Lapset ja nuoret kestävyystyön kirittäjinä -toimintamalli

Koulutus- ja oppimateriaalit

|

29.6.2023

#Kirittäjät-oppimateriaalin avulla oppilaat tutustuvat ikätasoisesti kotikuntansa, yrityksen tai oman koulun kestävyystyöhön. Koululaiset kutsuvat päättäjiä, yritysten tai sivistystoimen edustajia ja koulun johtoa keskustelemaan ilmasto- ja kestävän kehityksen työstä kolmessa tapaamisessa.

Oppimateriaali koostuu kolmesta teemapolusta, joista valitaan yksi: koulun, yritysten tai kunnan kestävyystyö. Polun voi suorittaa kokonaisuudessaan, tai siitä voi valita osia. Materiaaleja voi myös muokata ja soveltaa vapaasti. Kunkin polun yhteydessä on esitelty materiaalia hyödyntäneiden koulujen esimerkkitoteutuksia suunnittelun tueksi.

Kenelle

Oppimateriaali soveltuu 4.–9.-luokkalaisille ja sopii hyödynnettäväksi soveltavasti ainakin yhteiskuntaopin, historian, biologian, maantiedon ja kuvataiteen oppitunneilla. Oppimateriaali pohjautuu 15–18-vuotiaille suunnattuun #ilmastokirittäjät –toimintamalliin.

Här hittar du läromaterialet på svenska!

Kunkin polun sisältö koostuu seuraavista osioista:

  1. Polun tavoitteet lyhyesti
  2. Opettajan valmistelut & opettajan ohjeet
  3. Tapaamiset & tehtävät materiaaleineen
  4. Esimerkkejä ja ideoita toteutukseen
  5. Oppimistavoitteet ja opetettavat taidot opetussuunnitelman mukaan

Toimintamallin videoesittely

Kestävyystyön teemapolut

Koulun kestävyystyö

Oppilaat tutustuvat oman koulunsa kestävyysnäkökulmiin. Millainen on kestävää kehitystä huomioiva koulu? Miten kestävyys- ja vastuullisuusasioita voidaan omassa koulussa edistää?

Opettajan valmistelut ennen projektin aloittamista

  •  Tutustu polun kulkuun ja materiaaleihin ja pohdi miten haluat soveltaa toimintamallia, jotta se sopii juuri sinun luokallesi. Polun voi toteuttaa kokonaisuudessaan tai poimia osia toteutettavaksi.
  • Suunnittele rastikierros valmiiden teemojen pohjalta.
  • Kutsu sivistystoimenjohtaja, kiinteistönhoitaja, kaupunginpuutarhuri tai muu viranhaltija koululle. Myös rehtori voi olla yksi vieraista.
  • Valmistaudu käymään läpi oppilaiden kanssa aluksi, mitä kestävyystyö ja vaikuttaminen tarkoittavat
  • Lue tarkemmat toteutusohjeet oheisesta opettajan ohjeesta!

Tapaamiset ja tehtävät

Rastikierros herättää pohtimaan kestävää kehitystä konkreettisesti eri teemoja kouluympäristössä tarkastellen.

Ennen rastikierrosta oppitunnilla käydään läpi, mitä kestävyystyö ja vaikuttaminen tarkoittavat ja tutustutaan siihen, miten ne käytännössä voivat näkyä koulussa. Apuna voi käyttää liitteenä olevaa valmista esitystä: Kirittäjät-projektin esittely oppilaille.

Rastikierros voidaan toteuttaa yhteisenä teemapäivänä koko koulun voimin tai yksittäisten luokkien kanssa. Kysymykset tehtäväkorteissa on suunniteltu niin, että oppilaat voivat kiertää rasteja itsenäisesti. Mikäli mahdollista, on kuitenkin hyvä, että opettaja kiertää oppilaiden kanssa, tai että jokaisella rastilla on aikuinen fasilitoimassa keskustelua ja pohdintaa. On myös hyvä, jos koulun kiinteistöstä vastaava kiinteistönhoitaja voi olla mukana vastaamassa kysymyksiin.

