Liikenteestä aiheutuu lähes viidennes Suomen ilmastopäästöistä. Logistiikkaa kehittämällä voidaan sekä vähentää liikenteen päästöjä että lisätä turvallisuutta ja viihtyisyyttä kaupungeissa.
Lisää palveluita – vähemmän päästöjä
Lähijakelupiste on pakettien ja muiden lähetysten välivarasto. Tavaroita ja lähetyksiä voivat kuljettaa sekä yritykset että yksityishenkilöt. Fyysisesti piste voi olla rakennus, rakennuksen osa, erillinen kontti tai vaikka lokerikko. Kyse on joukkoistetusta jakelusta, jossa toimijat voivat olla joko kuljetusalan ammattilaisia tai yksityishenkilöitä. Tavoitteena on parhaimmillaan mahdollistaa ympärivuorokautinen käyttö, jotta esimerkiksi yönaikaiset kuljetukset ovat mahdollisia ja palvelua voi käyttää oman aikataulunsa mukaisesti useat eri toimijat. Lähijakelupistettä voivat käyttää myös esimerkiksi mökkien vuokraajat jättääkseen avaimet vierailleen. Lisäksi piste mahdollistaa esimerkiksi kuntien omien lähetysten ja kuntalaisille lainattavien välineiden noutamisen lähijakelupisteistä. Lähijakelupiste mahdollistaa omatoimikäytön ja joustavat aukioloajat, joten se ei sido resursseja pakettien vastaanottamiseen tai luovuttamiseen.
Lähijakelupisteet voivat sijaita kaupunkien keskusta-alueilla, pienempien taajamien kyläkeskuksissa tai liikenteen luontaisissa liityntä- ja solmukohdissa. Lähetykset pisteeseen ja pisteestä voivat kulkea monin eri tavoin: bussilla, kuorma-autolla, henkilöautolla, mopolla, polkupyörällä tai vaikka junalla.
Hyödyt yrityksille
Lähijakelupistekonsepti tarjoaa mahdollisuuden vähentää liikenteen päästöjä sekä lisätä viihtyisyyttä, turvallisuutta, palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä kaupunkien keskustoissa että haja-asutusalueilla. Keskusta-alueilla lähijakelupiste mahdollistaa yrityksille kevyen ja vähäpäästöisen kaluston käytön keskusta-alueella, kun logistiikkaterminaali sijaitsee kauempana. Pisteelle lähetykset voidaan tuoda raskaalla kalustolla, mutta jakelu lähialueille tapahtuu vähäpäästöisillä kulkuneuvoilla kuten sähkörahtipyörillä tai -skoottereilla. Joustava välivarastointi lisää mahdollisuuksia pakettien kuljettamiseen takseilla tai busseilla. Perinteisesti rahtia kulkee pitkän matkan bussien penkkien alla, mutta pakettien kuljetus olisi mahdollista myös lähiliikenteessä.
Tarjolla on runsaasti keinoja vähäpäästöisiin ja tehokkaisiin tavarakuljetuksiin. Kuljetusten päästöihin voidaan vaikuttaa paitsi siirtymällä vähäpäästöisempiin käyttövoimiin, myös optimoimalla kuljetusreittejä ja parantamalla logistiikkapalveluita ja niiden oikea-aikaisuutta digitalisaation avulla.
Liikenne- ja viestintäministeriön Logistiikan digitalisaation ilmastovaikutuksia koskevan selvityksen mukaan merkittävimmät logistiikan digitalisaation hyödyt päästöjen osalta saavutetaan niillä keinoilla, joilla pystyy vaikuttamaan kuljetusmääriin ja ajosuoritteisiin vähentävästi. Kuljetusmääriin vaikuttavia ratkaisuja ovat esimerkiksi älykkäät ja ennakoivat tilausjärjestelmät. Lisäksi ajosuoritteisiin voidaan vaikuttaa jakelussa pakettiautomaateilla tai noutopisteillä, joiden käytön on arvioitu lyhentävän keskimatkoja.
Kolme erityyppistä mallia lähijakelupisteille
1. Karvalakkimalli: paikan päällä käyttöön otettavat lokerot
- Tässä mallissa olennaista on, että tila on otettavissa käyttöön paikan päällä, mutta sen ei tarvitse olla varattavissa ennakkoon. Lähetyksille on toimitilassa varattuna tilaa, kuten hyllyjä, kaappeja, lokeroita tai erillinen huonetila.
