Varsinais-Suomen Helmikunnat II

Kaarinan kaupungilla on kaksi lintuvesi- ja kosteikkokohdetta sekä yksi pienvesi- ja rantaluontokohde:

• Järvelän kosteikolla Littoistenjärven pohjoispuolella jatketaan osmankäämien jyrsintää. Alueelta tehdään myös linnusto-, viitasammakko- ja kasvillisuusselvitys. Osmankäämin niittomurskausta tehtiin Järvelän kosteikolla ensimmäisen kerran elokuussa 2021 lintujen pesintäkauden jälkeen ja sen tuloksia seurataan muun muassa linnustoselvityksen perusteella. Alustavien arvioiden mukaan tulokset olivat linnuston kannalta positiivisia. Lisäksi kosteikolle tehtiin kalastoselvitys ja pääasiassa ruutanaa poistettiin kesällä 2022.
• Ladjakoskenoja on pieni savimaan puro, joka laskee Saaristomereen Kuusistonsalmeen Rauhalinnan alueelta. Ladjakoskenojaa kunnostetaan muun muassa monipuolistamalla virtapaikkoja kiven ja puun lisäyksellä. Lisäksi puron rantavyöhykettä metsitetään ja osalle ranta-alueita suunnitellaan laidunnusta.
• Rauvolanlahdella Turun ja Kaarinan kaupunkien rajalla niitetään ruovikkoa ja laaditaan linnusto- ja viitasammakkoselvitys. Rauvolanlahti kuuluu Valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Se muodostaa yhdessä Katariinanlaakson ja Vaarniemen luonnonsuojelualueiden kanssa suositun linturetkeilykohteen.

Lisäksi Kaarinan kaupunki on mukana hankkeen pienvesien kartoituksissa.

Kaarinan alueelta kartoitetaan paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla on selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa on kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valitaan kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitetaan tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laaditaan pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella.

Lisätietoja ympäristöbiologi Emmi Ikäheimo

Lisätietoja pienvesikartoituksista Janne Tolonen, vesi- ja luontoasiantuntija Valonia

Liedon kaupungin alueella kunnostetaan ja hoidetaan perinneympäristöjä:

• Teijulan alueella on useita pienialaisia niittykohteita, jotka peruskunnostetaan kesällä 2024
• Maunulan perinneympäristöalueelle on valmistunut kesällä 2022 luontoselvitys. Alueelle laaditaan tarkempi hoitosuunnitelma, jonka mukaisia hoitotoimenpiteitä tehdään 2024

Lisätietoja vs. ympäristöpäällikkö Milla Suutari

Naantalin kaupungin alueella kartoitetaan ja kunnostetaan perinneympäristöjä:

• Kailon saaren katajakedolla raivataan ja niitetään. Kailon katajaketo inventointiin ja kohteelle laadittiin hoitosuunnitelma sekä aloitettiin peruskunnostus edellisessä Helmikunnat-hankkeessa vuosina 2021-2022.
• Pakinaisten keto inventoidaan ja kohteelle laaditaan hoitosuunnitelma. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan laidunnusta.
• Vaarjoen haka inventoidaan ja alueella laaditaan laidunsuunnitelma. Kohteeseen on tarkoitus rakentaa laidun ja aloittaa hoitotoimet.
• Ruokorauman merenrantaniitylle suunnitellaan laidun. Suunnitelman mukaisesti rakennetaan laidunalue ja aloitetaan hoitotoimet.

Lisäksi Naantalin kaupunki on mukana hankkeen pienvesien kartoituksissa.

Naantalin alueelta kartoitetaan paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla on selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa on kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valitaan kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitetaan tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laaditaan pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Saija Kajala

Paimiossa suunnitellaan laidunnusta ja hoitoa kahdelle perinneympäristökohteelle sekä kunnostetaan virtavesiä:

• Vähäjoen jokipolulle, Vähäjoen rannalle, suunniteltiin laidunta jo edellisessä Helmikunnat-hankkeessa. Laidunalue rakennetaan ja aloitetaan alueen hoito.
• Jokelan alueelle suunnitellaan Vähäjoen ja Paimionjoen rantaniityille laidunnusta, poistetaan vieraslajeja ja aloitetaan suunnitelman mukaiset muut hoitotoimenpiteet ja laitumen perustaminen. Lisäksi tarkastellaan Vähäjoen virtapaikkojen kunnostustarvetta.