Tarkemmat ohjeet rastikierroksen toteuttamiseen ovat opettajan ohjeet -tiedostossa.

Oppilaiden tehtävät

  • 1.1. Rastikierros koulussa
  • 1.2. Ajatusten ja ideoiden kokoaminen tai syventävän teeman valitseminen
  •  

Toisessa tapaamisessa sivistystoimenjohtaja tai muu viranhaltija vierailee koulussa. Sopiva vierailija voi olla myös esimerkiksi rehtori, joka voi kertoa työstään ja koulun päätöksenteosta sekä vastata lapsia askarruttaviin kysymyksiin. Mikäli on päädytty syventymään yhteen teemaan, voi sopiva vierailija myös olla jokin muu viranhaltija, joka osaa kertoa enemmän valitusta teemasta, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tarkasteluun voidaan kutsua paikalle kaupunginpuutarhuri tai ruokateeman pohdintaan keittiön henkilökuntaa tai ruokapalveluiden edustaja.

Oppilaat esittelevät tapaamisessa myös rastikierroksen pohjalta nousseet ajatukset, ideat tai konkreettiset ehdotukset vierailijalle. Tapaamisen tavoitteena on, että oppilaat pääsevät matalalla kynnyksellä kysymään kysymyksiä ja kertomaan ajatuksiaan sekä konkreettisia ehdotuksia koulun kestävyystyöhön liittyen.

Ennen tapaamista oppilaat tekevät ennakkotehtävät, jotka valmistelevat heitä tapaamiseen. Oppilaat suunnittelevat haastattelukysymyksiä valmiiksi ja yhdessä laaditaan kutsu, jonka opettaja lähettää. Kutsussa voidaan pyytää sivistystoimenjohtaja kertomaan koulun kestävän kehityksen suunnitelmasta (jos sellainen on) tai koulun kestävyystyöstä yleisesti. Mikäli syvennytään tiettyyn teemaan, vierailija voi kertoa lisää aiheesta.

Tarkemmat ohjeet vierailun toteuttamiseen ovat opettajan ohjeet -tiedostossa.

Oppilaiden ennakkotehtävät

  • 2.1 Kysymysten valmistelu
  • 2.2 Kutsun laatiminen
  •  

Sivistystoimen johtajan (tai muun viranhaltijan) vierailu

  • 2.3 vierailun tehtävät

Projektin päätteeksi syntyy yhdessä suunniteltu lopputuotos. Aiempien tehtävien pohjalta voidaan valita yksi tai useampi konkreettinen asia, jota lähdetään edistämään. Valinta voidaan tehdä äänestämällä luokassa.

Edistettävä teema tai lopputuotos voi liittyä kestävyysteemaan monin eri tavoin – koulun lähtökohtien mukaan se voi olla esimerkiksi viljelylaatikoiden hankkiminen kouluun, uusi keinu tai muu pihan viihtyvyyttä lisäävä asia, pyöräpysäköinnin parantaminen, hävikki- tai kasvisruokakampanja, ötökkähotelleja koulun pihalle, ruokateemaan liittyviä julisteita, tai esimerkiksi kartta tai diaesitys, johon on koottu oppilaiden ajatuksia ja ideoita koulun viihtyvyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämä on vapaasti ideoitavissa ja pohjautuu projektin aikana esiin nousseisiin teemoihin ja oppilaiden toiveisiin.

Projektin lopuksi järjestetään päätöstilaisuus, missä esitellään lopputuotokset. Päätöstilaisuus voi olla ideoiden ja ajatusten esittelyä rehtorille tai sivistystoimenjohtajalle tai sen voi järjestää osana koulun pihajuhlaa, joulujuhlaa tai lukuvuoden päätöstilaisuutta. Tavoitteena on, että oppilaiden tekemät lopputuotokset tai kokoamat ideat tavalla tai toisella esitellään koululle ja/tai koulun johdolle.

Tarkemmat ohjeet päätöstilaisuuden ja lopputuotoksen toteuttamiseen ovat opettajan ohjeet -tiedostossa.