- Lokerot voivat olla joko koodilukollisia tai ei-lukittavia.
- Sähköistä varausjärjestelmää ei ole. Pisteen palvelut saa käyttöönsä paikan päällä, jos vapaata tilaa on.
- Soveltuu tapauksiin, joissa pistettä käytetään lähinnä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden lyhytaikaiseen säilytystarpeeseen ja paikalla on valvontaa olemassa olevan toiminnan puitteissa.
- Mallin etuna on kohtuullisen nopea lähijakelupisteen käyttöönottaminen, haasteena asiakkaalle epävarmuus tilan saamisesta käyttöön.
- Myöhempi liittyminen mahdolliseen sähköiseen varausjärjestelmään voi olla mahdollista ennakoivalla suunnittelulla. Lokerikkojen toimittajilta voi myös tiedustella, olisivatko heidän tuotteensa myöhemmin muokattavissa älylokeroiksi.
- Pisteet voisivat olla näkyvissä yhteystietoineen kaupungin nettisivuilla, esimerkiksi kartalle sijoitettuina. Tällöin pisteen ylläpitäjään saisi halutessaan yhteyden ja voisi tiedustella tilan varaustilannetta.
2. Edistynyt malli: Sähköinen varausjärjestelmä ja älylokerot
- Tässä mallissa tila lokerikosta on varattavissa ennakkoon sähköisestä varausjärjestelmästä nettiselaimen kautta. Asiakas voi tarkistaa varaustilanteen ja varata tilan käyttöönsä.
- Soveltuu tapauksiin, joissa pisteeseen halutaan monipuolisia palveluita sekä varmennettuja järjestelmiä.
- Optimaalinen sijainti on alueella, jossa liikkuu paljon ihmisiä, kuten kaupunkien keskustoissa.
- Lähetykset säilytetään pisteissä lähtökohtaisesti lukituissa tiloissa joko älylokerossa tai esimerkiksi koodilukitussa huonetilassa.
- Haasteena on korkeampi hankintahinta sekä sähköisten palveluiden yhteensovittaminen.
- Sähköiseen varausjärjestelmään on mahdollista liittää paljon muitakin palveluita ja toimintoja, kuten oven avaamistoiminnot, yhteydet lähituottajien verkkokauppoihin, maksujärjestelmät sekä karttanäkymät.
- Kaupunki voi tukea lähijakelupistetoimintaa esimerkiksi kilpailuttamalla valmiiksi (puitesopimukset) hyviä ja toisiinsa yhteensopivia järjestelmiä, joita halukkaat toimijat voisivat ostaa tai liisata käyttöönsä. Kaupunki voi hyödyntää pisteitä myös omassa toiminnassaan.
- Älylokerojärjestelmien hinnat alkavat muutamasta tuhannesta eurosta riippuen lokerikon ominaisuuksista. Mobiilisti käytettävän varaus- ja lukkosovelluksen kuukausittainen ylläpito maksaa joitakin satoja euroja. Ylläpitoa tarvitaan esimerkiksi asiakaspalvelun ja toimivuuden varmistamiseen sekä lokeroiden avaamiseen nopeasti turvallisuustilanteissa.
3. Verkostomalli: Toimijoiden omat pisteet ja yhteinen varausalusta
- Verkostossa voi toimia monen tasoisia ja erilaisilla palveluilla varustettuja lähijakelupisteitä. Verkostomalli toimisi hyvin kuntien välisesti ja alueellisestikin.
- Mallin toimivuus perustuu yhteiseen alustaan ja sovellukseen, johon kukin kriteerit täyttävä lähijakelupisteen haltija voi ilmoittaa oman pisteensä.
- Pisteen ylläpitäjä ilmoittaa pisteensä yhteiseen järjestelmään ja vastaa tietojen oikeellisuudesta sekä pisteen toimivuudesta. Esimerkiksi avoimen datan sovellus Virma Kartta toimii tällä periaatteella: retkeilykohteista huolehtivat yhdistykset tai muut tahot vastaavat kohdetietojen ilmoittamisesta ja ajantasaisuudesta.
