Pellon kasvukunto on puhuttanut viljelijöitä kuluneena kasvukautena, kun sääolot koettelivat Varsinais-Suomessa. Kova kuivuus ja loppukesän märkyys haastoivat viljelijöitä harvinaisen rajusti. Perniössä 6. marraskuuta pidetyssä Viljelymenetelmät ja pellon vesitalous – riskienhallinta haastavissa sääoloissa -tilaisuudessa tuotiin esiin peltojen kasvukuntoa ja viljelyvarmuutta parantavia toimia. Sään ääri-ilmiöiden on ennustettu yleistyvän, joten varautumista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestäviä vesienhallinnan keinoja tarvitaan.
Paikalle oli saapunut lähes 60 osallistujaa. Tässä vielä katsaus asiantuntijoiden puheenvuorojen sisältöön.
Maanparannuskasvien taloudelliset vaikutukset
ProAgrian talousasiantuntija Veli-Matti Jalli puhui maanparannuskasveista ja niiden taloudellisista näkökulmista. Maanparannuskasvit (öljy- ja muokkausretikka, mailaset, ruisvirna, rehuvirna, valkosinappi, mesikät, sikuri, hunajakukka, auringonkukka, kuminan ensimmäisen vuoden kasvusto ja näiden seokset) parantavat maan kasvukuntoa. Taloudellisesti niiden viljelyn kannattavuus riippuu tilasta ja pellon tuottavuudesta, koska se merkitsee satokasville välivuotta. Pitkällä aikavälillä hyötyä kuitenkin tulee paremmasta maan rakenteesta ja kasvukunnosta. Jalli kertoi omalla tilalla tehdyistä sinimailasen kokeiluista ja niissä havaituista hyödyistä, joita ovat typensidonta, juurten ravinnepumppuna toimiminen, maan rakenteen ja vedenläpäisykyvyn paraneminen sekä säästöt muokkauskuluissa.
Viljelymenetelmien menestysmahdollisuudet
Maatalousyrittäjä Tuomas Levomäki Levomäen Tilalta ja Novidan Loimaan koulutilalta kertoi erilaisista viljelymenetelmistä. Koulutilalla on testattu erilaisia muokkaus- ja kylvömenetelmiä jo 20 vuoden ajan yhteistyössä Koneviestin kanssa, ja niistä on tehty tutkimusta ja seurantaa. Viimeisen seitsemän vuoden ajalta on merkintöjä kuivuudesta ja märkyydestä. Tulosten mukaan satotaso nousee maan rakenteen paranemisen myötä, ravinteiden käyttö tehostuu ja viljelyvarmuus paranee erityisesti ääriolosuhteissa. Alustavien mittausten mukaan hiilen määrä maaperässä on noussut suorakylvö- ja kevytmuokkausmenetelmissä.
Levomäki nosti esiin suorakylvön etuja savimailla: pellon vesitalous toimii erittäin hyvin ääriolosuhteissa, viljelykasvin juuret pääsevät kasvamaan, polttoaineen kulutus on vähäisempää, sadon määrä kasvaa ja myös ajansäästö on merkittävä. Viljelykierto on ollut onnistumisen kannalta tärkeää. Maanparannuskasvina on ollut kumina ja esimerkiksi glyfosaatille ei ole ollut tarvetta, kun on päästy eroon juolavehnästä.
Maanparannusaineiden hyödyt ja pellon ravinnetalous
Agrologi ja maanviljelijä Olli-Pekka Ruponen Toivon Tilalta esitteli kalkituksen, kipsityksen ja rakennekalkituksen perusperiaatteita ja vertailua. Toistuvat talvisateet paitsi lisäävät ravinteiden ja kiintoaineksen kuormitusta vesistöihin, tulevat myös kalliiksi tiloille. Hyvä maan rakenne ja kasvukunto sekä eroosion vähentäminen hyödyttävät viljelijää. Ruponen nosti esiin, että myös kuluttajat toivovat viljelijältä vesiensuojelutoimia ja sillä on positiivisia imagovaikutuksia.
Tällä hetkellä viljelijän kannattaa hyödyntää ilmaista ELY-keskuksen kipsilevitystä. jolloin tulee hyötyä ilmaisista ravinteista ja eroosion vähenemästä. Neuvojat tai KIPSI-hankkeen asiantuntijat tarjoavat ilmaista neuvontaa.
Luonnonmukainen peruskuivatus – mitä, miksi ja miten?
Valonian ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä puhui lisääntyvistä tulvista ja ratkaisuista ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa. Suomessa ojitus on ollut peltoviljelyn kannalta välttämätöntä, mutta niiden myötä valuma-alueiden veden viivytyskyky on heikentynyt aiheuttaen tulvia ja toisaalta kuivuutta. Samalla ojituksista aiheutuu haittaa vesistöille ja luonnon monimuotoisuus heikkenee.
Peltoalueille tarvitaankin lisää luonnonmukaisia vesienhallintaratkaisuja, kuten kaksitasouomia, kosteikkoja ja pohjapatoja sekä yhteistyötä valuma-alueen ojitusyhteisöjen ja maanomistajien kanssa. Jatkossa valtion avustuksia ei enää saa perusperkauksiin ilman luonnonmukaisten ratkaisujen toteuttamista. Pääperiaatteena on edelleen ylläpitää peruskuivatusta ja parantaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, mutta myös vähentää vesistökuormitusta ja lisätä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta.
Investointituet pellon vesitalouden ja kasvukunnon parantamiseen
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava rahoitusasiantuntija Janita Leppänen esitteli vesitalousinvestointien tukia. Vesitalousinvestoinnit tuetaan ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävinä investointeina ja niitä ovat salaojitus, säätösalaojitus ja yhteisojitus. Tuki myönnetään maatalousyrittäjälle tai -yhteisölle. Voit lukea lisää Ruokaviraston sivuilta tai olla yhteydessä ELY-keskukseen.
Tilaisuuden järjestivät Valonia, MTK-Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen ELY-keskus osana Peltojen viljavuusluvut, Kipsi, Hiilipelto, Saaristomeri CAP ja Kohti tulevaa -hankkeita.