Oppilaiden tehtävät

  • Päätöstilaisuuden ja/ tai parannusehdotuksen suunnittelu

Esimerkkejä ja ideoita

Tähän osioon on koottu esimerkkejä, miten koulupolkua on toteutettu lukuvuonna 2022–23 kokeiluun osallistuneissa kouluissa Paraisilla sekä Mynämäellä.

Lue lisää esimerkkejä uutiskoosteesta!

Kävimme ensin maantiedon tunnilla läpi kappaleen vaikuttamisesta lähiympäristöön. Sen jälkeen tutustuimme kestävään kehitykseen sekä yleisesti että koulun näkökulmasta. Seuraavalla tunnilla suoritimme rastikierroksen koulun ympäristössä.

Rastikierroksen jälkeisellä tunnilla jakauduimme ryhmiin ja jokainen ryhmä sai vastuulleen yhden rastikierroksen teeman. Teemasta tuli poimia ja tiivistää parhaat ehdotukset ja ideat, jotka kirjoitettiin luokan yhteiseen diaesitykseen omalle dialleen. Tällä tunnilla valmistauduimme myös rehtorin vierailuun valitsemalla ja ideoimalla sopivat kysymykset ja kysymysten esittäjät.

Rehtorin vierailu seuraavalla tunnilla aloitettiin esittäytymiskierroksella. Tämän jälkeen rehtori kertoi omasta työstään ja työnkuvastaan, ja sitten oli oppilaiden kysymysten vuoro. Kun kysymykset oli esitetty, koko luokka tuli eteen esittämään edellisellä tunnilla suunnitellun diaesityksen rehtorille, joka sai kommentoida oppilaiden ideoita esityksen lomassa.

Viimeisellä tunnilla teimme diaesityksen pohjalta posterin, joka sijoitettiin koulun aulaan kaikkien nähtäväksi. Posterin alapuolelle askartelimme myös ideaboksin, johon jokainen oppilas saa jättää paperilapulla omia ideoitaan koulun kehittämistä varten. Posteri ja idealappuset kulkeutuvat lopuksi rehtorin mukana sivistysjohtajalle.

Ulkosaariston koulussa oppilaat haastattelivat kiinteistönhoitajaa ja keskusteluun nousi kiinteistönhoitajan työnkuvan lisäksi muun muassa koulun energian- ja vedenkäyttö sekä kierrätys. Lopputuotoksena haastattelun anti koottiin tekstimuotoon sekä PowerPoint-esitykseksi.

Esimerkki: Oppilaiden kysymykset kiinteistönhoitajalle sekä haastattelun perusteella tehty koonti (PDF)

Paraistenseudun koulun 7.-luokkalaiset haastattelivat sivistystoimenjohtajaa ja koostivat haastattelusta powerpoint esitykset, jotka esitettiin rehtorille.

Nilsbyn koulun neljännen luokan oppilaat kävivät koulun ympäristössä kierroksella kiinteistönhoitajan kanssa. Viihtyisyyden lisäämiseksi oppilaat päätyivät ehdottamaan koulun pihaan uutta keinulautaa, jonka koulu jo päättikin hankkia.

Oppimistavoitteet ja opetettavat taidot – koulun kestävyystyö

Laaja-alainen osaaminen 

  • L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

14.4.9 Yhteiskuntaoppi (3.-6. luokat)

  • T7 Kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä
    • S2 Demokraattinen yhteiskunta
    • S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen
  • T8 Tukee oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön  ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja
    • S4 taloudellinen toiminta

15.4.13 Yhteiskuntaoppi (7.–9. luokat)

  • T7: ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena 

15.4.5 Biologia (7.–9. luokat)

  • T14: innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi

15.4.6 Maantieto (7.–9. luokat)

  • T11: ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja
  • T12: tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

Kunnan kestävyystyö

Lapset ja nuoret oppivat kunnan päätöksenteosta ja kestävän kehityksen työstä.Miten lapset voivat päästä dialogiin päättäjien kanssa? Mitä mahdollisuuksia lapsilla ja nuorilla on oman kunnan kehittämiseksi? Polku tukee lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa ja tuo demokraattisia vaikuttamismahdollisuuksia tutummaksi.