- Pisteiden varustelu (esim. kylmäsäilytys, erityisen arvokkaiden tavaroiden säilytys, isojen tai painavien tavaroiden säilytys) sekä aukioloajat voivat vaihdella. Osa voi olla käytettävissä samassa tilassa toimivien palveluiden normaaleina aukioloaikoina ja esimerkiksi ulkolokerikot tai erillisesti lukittavat/vartioidut tilat ympärivuorokautisesti.
- Kaupunki tai muu julkinen organisaatio voisi toimia alustan ylläpitäjänä tai palvelusta vastuullisena, jos käytännön ylläpito olisi hankittavissa joltain kolmannelta osapuolelta.
Mitä tulee huomioida lähijakeluaseman perustamisessa?
Lähijakelupisteen sijainti kannattaa suunnitella merkittävien liikenteen reittien ja yhtymäkohtien mukaan. Kunnat voivat kartoittaa sopivat kohteet oman kunnan alueella tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Lähijakelupisteeksi kannattaa kunnassa etsiä sopivia kiinteistöjä ja palveluita, joiden yhteydessä nämä omatoimisesti käytettävät pisteet voisivat toimia. Sopiva paikka voi olla kuntakeskuksessa, merkittävässä tienristeyksessä tai joukkoliikenteen pysähdyspaikassa, joiden yhteydessä on myös mahdollista kehittää pysäköintiolosuhteita: lähijakelupisteen lisäksi yllä olevassa infograafissa on kuvattu toimivan polkupyörien liityntäpysäköinnin ominaisuuksia.
Lähijakelupisteen ja sijoittaminen ja liityntäpysäköintipalveluiden kehittäminen tuo tullessaan alueelle myös muuta liiketoimintaa ja toimeliaisuutta. Palvelut ja ihmisten liikkumisen lisääntyminen alueella taas on omiaan vähentämään esimerkiksi ilkivaltaa.
Lähijakelupisteen tulevien palveluiden ja toimintojen suunnittelu kannattaa tehdä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa paikallisten toimijoiden, kuten yritysten, yhdistysten, asukkaiden ja mökkiläisten kanssa. Myös joukkoliikennetoimijoilla sekä matkailijoilla saattaa olla paljon annettavaa palveluiden kehittämiseen. Suunnittelun aluksi voidaan esimerkiksi kutsua paikalliset toimijat keskustelemaan yhdessä lähijakelupisteen monista käyttömahdollisuuksista.
Yhteiskäyttömahdollisuuksia kannattaa selvittää jo alkuvaiheessa etenkin esimerkiksi kauppojen kanssa ja liittyen myös mahdollisiin ruokakassipalveluihin ja lähiruokatoimituksiin. Lähijakelupiste voi tuoda lähistölle uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä nykyiselle yrittäjäkunnalle että mahdollistaa uuden yritystoiminnan syntymistä. Esimerkiksi nuoret, kuten 4H-yrittäjät voivat kehittää pistettä hyödyntävää aivan uudenlaista liiketoimintaa. Lähijakelupiste, jota toimijat ja asukkaat voivat käyttää joustavasti, lisää mahdollisuuksia myös asukkaiden väliseen tavaranvaihtoon.
Pakettiliikenteen ohella tarkasteluun kannnattaa ottaa muitakin kuljetuksia ja uusia mahdollisuuksia, kuten lähiruoka ja lähikala. Tärkeää on selvittää etukäteen tarpeita ja odotuksia paikallisilta tahoilta.
Etenkin sähköisen varausalustan tapauksessa lähijakelupisteeseen tarvitaan jonkin verran uutta tekniikkaa ja sovellusten ylläpitoa. Varustukseen kannattaa suunnitella muun muassa sähköinen lukko, kooditoimiset lokerikot sekä vapaata tilaa suuremmille lähetyksille.
Tilan varustamisessa tai tarvittaessa rakentamisessa kannattaa käydä markkinavuoropuhelua, koska siten yrityksillä olevaa viimeisintä tietoa voidaan hyödyntää suunnittelussa. Kuljetusten yhdistämiseen tähtäävien sovellusten ja järjestelmien kehitys on viime vuosina ollut nopeaa ja monet markkinoilla olevat yritykset pystyvät kehittämään sovelluksiaan ja palveluitaan lähijakelupisteen tarpeisiin sopiviksi.