Vähäjoen kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat jatkumoa alueen hoidolle, joka aloitettiin edellisessä Helmikunnat-hankkeessa vuosina 2021-2022. Tällöin Vähäjoen-Karhunojan puronvarsiympäristöön laadittiin kunnostamis- ja maisemasuunnitelmat. Vähäjoen ja Karhunojan kunnostuskohteilla ennallistettiin rantavyöhykettä poistamalla rantavyöhykkeen istutuskuusikot ja -männiköt ja istutettiin niiden tilalle lehtipuita. Tavoitteena on luoda alueista puronvarsi- ja joenvarsilehtoja. Rantavyöhykkeiden kunnostuksen lisäksi Karhunojan puroa kunnostettiin erityisesti erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttämiseksi ja uhanalaisen vesiluontotyypin tilan parantamiseksi. Puroon lisättiin kiveämällä koski- ja virtapaikkoja ja uomaa monimuotoistettiin puusuisteilla. Lisäksi lisättiin soraistamalla kaloille kutupaikkoja.

Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho sekä ympäristönsuojelun projektisuunnittelija Laura Paarala

Raisiossa kunnostetaan lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja, perinneympäristöjä ja pähkinäpensaslehto:

• Raisionlahdella lintutornin läheisyydessä niitetään ja murskataan ruovikkoa. Hoitotoimien tavoitteena on tavoitteena ylläpitää linnuston pesintä- ja levähdysmahdollisuuksia.
• Raisionlahden Kotirannan niitylle suunnitellaan ja organisoidaan laidunnusta ja aloitetaan muut hoitosuunnitelman mukaiset hoitotoimenpiteet. Edellisessä Helmikunnat-hankkeessa laadittiin alueella jo kasvillisuuskartoitus ja hoitosuunnitelma sekä aloitettiin hoitotoimenpiteitä kuten puuston raivauksia.
• Järviniityn lehto on pieni suojelualue, jolle laaditaan hoitosuunnitelma ja toteutetaan suunnitelman mukaiset hoitototoimenpiteet. Lisäksi kartoitetaan liito-oravat.
• Tuulilanketoa on kunnostettu jo 20 vuoden ajan. Ainutlaatuinen ketokohde peruskunnostettiin edellisessä hankkeessa 2021-22 ja siellä jatketaan ketoalueen niittoa ja tarvittaessa ylläpitoraivausta.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila

Salossa aloitetaan laidunnus kahdella perinnemaisema-alueella ja ennallistetaan korpea:

• Somerikon niityn laitumella aloitetaan laidunnus kesällä 2023. Somerikon niityn arvokkaiden alue, hiekkaharjanne peruskunnostettiin aiemmassa hankkeessa 2021 ja otettiin kaupungin jatkuvan hoidon piiriin.
• Nakolinnan perinnemaisemaan aloitetaan laidunnus kesällä 2023. Nakolinnan alueella on tehty talvella 2023 kunnostuksia osanas Tapion ja Salon kaupungin pölyttäjälinna -hankkeessa, jossa lisätään alueen monimuotoisuutta ja elinympäristöjä muun muassa pölyttäjähyönteisille.
• Nairassuon reunalla sijaitsevaa korpialueelle laaditaan ennallistamissuunnitelmaa ja toteutetaan suunnitelman mukaisia toimenpiteitä vuonna 2024. Nairassuota ennallistettiin Valonian ja Salon kaupungin toimesta PUUJALKA-hankkeessa vuoden 2022 aikana. Nyt tarkastellaan suon lähiympäristöjä ja laajennetaan ennallistamistoimia suohon kytkeytyviin korpialueisiin.

Lisäksi Salon kaupunki on mukana hankkeen pienvesien kartoituksissa.

Salon alueelta kartoitetaan paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla on selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa on kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valitaan kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitetaan tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laaditaan pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella. Salon kaupunki on mukana myös Kuntien METSO-rantajatkumot -hankkeessa, jossa tarkastellaan laajemmin kaupungin omistamia metsiä ja muita maa-alueita sekä edistetään luontotiedon käyttöönottoa.

Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö

Lisätietoja pienvesikartoituksista Janne Tolonen, vesi- ja luontoasiantuntija Valonia

Someron kaupunki osallistuu hankkeen pienvesien kartoitukseen.

Someron alueelta kartoitetaan paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla on selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa on kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valitaan kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitetaan tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laaditaan pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella.

Lisätietoja vs. ympäristönsuojelusihteeri Jonna Hostikka

Lisätietoja pienvesikartoituksista Janne Tolonen, vesi- ja luontoasiantuntija Valonia

Uusikaupunki on mukana hankkeen pienvesien kartoituksissa.

Uudenkaupungin alueelta kartoitetaan paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla on selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa on kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valitaan kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitetaan tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laaditaan pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella. Uusikaupunki on mukana myös Kuntien METSO-rantajatkumot -hankkeessa, jossa tarkastellaan laajemmin kaupungin omistamia metsiä ja muita maa-alueita sekä edistetään luontotiedon käyttöönottoa.

Aiemmin Helmikunnat-hankkeella on hoidettu Kankareenhaan ketoa Lokalahdella. Kankareenhaan kedolla kukkii kesäisin rauhoitettu ja uhanalainen laukkaneilikka sekä muita arvokkaita niittylajeja. Lisäksi Uudessakaupungissa toteutettiin kaupungin omana hankkeena Helmi-rahoituksella Kasarminlahden kosteikkohanke.

15.3.2021 Kankareenhaan kedolla aloitetaan kunnostukset (Uudenkaupungin kaupunki)

Lisätietoja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén

Lisätietoja pienvesien kartoituksesta: Janne Tolonen, vesi- ja luontoasiantuntija Valonia

Kemiönsaaren kunta kunnostaa Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella yhteensä 12 kallioketoa ja torjuu vieraslajeja 11 kohteella. Hanke on käynnissä vuodet 2022–2023. Hoitotoimia tehdään keväästä syksyyn, ja ne aloitettiin kesäkuussa 2022. Kunnostettavilla ja hoidettavissa kalliokedoilla kasvaa erittäin uhanalaista vuorimunkkia. Kyseessä on Suomen merkittävin kyseisen lajin esiintymä, joka on kasvamassa umpeen muun muassa typpilaskeuman rehevöittävän vaikutuksen vuoksi. Lisäksi torjutaan eri menetelmin vieraslajeja kuten jättipalsamia (Impatiens glandulifera), lupiinia (Lupinus polyphullus), jättiputkea (Heracleum sp.) ja jättitatarta (Reynoutria sachalinensis).

24.6.2022 Taalintehtaan niittyjä ennallistetaan – kalliokedolla elää harvinainen kasvilaji

Liedossa ennallistettiin maaliskuussa 2021 kunnan omistuksessa oleva noin 3 hehtaarin ojitettu, puustoinen räme Helmi-ohjelman rahoituksella. Ennallistamisessa tukittiin laskuoja puupadolla ja täytettiin muut ojat, siten että vesi voi nousta alkuperäiselle tasolleen ja suolajisto voi elpyä. Tavoitteena on suokasvillisuuden palauttaminen, suolajiston elpyminen, lahopuun lisääminen sekä hiilen sitominen. Valonian Puujalka-hankkeessa suon reunaojiin toteutetaan puukunnostuksia kesällä 2021.

Liedon kunta on tilasi kohteelle ennallistamissuunnitelman ja työt toteutti ulkopuolinen urakoitsija muutamassa päivässä.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen

Paimiossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella olevat lammikot tavoitteena parantaa alueen elinolosuhteita vesi- ja ruovikkolinnuille sekä kahlaajille. Alueesta on tarkoitus kunnostaa lintukosteikko ja lisätä mahdollisuuksia lintujen pesinnälle sekä muutonaikaiselle levähdykselle.

Hanke aloitettiin talvella 2021 ja syksyllä aloitettiin puuston ja pensaiden raivaukset. Itse kosteikkotöihin päästään vuoden 2022 aikana. Toimenpiteitä on suunniteltu laajasti eri alojen asiantuntijoiden kanssa mm. lintu- ja luontoharrastajat, metsästysseura, eri toimialojen viranomaiset.