Opettajan valmistelut ennen projektin aloittamista

  • Suunnittele, miten polun sisällöt voi sovittaa yhteiskuntaopin opetussisältöihin ja kuinka päätöksenteon prosesseja on tarpeellista taustoittaa ikätasoisesti.
  • Valmistele projektin esittely oppilaille.
  • Huolehdi, että projektista ja tapaamisista viestitään:
    • Koulun nettisivuilla ja somessa
    • Mediassa (esim. paikallislehti tai -radio, YLEn alueuutiset). Voitte laatia tiedotteen, tai soittaa toimittajalle ja ehdottaa uutisjuttua projektista paikalliseen lehteen. Media voi olla mukana seuraamassa tapaamisia ja prosessin etenemistä eri vaiheissa (tai viimeistään päätösvaiheessa).
    • Mikäli mahdollista, on hyvä tehdä yhteistyötä kunnan viestintävastaavien kanssa, jotta myös kunnan kanavissa viestitään projektista. On tärkeää, että lasten ja nuorten ideoita ja ajatuksia kuullaan, ja että niistä viestitään. Tämä on myös hyvää materiaalia kunnan omaan ilmastoviestintään!
    • Kuvatkaa myös valokuvia ja videopätkiä dokumentointia varten.
  • Valmistele lyhyt esittely projektista valmiin kutsukirjepohjan avulla: mitä ollaan tekemässä ja miksi. Pyydä myös päättäjältä lyhyt esittely, kuva itsestään ja kolmen kohdan lista omista arvoista.
  • Tarkemmat toteutusohjeet ovat oheisessa Opettajan ohjeet -tiedostossa.

Tapaamiset ja tehtävät

Ensimmäisessä tapaamisessa päättäjät vierailevat koulussa, kertovat työstään ja vastaavat oppilaita askarruttaviin kysymyksiin. Oppilaat ja päättäjät kohtaavat ensimmäistä kertaa ja tavoitteena on, että he pääsevät tutustumaan toisiinsa ja oppilaat saavat kysyä päättäjiltä kysymyksiä matalalla kynnyksellä.

Ennen tapaamista oppilaat tekevät ennakkotehtäviä, jotka valmistelevat heitä tapaamiseen. Ennakkotehtävien avulla opitaan päätöksenteosta, kunnan roolista ympäristötyössä ja laaditaan kutsukirje sekä kysymykset päättäjille. Kun kutsukirje ja kysymykset on laadittu, opettaja lähettää ne päättäjille.

Tarkemmat ohjeet järjestelyyn ja tehtäviin ovat opettajan ohjeissa!

Oppilaiden ennakkotehtävät

  • 1.1 Päätöksenteon harjoittelu
  • 1.2 Kunnan rooli ilmasto- ja ympäristötyössä
  • 1.3 Kysymysten ja kutsukirjeiden laatiminen
  •  

Päättäjän vierailu

  • 1.4 Vierailun tehtävät
  •  

Kaupunkitilaa havainnoivan kävelyn tarkoituksena on tutustua omaan kaupunkiin tai alueeseen ja ideoida sen kehitystä, sekä herätellä ajatuksia ja keskustelua. Keskustelussa on tarkoitus tarkastella kaupunkikuvaa ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta ja havainnoida tapaamme käyttää kaupunkitilaa. Kävelyllä tuodaan esiin omia ajatuksia, kuullaan muita sekä etsitään oivalluksia ja ymmärrystä muiden mielipiteitä kohtaan. Kävely toteutetaan rastikierroksena. Jokaisella rastilla on kunnan kestävyystyöhön liittyvä teema ja tehtävät keskustelun tueksi.

Kävely ja sen aikana käyty keskustelu toteutetaan rastikierroksena eri teemojen ympärillä. Alla on listattuna kahdeksan teemaa, joista voit valita omalle ryhmällesi sopivan määrän. Teemat ovat suuntaa antavia, ja tärkeintä on, että oppilaat saavat tuoda esiin heitä mietityttäviä asioita. Keskustelu kestävästä kehityksestä myös ennalta määritettyjen teemojen ulkopuolelta on siis tervetullutta.

Tarkemmat ohjeet kävelyn toteuttamiseen ovat opettajan ohjeet -tiedostossa.

Oppilaiden tehtävät

  • 2.1 Tutustuminen kaupunkikävelyn teemoihin ja omien kysymysten pohtiminen
  • 2.2 Kaupunkikävely päättäjän kanssa
  •  

Pohditaan oppilaiden kanssa tapaamisissa nousseita asioita ja keskusteluja. Onko jotakin, joka on jäänyt erityisesti oppilaiden mieleen? Aiempien tehtävien ja keskustelujen pohjalta voidaan valita yksi tai useampi teema tai konkreettinen asia, jota lähdetään edistämään tai johon syvennytään tarkemmin. Valinnasta voidaan äänestää tai eri teemoja voidaan työstää pienryhmissä.

Lopputuotos voi olla esim. aloite, posteri, diaesitys, näyttely, tai vaikkapa visio tulevaisuuden kunnasta. Tämä on vapaasti ideoitavissa ja pohjautuu tehtyihin tehtäviin ja keskusteluihin päättäjien kanssa.

Päättäjien kanssa on myös hyvä keskustella yhdessä siitä, millä tavalla asiaan voidaan palata projektin jälkeen. Miten ideoita käsitellään? Seurataanko ehdotusten toteutumista? Tärkeää on, että oppilaille jää tunne, että he ovat aidosti päässeet kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään. Oppilaita varmasti kiinnostaa, millä tavalla ehdotukset voivat vaikuttaa tulevissa päätöksissä.

Tarkemmat ohjeet päätöstilaisuuden valmisteluun ovat opettajan ohjeet -tiedostossa.

Oppilaiden tehtävät

  • Päätöstilaisuuden suunnittelu
  • Kehittämisteeman esittely

Esimerkkejä ja ideoita

Tähän osioon on koottu esimerkkejä, miten kuntapolkua on toteutettu lukuvuonna 2022–23 kokeiluun osallistuneissa kouluissa Paraisilla.

Lue lisää esimerkkejä uutiskoosteesta!

Paraistenseudun koulun 9.-luokkalaiset tekivät lopputuotoksina valtuustoaloitteita ja projektin päätteeksi he kävivät esittelemässä niitä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

9B ja 9C -luokkien aloitteet: Bläsnäsin uimarannalle vievän Harjuniementien levennys ja Saaristotien ja Koulukadun risteys (PDF)

Nilsbyn koulussa päätöstilaisuudessa purettiin prosessin aikana opittua. Kaupunginvaltuutettu Mika Wallin esitteli vielä nuorten vaikuttamisen kanavia Paraisten kaupungissa. Lopuksi oppilaat saivat ehdottaa asioita koulun viihtyvyyden parantamiseksi. Ehdotuksista äänestettiin ja oppilaskunnan hallituksen edustajat vievät toiveita eteenpäin.

Esimerkki kutsukirjeestä päättäjille Nilsbyn koulun 5. luokka

Oppimistavoitteet ja opetettavat taidot – kunnan kestävyystyö

14.4.9 Yhteiskuntaoppi (3.-6. luokat)

  • T7 Kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä
    • S2 Demokraattinen yhteiskunta
    • S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen
  • T8 Tukee oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön  ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja
    • S4 taloudellinen toiminta

15.4.13 Yhteiskuntaoppi (7.–9. luokat)

  • T7: ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena 

15.4.5 Biologia (7.–9. luokat)

  • T14: innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi

15.4.6 Maantieto (7.–9. luokat)

  • T11: ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja
  • T12: tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

Yritysten kestävyystyö

Lapset ja nuoret tutustuvat laaja-alaisesti lähialueen yritystoimintaan ja yritysten kestävyysnäkökulmiin. Mitä yritysten vastuullisuus tarkoittaa? Millaisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia yritystoiminnalla voi olla ja mitä sosiaalisia näkökulmia niihin liittyy? Oman alueen yritystoiminnan tunteminen tukee myös nuorten TET-jaksoja, kesätöiden saamista ja palaamista kouluttautumisen jälkeen kotiseudulle. Yrittäjyyspolkua suositellaan ensisijaisesti 6.–9. luokille.

