RESIST-hankkeessa edistetään alueellista sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti kehittämällä luontopohjaisia ratkaisuja ja edistämällä niiden käyttöönottoa vesienhallinnassa niin taajama- kuin maaseutualueillakin.

Hanke tiivistää alueellisten toimijoiden yhteistyötä valumavesien hallinnassa, kun tutkimus ja käytännön toimijat suunnittelevat toimenpiteitä yhdessä. Varsinais-Suomi on mukana edistämässä luontopohjaisten vesienhallintamenetelmien, kuten kosteikkojen ja soiden palauttamista sekä hulevesialtaiden lisäämistä hulevesien viivyttämiseksi ja laadun parantamiseksi.

Ratkaisuja testataan laajoilla pilottialueilla Rauvolanlahteen laskevien ojien alueella Katariinanlaaksossa sekä Orikedon yritysalueella Turussa. Erityisesti kipsihankkeestaan tunnetun Savijoen valuma-alueella Liedossa taas tarkastellaan maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan mahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan neuvontamateriaalia hulevesien- ja valumavesien luonnonmukaiseen hallintaan sekä suunnitellaan konkreettisia vesienhallinnan toimenpiteitä hankkeen pilottialueille. RESIST jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä vesienhallinnasta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta koko maakunnan alueella ja ohjaa toimijoita tunnistamaan omat vaikuttamismahdollisuutensa – niin maaseutumaisilla kuin kaupunkialueilla.

Hankekumppanit

Varsinais-Suomen osahankkeessa kumppaneina ovat Valonia/Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus.

Varsinais-Suomen kansainvälisiä kumppaneita ovat Ranskan Normandia sekä Kreikan Itä-Makedonia ja Traakia. Koko RESIST-hanke on 13 Euroopan maan ja 57 kumppanin yhteishanke.

Logot: RESIST-hanke ja EU-lippu, Turun yliopisto, Turku AMK, Luke, Turun kaupunki, Valonia, Varsinais-Suomen liitto

Hankeaika

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023–31.12.2027.

Rahoitus

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan Horisontti-ohjelmasta. Varsinais-Suomen osakokonaisuuden rahoitus on 2,5 M€.

Hankkeen pilottialueet

Pääosin Liedon alueella sijaitsevalla Aurajoen sivujoella Savijoella tarkastellaan, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan sopeutua erilaisilla valumavesiä viivyttävillä toimenpiteillä. Tulviin ja kuivuuteen varautumisen ohella huomiota kiinnitetään myös luonnon monimuotoisuuteen. Pilottialueella perehdytään luontopohjaisiin vesienhallinnan menetelmiin, joita viljelijät ja metsänomistajat voisivat ottaa käyttöön. Hankkeen aikana Savijoen valuma-alueelle laaditaan monitavoitteinen valuma-aluesuunnitelma. Keskeistä on yhteistyö maanomistajien kanssa, ja tavoitteena onkin suunnitella toimenpiteitä yhdessä ja käynnistää rahoitushakemuksia niiden toteutukseen.

Ensimmäisen vuoden aikana pilotissa käynnistettiin yhteistyötä alueen maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnittelun osalta keskityttiin tarkastelemaan alueen aiempia aineistoja ja paikkatietoa sekä käytiin maastossa tutustumassa kohteisiin.

Savijoki, peltoa, metsää, pilviä

Vuonna 2024 toteutetaan kolmen tilaisuuden sarja, joissa keskitytään alueen kuivuus- ja tulvariskien kartoittamiseen ja potentiaalisten kohteiden tarkasteluun sekä luontopohjaisten vesienhallinnan ratkaisujen vaikutusten ymmärryksen lisäämiseen. Turun yliopisto mallintaa osa-valuma-aluetta, jonka avulla saadaan esitettyä erilaisista ratkaisuista suuntaa antavia skenaarioita maanomistajille. Valonia ja Turun ammattikorkeakoulu vastaavat kokonaisvaltaisesta valuma-aluesuunnittelusta.

Turussa pääosin Katariinan ja Peltolan asuinalueelle sijoittuvalla Rauvolanlahden valuma-alueella kehitetään ja lisätään konkreettisia luontopohjaisia vesienhallinnan ratkaisuja yhdessä alueen asukkaiden ja käyttäjien kanssa. Alueella toteutettavien ratkaisujen päätavoitteena on vesien määrän hallinta hyödyntämällä vesien luonnollista virtausta, imeytystä ja haihduntaa. Vuonna 2023 kesän ja syksyn aikana hankkeen tutkijaorganisaatiot (Luke, Turun amk ja Turun yliopisto) toteuttivat yhdessä Turun kaupungin kanssa kyselytutkimuksen alueen asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Kyselytutkimuksessa selvitettiin kokemuksia alueen käytöstä ja mielipidettä mahdollisista toteutettavista vesienhallintaratkaisuista. Asukasyhteistyötä jatketaan syksyllä 2024 työpajoilla.

