Liedon Parmaharjulla järjestettiin 12. helmikuuta tilaisuus Savijoen valuma-alueen maanomistajille. Osallistujia oli paikalla yli 20. Tilaisuuden tarkoituksena oli keskustella ja kartoittaa yhdessä maanviljelijöiden ja metsänomistajien kanssa Savijoen alueen vesienhallinnan haasteita, potentiaalisia kunnostuskohteita ja kuivuus- ja tulvariskejä muuttuvassa ilmastossa. Kyseessä oli ensimmäinen kolmesta kevään aikana järjestettävästä tilaisuudesta.

Maanomistajatapaamiset ovat osa EU-rahoitteista RESIST-hanketta, jossa keskitytään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Savijoki on pilottikohteena maa- ja metsätalousalueiden kestävien vesienhallinnan ratkaisujen kehittämisessä. 

Varautumista sään äärioloihin tarvitaan jo nyt – perustana valuma-alueen tarkastelu  

Tilaisuutta alusti Valonian ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä. Ennen työpajaosuutta Suomen ympäristökeskuksen Pasi Valkama kertoi laajemmin vesienhallinnan tulevaisuudesta ja riskeistä. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Puhutaan hydrologisesta kytkeytyneisyydestä – vesi yhdistää kaikkia valuma-alueen toimia. Ihmisen toiminta vaikuttaa merkittävästi veden kiertoon valuma-alueella muun muassa maankäytön, veden virtausnopeuden ja uomatiheyden kautta.  

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuivuutena ja tulvina – esimerkiksi kuivuuden aiheuttamat tappiot sadon menetyksessä voivat olla merkittäviä. Lisääntyvät ja poikkeukselliseen aikaan tulevat runsaat sateet haastavat maaperän kykyä ottaa vettä vastaan. Kuumuuden myötä syntyy enemmän haihduntaa ja talven roudat vähenevät. Tärkeimmät muutokset Varsinais-Suomen alueella ovat sadannan lisääntyminen, lumipeitteen väheneminen, lisääntyvät syys- ja talvisateet, kevättulvien väheneminen ja kuivuuden lisääntyminen keväällä.

Kestävän vesienhallinnan ja keinojen toteuttamiseksi katse on suunnattava koko valuma-alueelle, joka ei noudata hallinnon ja maankäytön rajoja. Eri osissa viivytetty ja pidätetty vesi vaikuttaa koko valuma-alueella. Kestävän vesienhallinnan keinoin lisätään myös luonnon monimuotoisuutta. 

Maanomistajien paikallistuntemus ja osallistuminen on tärkeää – uudenlaista karttatyöskentelyä testattiin

Onnistuneeseen valuma-aluetason suunnitteluun ja kunnostusten toteuttamiseen tarvitaan alueen maanomistajia. Oikeiden vesienhallinnan ratkaisujen määrittelyssä on oleellista löytää sopivimmat kohteet, joissa vettä viivytetään. Maanomistajat tuntevat alueensa historiaa ja näkevät arjessa vesienhallinnan haasteet ja ongelmakohdat. Vuorovaikutus täydentää merkittävästi asiantuntijoiden työtä valuma-alueen tarkastelussa. Maanomistajat taas voivat saada suunnittelutukea kohteiden toteutukseen ja rahoituksen hakemiseen.  

Turun yliopiston vetämässä työpajassa käytettiin Sketch Map Tool -työkalua maanomistajien tiedon keräämiseen. Karttatyökalun avulla tiedot saa helposti siirrettyä sähköiseen paikkatietomuotoon valokuvaamalla käsin tehdyt karttamerkinnät. Yliopisto tekee aiheesta tutkimusta ja mallinnusta, joka auttaa arvioimaan erilaisia vesienhallintaratkaisuja ja niiden vaikutuksia kuivuus- ja tulvariskeihin. Karttojen ääressä kävi kova kuhina ja mielenkiintoista keskustelua riitti pitkälle iltaan. Maanomistajilta saatiin paljon tietoa ja seuraavaksi karttamerkinnät digitoidaan. Tuloksia ja sopivia ratkaisuja käydään läpi tulevassa työpajassa maaliskuussa.

Hanke Savijoella jatkuu vuoden 2027 loppuun asti, joten maanomistajilla on vielä runsaasti mahdollisuuksia osallistua kunnostusten suunnitteluun. Hanke tarjoaa myös tietoa kestävästä vesienhallinnasta esimerkiksi erilaisten maastoretkien ja muiden tilaisuuksien kautta. 

Silja Ngobese

projektiasiantuntija
silja.ngobese@valonia.fi
040 184 7083

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

puheenvuoron pitäjä tilaisuudessa, toinen kuuntelee, näytöllä esitys, pöytiä, tuoleja
ihmisiä työpajaan osallistumassa, pöytiä, tuoleja, karttoja ja tusseja pöydillä