Opettajan valmistelut ennen projektin aloittamista

  • Suunnittele, miten polun sisällöt voi sovittaa opetussisältöihin ja valmistele projektin esittely oppilaille.
  • Kerää lista sopivista yrityksistä, joihin oppilaat tutustuvat. Yhdessä päätetään, mihin yrityksiin lähetetään kutsu.
  • Valmistele yrittäjille lyhyt esittely projektista valmiin kutsukirjepohjan avulla: mitä ollaan tekemässä ja miksi.
  • Huolehdi, että projektista ja tapaamisista viestitään (koulun nettisivut ja some, mediatiedote tai yhteydenotto paikallismedioihin, mahdollisuuksien mukaan yhteys myös kunnan viestintään).
  • Mieti polun etenemisen aikataulua ja suunnittele tapaamisten alustavat päivämäärät, joita ehdotetaan yrityksille.
  • Tarkemmat ohjeet toteutukseen ovat oheisessa opettajan ohjeet -tiedostossa!

Tapaamiset ja tehtävät

Ensimmäisessä vaiheessa oppilaat tutustuvat alueen yrityksiin ja vierailevat ainakin yhdessä yrityksessä. Yritystapaamisten tavoitteena on tutustua tarkemmin yrityksen toimintaan sekä siihen, miten yritys ottaa huomioon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia toiminnassaan. Ideana on, että oppilaat pääsevät keskustelemaan ja kysymään yrityksen edustajalta näistä asioista. Vierailulla oppilaat havainnoivat, haastattelevat ja taltioivat vastauksia kysymyksiinsä. Kerättyjä materiaaleja hyödynnetään myöhemmin, kun oppilaat valmistelevat projektin lopputuotosta ja muotoilevat haastetta yritykselle.

Tavoitteena on järjestää vähintään yksi vierailu paikalliseen yritykseen. Mikäli mahdollista, on hyvä järjestää kaksi vierailua tai kutsua toisen yrityksen edustaja koululle esittelemään toimintaansa ja haastateltavaksi.

Tapaamiseen valmistautuminen

Ennen yritystapaamista ryhmän kanssa käydään läpi tapausesimerkkejä yrityksistä, jotka ovat tehneet konkreettisia ilmasto- ja ympäristötoimia. Oppilaat tutustuvat alueen yrityksiin ja päättävät yhdessä projektiin mukaan kutsuttavat yritykset. Oppilaat etsivät yritysten yhteystiedot yhteydenottoa varten ja opettaja voi tarvittaessa lähettää viestin.

Tarkemmat ohjeet kävelyn toteuttamiseen ovat opettajan ohjeet -tiedostossa.

Oppilaiden tehtävät

  • 1.1 Kutsujen valmistelu yrityksille
  • 1.2 Ympäristösertifikaatteihin ja merkkeihin tutustuminen
  • 1.3 Hiilijalanjälki
  • 1.4 Faktojen kerääminen yrityksestä
  • 1.5 Haastattelun valmistelu
  • 1.6 Yritysvierailun tehtävät

Yrityksen edustajat vierailevat koulussa, jossa jatketaan keskustelua yhteisessä työpajassa. Tapaamisessa oppilaat esittelevät vierailun havaintojen ja kysymysten pohjalta tehtyjä koosteita yrityksen ilmasto- ja ympäristötyöstä. Suunnitelmia katsotaan ja täydennetään yhdessä. Oppilaat esittelevät valmistelemaansa haastetta ja yritys pohtii, onko se sellainen, jonka se voisi ottaa vastaan sellaisenaan tai joillakin muutoksilla. Haaste muotoillaan yhdessä valmiiksi.

Työpaja voidaan toteuttaa joko yhden tai useamman yrityksen kanssa samanaikaisesti. Oppilaat jaetaan tämän mukaan ryhmiin yritysten kanssa.

Ennen työpajaa oppilaiden kanssa käydään läpi vierailulla tehtyjä havaintoja ja kerättyä materiaalia, voidaan myös perehtyä vielä Yrityksen ilmastotyön askeleet -työkirjaan. Oppilaiden kanssa kirjataan asioita ja pohditaan tulevaa haastetta yritykselle.