Lisätiedot ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Pargas pärlor – Paraisten helmet hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa Paraisilla vuosina 2020-2022. Hanke aloitetaan kesällä 2021. Hankkeessa tehdään luontokartoituksia sekä perinnebiotooppien ja metsäisten elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöitä Långholmenin ja Norrbyholmenin saarilla. Långholmenilla kunnostetaan umpeen kasvanutta pähkinäpensaslehtoa raivaamalla varjostavaa kuusikkoa. Norrbyholmenin saarella on jo lammaslaidunnusta, jota on hankkeen puitteissa tarkoitus täydentää niittotöillä. Hanke toteutetaan Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella ja hankkeen budjetti on noin 124 000 euroa, josta ympäristöministeriön osuus on noin 100 000 euroa.

Lisätietoja Helena Särkijärvi, puh. 040 820 7430

Turussa on käynnissä useita Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettavia hankkeita.

Merenrantaniittyjen niitot

Rauvolanlahdella ja Friskalanlahdella kunnostettiin syksyllä 2020 rantaniittyjä. Friskalanlahtea ja Rauvolanlahtea on jo vuosia hoidettu laidunnuksella yhteistyössä karjankasvattajien kanssa, mutta korkean ruovikon poisto vaatii toisinaan myös järeämpiä konsteja. Kunta-Helmen avulla ympäristönsuojelu tekee alueilla koneellista ruovikon poistoa niittämällä, sekä paikoin järviruo’on juuristokerrosta murskaamalla. Hoitotoimien tavoitteena on ennallistaa voimakaskasvuisen järviruo’on valtaamaa ranta-aluetta, ja palauttaa aikaisemmin alueella vallinnutta merenrantaniityn kasvillisuutta. Töitä jatketaan 2021 ja 2022.

Pomponrahkan ja Isosuon ennallistaminen

Turun kaupunki ennallistaa erillisellä Helmi-hankkeella Kuninkojan valuma-alueen latvaosissa sijaitsevia Pomponrahkaa ja Isosuota, joiden ennallistamisen tavoitteena on suon luontotyyppien ja suon aiemman vesitalouden palauttaminen. Ojaston täytöllä ja pohjapatojen rakentamisella saadaan vesipinta palautettua luonnontilaiselle tasolle merkittävällä alueella sekä lisättyä veden viipymää alueella. Soiden ennallistamisilla on vaikutusta myös Kuninkojaan, sillä ennallistaminen tasoittaa virtaamia ja parantaa vedenlaatua pidemmällä tähtäimellä.

Kuninkojan kunnostaminen

Valonian ja Turun kaupungin yhteishankkeessa kunnostetaan Turun kaupunkipuro Kuninkojaa. Kunnostusten tavoitteena on Kuninkojan vesistön ja rantaluonnon ekologisen tilan parantaminen ja monimuotoisuuden lisääminen sekä vesistön tarjoaman sini-viherverkoston vahvistaminen. Kunnostuksia aloitettiin Helmi-hankkeessa 2021-22 Virtaa kaupunkipuroihin – Kuninkojan kunnostushanke ja jatketaan vuosina 2023-2024 Kuninkoja – Helmi kaupungin keskellä -hankkeessa.

Ketojen ja jalopuumetsien hoitohanke Turussa

Keväällä 2022 aloitettu hanke lisää ketojen ja jalopuumetsien hoitoalaa Turun kaupungin alueella.

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelijat Tanja Ruusuvaara-Koskinen (Kedot, metsät, Pomponrahka) ja Liisa Vainio (Kuninkoja)

Tiedote 11.9.2020 Turun merenlahdilla raivataan ruovikkoa Kunta-Helmen avulla

Tiedote 1.7.2020 Kuntien luonnonhoitotyöt käynnistyvät Helmi-elinympäristöohjelmassa

Uudenkaupungin kaupunki kunnostaa Helmi-rahoituksella luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaan Kasarminlahden ja sen entiset kosteikot, sekä niitä ympäröivät niityt ja laidunalueet. Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Lisätietoja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus-teemassa Helmi-rahoitusta ovat Varsinais-Suomessa saaneet mm.:

Suomen vesistösäätiö sr: Pienvesi-HELMI -hankkeen osahankketta 3 koordinoi Valonia

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen teemassa Helmi-avustusta ovat saaneet mm.: