Lähijakelupisteiden esiselvitys- ja kokeiluhanke Naantalissa

Hankkeessa selvitettiin lähijakelu-konseptin edellytyksiä, tarpeita ja paikallisten asukkaiden sekä yritysten toiveita sekä kokeiltiin lähijakelupiste-konseptia soveltuvin osin Naantalin maaseutumaisella saaristoalueella yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa.

Sidosryhmäkeskusteluja käytiin laajasti paikallisten toimijoiden, kuten asukasyhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa ja tehdään palvelutarpeisiin ja -odotuksiin liittyvä sähköinen kysely. Pakettiliikenteen ohella tarkastelussa olivat lähiruoan ja lähikalan tuottajat ja toimittajat. Tavoitteena oli sidosryhmien tarpeiden, kokemusten, omien mallien ja odotusten selvittäminen.

Esiselvityksen asiakastarvekysely muodostettiin niin, että siihen saattoi vastata eri rooleissa: asukas, vapaa-ajan asukas, yritys, yhdistys, matkailija tai muu toimija. Kyselyä markkinoitiin laajasti seudullisissa lehdissä sekä sosiaalisessa mediassa, jotta myös naapurikuntien kuten Taivassalon, Kustavin ja Paraisten toimijat löytäisivät kyselyn. Kyselyssä selvitettiin myös asukkaiden ruokapalveluihin liittyviä tarpeita ja toiveita. Paikallisia kauppoja aktivoitiin mukaan kehitystyöhön ja kokeilu toteutettiinkin juuri Livonsaaren Osuuskaupalla. Naantalin keskustan kaupoilla ei hankkeen selvitysten mukaan ollut saaristoisille haja-asutusalueille saakka ulottuvia kauppakassipalveluita.

Lähijakelupisteeseen tarvittavien teknisten ja digitaalisten ratkaisujen ja mahdollisuuksien selvittäminen markkinavuoropuhelun keinoin oli tärkeää, jotta voitiin hyödyntää alan asiantuntemusta ja uusimpia keksintöjä yhteiskehittämisen hengessä. Markkinavuoropuhelu-prosessi järjestettiin hankkeessa Valonian toimesta, tiiviissä yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa.

Lähijakelupisteeseen tarvitaan uutta tekniikkaa, sovelluksia sekä niiden ylläpitoa ja käyttäjätukea. Lähijakelupisteen tarpeista ja tilan varustamisen vaihtoehdoista käytiin markkinavuoropuhelua, koska siten yrityksillä olevaa viimeisintä tietoa voitiin hyödyntää suunnittelussa. Varustukseen liittyvistä asioista tarkastelussa olivat muun muassa kulunvalvonta, sähköiset lukot, kooditoimiset lokerikot sekä turvallisen vapaan tilan mahdollistaminen suuremmille lähetyksille.

Kuljetusten yhdistämiseen tähtäävien sovellusten ja järjestelmien kehitys on viime vuosina ollut nopeaa ja monet markkinoilla olevat yritykset ovat kehittäneet sovelluksiaan ja palveluitaan lähijakelupisteen tarpeisiin. Markkinavuoropuhelussa ei kuitenkaan ollut logistiikkatoimijoita, joten siinä keskityttiin enemmän säilytys- ja varausjärjestelmiin. Teknisten ja digitaalisten reunaehtojen selvittäminen markkinavuoropuhelun avulla oli hankkeessa tärkeää, jotta Naantalin kaupungille saatiin riittävästi ajanmukaista tietoa mahdollista hankintaa varten. Yritykset kutsuttiin esittelemään tarjolla olevia ratkaisuja ja keskustelemaan vaihtoehdoista. Yritysten kanssa keskusteltiin käytännönläheisesti hankkeen ja Naantalin kaupungin tarpeista.

Lähijakelupisteille luontaisia sijainteja ovat esimerkiksi kyläkeskukset tai liikenteen liityntä- ja yhteyskohdat. Sopivia sijainteja kartoitettiin yhdessä Naantalin kaupungin kanssa. Selvitettiin esimerkiksi jo olemassa olevia kiinteistöjä ja palveluita, joissa tai joiden yhteydessä nämä omatoimisesti käytettävät ja ympärivuorokautisesti toimivat lähijakelupisteet voisivat toimia. Mahdollisia kohteita löytyi muun muassa Velkualta, Livonsaaresta, Merimaskusta, Rymättylästä ja Luonnonmaalta kuin myös Naantalin keskustasta.

Lähijakelupisteiden palvelukonsepti muotoiltiin esiselvityksen perusteella yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa. Vaihtoehdoista muodostettiin kolme käyttökelpoista mallia. Esiselvityksessä hyödynnettiin lähijakeluun liittyviä kokemuksia Turusta, Kemiönsaaresta, Helsingistä ja Mynämäestä. Naantalin kaupunki teki Valonian kanssa aktiivisesti yhteistyötä esiselvityksessä ja hankkeen viestinnässä.

Tavoitteena ollut Naantalin kaupungin toimesta kokeiltava lähijakelupiste toteutui hankkeen resursseilla, mutta Naantali jatkaa pisteen toimintaa yhdessä Livonsaaren Osuuskaupan kanssa hankkeen päätyttyä. Lähilokerikko on kaikille avoin lähetysten välivarasto. Yksityishenkilöt sekä yritykset voivat jättää maksutta lokeroon tavaroita jonkun toisen noudettavaksi vapaavalintaisen numerokoodin avulla. Lähijakelulokerikkoa voi käyttää omatoimisesti ja noutoajat ovat joustavat kaupan aukioloaikojen puitteissa.

Hankkeesta ja sen toimenpiteistä viestittiin aktiivisesti eri vaiheissa sekä vielä hankkeen päättymisen jälkeen kokeilun jatkuessa kesäkaudella 2023. Hankkeen etenemisestä ja toimenpiteistä viestittiin laajasti erityisesti Valonian ja Naantalin kaupungin omissa viestintäkanavissa: verkkoviestinnästä sosiaaliseen mediaan. Hankkeessa tuotettu viestintämateriaali on kaikkien kiinnostuneiden toimijoiden kuten paikallisten yritysten ja yhdistysten käytettävissä ja löytyy pääkohdiltaan myös Valonian internetsivuilta.

Naantalin asukkaat ja paikalliset yritykset olivat tiedotuksen ja viestinnän keskeinen kohderyhmä. Hankkeen alkuvaiheessa, jolloin tehtiin laaja sähköinen kysely, käytiin sidosryhmien kanssa keskusteluita tarpeista ja odotuksista. Tällöin myös muotoiltiin konseptia ja viestintä painottui tiedonkeruuseen ja muun muassa sähköisen kyselyn levitykseen. Tässä erityisesti Naantalin kaupungin kanavat ja paikalliset Facebook-ryhmät olivat tärkeitä. Toinen keskeinen ajankohta tiedottamisessa asukkaille, vapaa-ajanasukkaille, yrityksille sekä yhteisöille kuin myös matkailijoille oli lähijakelupistekokeilun alkaessa toukokuussa 2023. Kokeilun aikana käyttäjiltä kerättiin kokemuksia sekä kehitysehdotuksia. Palautteen perusteella lokerikko toimi moitteettomasti. Kokemuksia käytetään sekä Valoniassa että Naantalin kaupungilla jatkosuunnitelmien pohjana ja tulevien palvelukonseptien muotoilussa.

Lähijakelupiste voi olla avuksi uusien liiketoimintaideoiden toteuttamisessa nykyiselle yrittäjäkunnalle sekä edesauttaa uuden yritystoiminnan syntymistä. Esimerkiksi nuoret, kuten 4H-yrittäjät voisivat kehittää pistettä hyödyntävää aivan uudenlaista liiketoimintaa. Esimerkiksi lähiruokatoimijoiden tarpeita kannattaa jatkossa selvittää tarkemmin. Tähän liittyy esimerkiksi lämpötilasäädeltyjen tilojen tarve ja muut mahdolliset reunaehdot. Kehitettäessä ruoantuottajien ja kuluttajien välille lyhyiden ketjujen ratkaisuja, vähennetään autoliikenteen suoritetta ja siten autoilusta aiheutuvia, ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä. Paikallisten tuottajien tukeminen lisää alueen elinvoimaa ja yritteliäisyyttä. Esimerkiksi Reko-toiminta voisi hyödyntää lähijakelupistettä, jos asiakkaiden ja Reko-toimittajien aikataulut eivät sovi yksiin.