Kunta voi tarjota tyhjiä tai vajaakäyttöisiä tiloja tai maa-alueen lähijakelupisteelle tai hankkeistaa kokeiluja saaden osan lähijakelupisteen perustamiskustannuksista hanketukena.
Kuljetusliikkeet, joukkoliikennetoimijat ja taksiyrittäjät voivat olla mukana kehittämässä uusia toimintamalleja ja palveluita sekä osallistua kokeiluihin.
Matkailuyrittäjät voivat tarjota kuljetuspalveluita kohteisiinsa sekä tavaroiden kuljetuspalveluita esimerkiksi luonto- ja retkeilykohteissa.
Turku
Lähijakeluasemakonseptia kokeiltiin vuosina 2018–2020 onnistuneesti Turussa 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeessa. Turun Puutorilla sijaitsi erillinen, Turun kaupungin hallinnoima kontti, jossa toimii DHL Express Finland Oy:n polkupyörälähettipalvelu ja vastaanottopiste. Lisäksi kontissa toimi itsepalveluperiaatteella Turun Osuuskaupan Kauppakassipalvelu.
Laari-lähiruokapiste Kupittaan Citymarketin yhteydessä toimiva lähiruoan ostopaikka. Tuotteet tilataan ja maksetaan verkkokaupassa ja noudetaan Kupittaan noutopisteestä valittuna hakupäivänä. Ruoka tulee varsinaissuomalaisilta tiloilta ja lähiruokayrityksiltä, joiden yrittäjät itse hinnoittelevat tuotteensa. Laari lähiruokapisteen pilotointia toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin yhteinen Food Hub -elämystorihanke (jatkuu 8/2023), joka on saanut rahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta.
Mynämäki
Sumppu on kalastaja-perheyrityksen, Toivosen Lähikalan, itsepalveluperiaatteella toimiva myyntipiste Mynämäellä (osoitteessa Rantasillantie 4). Sumpussa on omien tuotteiden (tuorekala ja jalosteet) myytävänä myös yhteistyökumppaneiden tuotteita suoraan kuluttajille. Se on avoinna joka päivä klo 10–19, jolloin myyntipisteen ovi on auki. Maksuvälineinä käy käteinen, Mobilepay sekä Pivo. Toiminta perustuu pitkälti luottamukseen siitä, että myyntipisteessä ei käy varkaita oven ollessa avoinna. Suurin osa myytävistä tuotteista on yrityksen omia ja muutkin tuotteitaan kontista myyvät yrittäjät ovat hyväksyneet toimintaperiaatteen omalla vastuullaan.
Lue lisää Toivosen lähikalan Facebook-sivulta
Naantali
Naantalissa on ollut vuosina 2021–2022 käynnissä lähijakeluasemakokeilu, jossa Valonia on ollut mukana. . Esiselvityksessä kartoitettiin lähiijakelu-konseptin edellytyksiä, tarpeita ja paikallisten asukkaiden sekä yritysten toiveita etenkin saaristoisella alueella. Markkinavuoropuhelun avulla selvitettiin teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja ja sovelluksia, joita erityisesti maaseutumaisilla alueilla toimiva lähijakelupiste vaatii.
Lähijakelupiste-hankkeella pyritään yhdistämään Naantalin kaupungin tarpeet älykkäiden kylien ja lähipalveluiden kehittämiseksi sekä kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ilmastopäästöjen leikkaamiseksi ottamalla käyttöön uudenlaisia, vähähiilisempiä logistiikan palveluita. Hanke kuuluu Leader-ohjelmaan ja se on saanut tukea Euroopan maaseuturahastosta.
Tukholma
Tukholmassa on kokeiltu Älskade Stad -konseptia, jossa keskustan alueella muun muassa tehdään lähijakelua vähäpäästöisillä kulkuneuvoilla. Tukholman keskustassa sijaitsevien rakennusten kellareissa on esimerkiksi pienimuotoisia terminaaleja, joissa on jakelupisteen lisäksi pyöräparkki, -vuokraus ja -huoltotoimintaa.
Lisätietoa