Rauvolanlahden pilottialue toimii lisäksi valuma-aluekohtaisen hulevesien yleissuunnitelman mallialueena. Yleissuunnitelman avulla valuma-alueen vesienhallinta toteutetaan monitavoitteisesti ja alueesta saadaan ilmastokestävämpi. Ensimmäisen vuoden aikana pilottialueelta on kerätty olemassa olevaa paikkatietoa, jota on tarkennettu maastokäynneillä. Maastokäyntien tarkoituksena on myös ollut tunnistaa vesienhallinnalliset ongelmakohteet ja kehitysmahdollisuudet. Alueelta selvitettiin myös viitasammakoiden esiintymistä, sillä luonnon monimuotoisuuden edistäminen on yksi valuma-aluesuunnittelun tavoitteista. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulu asensi alueelle vedenpinnankorkeusmittareita ja veden virtaamamittarin. 2024 kevään aikana valmistuu valuma-alueen hydrologinen malli, jota käytetään apuna tunnistamaan kohdat, joihin luontopohjaisten ratkaisuiden toteuttaminen toisi suurimman kokonaishyödyn.

Turussa Orikedon ja Metsämäen yritysalueelle sijoittuvaa Vähäjoen valuma-aluetta kehitetään yhdessä alueen yritysten ja sidosryhmien kanssa. Vähäjoen vedenlaatua on pyritty vuosien aikana parantamaan yksittäisillä toimenpiteillä, mutta kokonaisvaltainen veden tilan parantaminen vaatii laajaa yhteistyötä alueen toimijoiden sekä sidosryhmien välillä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet lisäävät tarvetta hallita laadun lisäksi alueen vesimääriä, sillä valuma-alue on vahvasti teollistunut ja tonteilla on paljon asfaltoitua vettä läpäisemätöntä pintaa ja suuria kattopinta-aloja.

Hankkeessa paikannetaan merkittävimmät ongelmakohdat, jotta löydetään kustannustehokkaimmat sekä innovatiiviset ratkaisut, joilla parannetaan vedenlaatua sekä hallitaan veden määrää.

Ensimmäisenä vuonna pilottialueelta on kerätty olemassa olevaa tietoa sekä osin historiatietoa maanalaisesta infrasta, vedenlaadusta ja toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi Turun amk on mallintanut alueen pintavaluntaa sekä asentanut alueelle veden pinnankorkeusanturin ja sääaseman. Alueen isoimpiin yrityksiin on oltu jo yhteydessä ja heidän kanssaan on lähdetty kehittämään aluetta ilmastokestävämmäksi. Lisäksi tärkeimmät sidosryhmät, Turun Vesihuolto, Turun Seudun Puhdistamo ja Varsinais-Suomen ELY-keskus, ovat osallistuneet kehittämiseen. Ensimmäinen yhteinen tutustuminen alueelle tehtiin syyskuussa 2023, kun konsortion jäsenet kävivät tutustumassa Lounais-Suomen Jätehuoltoyhtiön toimintaan ja kuulemaan heidän vesienhallinnasta sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Alueen toimijoiden yhteinen työpaja järjestetään toukokuussa 2024.

Liedon ja Turun kaupunkien alueella sijaitsevalla Savijoella tarkastellaan, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan sopeutua esimerkiksi valumavesiä viivyttämällä. Tulviin ja kuivuuteen varautumisen ohella huomiota kiinnitetään myös luonnon monimuotoisuuteen. Pilottialueella perehdytään luontopohjaisiin vesienhallinnan menetelmiin, joita viljelijät ja metsänomistajat voisivat ottaa käyttöön. Hankkeen aikana Savijoen valuma-alueella tehdään monitavoitteisia valuma-aluesuunnitelmia. Keskeistä on yhteistyö maanomistajien kanssa, ja tavoitteena onkin suunnitella toimenpiteitä yhdessä ja käynnistää rahoitushakemuksia niiden toteutukseen.

Ensimmäisen vuoden aikana pilotissa käynnistettiin yhteistyötä alueen maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnittelun osalta keskityttiin tarkastelemaan alueen aiempia aineistoja ja paikkatietoa sekä käytiin maastossa tutustumassa kohteisiin.

Savijoki, peltoa, metsää, pilviä

Vuonna 2024 toteutetaan kolmen tilaisuuden sarja, joissa keskitytään alueen kuivuus- ja tulvariskien kartoittamiseen ja potentiaalisten kohteiden tarkasteluun sekä luontopohjaisten vesienhallinnan ratkaisujen vaikutusten ymmärryksen lisäämiseen. Turun yliopisto mallintaa osa-valuma-aluetta, jonka avulla saadaan esitettyä erilaisista ratkaisuista suuntaa antavia skenaarioita maanomistajille. Valonia ja Turun ammattikorkeakoulu vastaavat kokonaisvaltaisesta valuma-aluesuunnittelusta.

