinais-Suomessa on käynnissä viljelijäpienryhmiä, joissa kehitetään omaa tilaa ja toimia kestävyyden lisäämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. ProAgrian asiantuntijoiden vetämiä Hiilipelto-pienryhmiä on kolme ja heinäkuussa pidettiin ryhmien neljännet tapaamiset seurantatiloilla. Kussakin ryhmässä on kaksi seurantatilaa, joiden peltolohkoilla on tehty hankkeen aluksi laajat maaperäanalyysit. Tuloksia tarkastellaan ryhmissä sopivien toimenpiteiden löytämiseksi ja maan kasvukunnon ja hiilensidonnan parantamiseksi. Seurantatilat mahdollistavat pienryhmissä oppimista, havainnointia ja toimenpiteiden vaikutusten seurantaa yhdessä.
Kesän tapaamisissa havainnoitiin maan rakennetta ja vedenläpäisevyyttä
Pienryhmissä kokoonnuttiin pellonpientareelle kokeilemaan erilaisia helppoja testejä maan kasvukunnon ja pellon vesitalouden havainnointiin. Työvälineiksi tarvitaan vain lapio ja vesipullo. Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Kasvukunto vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin.
- MARA-kortti maan rakenteen aistinvaraiseen arviointiin auttaa selvittämään maan rakennetta ja kasvukuntoa viiden viljavuusluokan avulla.
- Veden imeytymistestissä havainnoidaan, imeytyykö vesi maahan vai virtaako se pintavaluntana pois.
- Maamurujen kestävyystesteillä arvioidaan kasvukuntoa: kestävät murut kertovat hyvästä pellon rakenteesta.
Ohjeet näihin testeihin löytyvät esimerkiksi Uudistavan viljelyn e-opiston tehtävämateriaaleista.
Omia peltoja kannattaa tutkailla – porukassa ymmärrys kasvaa
Mukana olevien viljelijöiden mukaan pienryhmien parasta antia on yhteinen keskustelu ja toisten tapaaminen. Hiilipelto-hankkeen ideana onkin vertaisoppiminen. Sarita Silvennoinen on mukana kehittämässä Kuusjoella sijaitsevaa perheensä tilaa. Hän innostui lähtemään mukaan ja ilmoitti tilan seurantatilaksi, sillä maataloudessa joudutaan uuden eteen joka vuosi ja aina opitaan uutta kesien ollessa erilaisia.
”Koko Hiilipelto-hanke on ollut todella mukava kokemus ja tarpeellinen. Jokainen on tuonut ryhmään paljon tietoa omasta tilasta. Aina oppii omistakin pelloista uutta, kun porukalla analysoidaan ja vaihdetaan kokemuksia. Maatalous on yksinään tuhertamista, mutta pienryhmissä pääsee samanhenkisten ihmisten kanssa jakamaan ja puhumaan. Muut ymmärtävät mistä puhutaan. Ajatellaan samoin ja on samoja tavoitteita, on pohdittu omien tilojen toimenpiteitä ja mitä voitaisiin oppia ja tehdä maan kasvukunnon parantamiseksi.”
Markku Tammella on Aurassa luomutila, jossa on kokeiltu aktiivisesti kaikenlaisia toimia vuosien varrella. Heinäkuun pienryhmätapaamisessa tilalla tutkittiin apilalla olevaa peltoa, johon nyt on jo kylvetty kokeiluna syysrypsi. Myös haasteista on käyty keskustelua.
”Ryhmässä on hyvä vaihtaa mielipiteitä. Joka tila hoitaa asioita vähän eri tavalla. Aina tarvitsisi löytää uutta, miten elinkeinoa voisi parantaa. Tällä hetkellä luomutiloilla on hankaluuksia, koska kysyntää ei ole niin paljon ja jotkut ovat siksi jopa joutuneet siirtymään tavanomaiseen viljelyyn.”
Kolmas pienryhmä tapasi Aki Laaksosen tilalla Mynämäellä. Tilalla lisätään jatkossa syysviljan viljelyn edellytyksiä muun muassa viherkesannoilla ja huolehditaan yhä enemmän pellon vesitaloudesta niin kuivina kuin kosteina kausina. Tapaamisen anti oli sama kuin muissakin ryhmissä: omien peltojen havainnointi kannattaa.
”Lapio mukaan ja pellolle! Olisi hyvä, että aina katsoisi tarkemmin omia peltoja muokkauksen jälkeen, että mitä sieltä paljastuu. Voi tulla sokeus, että kaikki on kunnossa omilla pelloilla. Porukka antaa aina näkökulmia ja on hyvä tutkia peltoja yhdessä.”