Turussa pääosin Katariinan ja Peltolan asuinalueelle sijoittuvalla Rauvolanlahden valuma-alueella kehitetään ja lisätään konkreettisia luontopohjaisia vesienhallinnan ratkaisuja yhdessä alueen asukkaiden ja käyttäjien kanssa. Alueella toteutettavien ratkaisujen päätavoitteena on vesien määrän hallinta hyödyntämällä vesien luonnollista virtausta, imeytystä ja haihduntaa. Vuonna 2023 kesän ja syksyn aikana hankkeen tutkijaorganisaatiot (Luke, Turun amk ja Turun yliopisto) toteuttivat yhdessä Turun kaupungin kanssa kyselytutkimuksen alueen asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Kyselytutkimuksessa selvitettiin kokemuksia alueen käytöstä ja mielipidettä mahdollisista toteutettavista vesienhallintaratkaisuista. Asukasyhteistyötä jatketaan syksyllä 2024 työpajoilla.

Rauvolanlahden pilottialue toimii lisäksi valuma-aluekohtaisen hulevesien yleissuunnitelman mallialueena. Yleissuunnitelman avulla valuma-alueen vesienhallinta toteutetaan monitavoitteisesti ja alueesta saadaan ilmastokestävämpi. Ensimmäisen vuoden aikana pilottialueelta on kerätty olemassa olevaa paikkatietoa, jota on tarkennettu maastokäynneillä. Maastokäyntien tarkoituksena on myös ollut tunnistaa vesienhallinnalliset ongelmakohteet ja kehitysmahdollisuudet. Alueelta selvitettiin myös viitasammakoiden esiintymistä, sillä luonnon monimuotoisuuden edistäminen on yksi valuma-aluesuunnittelun tavoitteista. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulu asensi alueelle vedenpinnankorkeusmittareita ja veden virtaamamittarin. 2024 kevään aikana valmistuu valuma-alueen hydrologinen malli, jota käytetään apuna tunnistamaan kohdat, joihin luontopohjaisten ratkaisuiden toteuttaminen toisi suurimman kokonaishyödyn.

Turussa Orikedon ja Metsämäen yritysalueelle sijoittuvaa Vähäjoen valuma-aluetta kehitetään yhdessä alueen yritysten ja sidosryhmien kanssa. Vähäjoen vedenlaatua on pyritty vuosien aikana parantamaan yksittäisillä toimenpiteillä, mutta kokonaisvaltainen veden tilan parantaminen vaatii laajaa yhteistyötä alueen toimijoiden sekä sidosryhmien välillä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet lisäävät tarvetta hallita laadun lisäksi alueen vesimääriä, sillä valuma-alue on vahvasti teollistunut ja tonteilla on paljon asfaltoitua vettä läpäisemätöntä pintaa ja suuria kattopinta-aloja.

Hankkeessa paikannetaan merkittävimmät ongelmakohdat, jotta löydetään kustannustehokkaimmat sekä innovatiiviset ratkaisut, joilla parannetaan vedenlaatua sekä hallitaan veden määrää.

Ensimmäisenä vuonna pilottialueelta on kerätty olemassa olevaa tietoa sekä osin historiatietoa maanalaisesta infrasta, vedenlaadusta ja toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi Turun amk on mallintanut alueen pintavaluntaa sekä asentanut alueelle veden pinnankorkeusanturin ja sääaseman. Alueen isoimpiin yrityksiin on oltu jo yhteydessä ja heidän kanssaan on lähdetty kehittämään aluetta ilmastokestävämmäksi. Lisäksi tärkeimmät sidosryhmät, Turun Vesihuolto, Turun Seudun Puhdistamo ja Varsinais-Suomen ELY-keskus, ovat osallistuneet kehittämiseen. Ensimmäinen yhteinen tutustuminen alueelle tehtiin syyskuussa 2023, kun konsortion jäsenet kävivät tutustumassa Lounais-Suomen Jätehuoltoyhtiön toimintaan ja kuulemaan heidän vesienhallinnasta sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Alueen toimijoiden yhteinen työpaja järjestetään toukokuussa 2024.

RSS RESIST-hankkeen mediaosumat

Katso hankkeen kaikki mediaosumat (Liana Monitor).

Tämän hankkeen parissa työskentelevät asiantuntijat

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

Jarkko Leka

vesi- ja luontoasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Silja Ngobese

projektiasiantuntija
silja.ngobese@valonia.fi
040 184 7083

Maiju Oikarinen

viestintävastaava
maiju.oikarinen@valonia.fi
0405299411

Minna Kivimäki

projektipäällikkö
Turun kaupunki
minna.kivimaki@turku.fi

Antti Kaseva

projektipäällikkö
Turun ammattikorkeakoulu
antti.kaseva@turkuamk.fi

hiilineutraali maakunta ilmasto luonnon monimuotoisuus RESIST vesiensuojelu