Oppilaiden ennakkotehtävät

  • 1.2. Havaintojen ja materiaalien koonti vierailulta
  • 2.2. Yrityksen ilmastoaskeleet -suunnitelman täydentäminen ja pohdinta
  •  

Työpajan tehtävät

  • 2.3. Havaintojen ja ehdotusten esittely yritykselle
  • 2.4. Haasteesta sopiminen

Päätöstilaisuudessa oppilaat esittelevät lopputuotokset yritysten edustajille sekä muille oppilaille ja tilaisuuteen kutsutuille. Päätöstilaisuus suunnitellaan ja valmistellaan oppilaiden kanssa. Tilaisuuteen voidaan kutsua muitakin kuin yrityksen edustajia, esimerkiksi aiheeseen liittyviä yhteistyökumppaneita, yhdistyksiä, vanhempia, muita koululaisia sekä median edustajia. Yrittäjiä voidaan kutsua laajemminkin lopputuotosten esittelyyn.

Lopputuotos voidaan esitellä eri tavoin, mutta tarkoituksena on kertoa yritysten ilmasto- ja ympäristötyöstä sekä kertoa virallisesti oppilaiden yritykselle antamasta haasteesta. Yritys hyväksyy haasteen ja esittää siihen vastineen. Yritys on voinut alkaa jo toteuttaa haastetta tapaamisten jälkeen, jolloin yritys voi tilaisuudessa kertoa, miten se on alkanut asiaa edistämään. Pääasia on, että haasteesta on sovittu jo etukäteen yhdessä ennen tilaisuutta. Päätöstilaisuus voidaan pitää loppuseminaarina tai yritysiltana tai vaikkapa osana kevätjuhlaa. Mikäli yritys ei pääse paikan päälle, voi yritys tehdä myös videotervehdyksen. Päätöstilaisuudessa yrityksellä voidaan myös luovuttaa diplomi.

Oppilaiden tehtävät

  • 3.1. Yrityksen esittely
  • 3.2. Yrityksen ilmastoaskeleet -suunnitelman viimeistely ja esittely

Esimerkkejä ja ideoita

Tähän osioon on koottu esimerkkejä, miten koulupolkua on toteutettu lukuvuonna 2022–23 kokeiluun osallistuneissa kouluissa Paraisilla sekä Mynämäellä.

Lue lisää esimerkkejä uutiskoosteesta!

Paraistenseudun koulun 8.-luokkalaiset haastoivat yrityksiä projektin päätteeksi esimerkiksi kierrätysastioiden hankkimiseen ja materiaalien oikeanlaiseen kierrätykseen sekä kertakäyttötuotteista luopumiseen tai niiden korvaamiseen ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla. Eräs yrityksistä otti harkintaan ympäristöystävällisiin kulkuvälineisiin liittyvät alennukset. Yhdessä yrityksessä tarkkasilmäiset oppilaat kiinnittivät huomiota oven toimimattomaan liiketunnistimeen.

Koivuhaan koulussa yritysvierailuilla käytiin keväällä ja vierailujen aikana oppilailla oli selkeät tehtävät: kirjuri, valokuvaaja, videokuvaaja, keskustelun äänittäjä ja haastattelija. Vierailun jälkeen osa oppilaista askarteli julisteita, joissa kerrottiin yrityksistä ja niiden kestävyystyöstä, osa puolestaan koosti videomateriaalia lyhyisiin infovideoihin.

Ulkosaariston koulun oppilaat vierailivat lukuvuoden aikana useammassa yrityksessä. Kysymyksiä valmisteltiin etukäteen ja vierailujen aikana oppilaat tekivät muistiinpanoja, valokuvasivat ja äänittivät keskustelun. Vierailujen jälkeen jokaisesta yrityksestä koottiin PowerPoint-esitykset.

Oppimistavoitteet ja opetettavat taidot – yritysyhteistyö

Laaja-alainen osaaminen 

  • L6: Työelämätaidot ja yrittäjyys 

Laaja-alainen osaaminen 

  • L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

14.4.9 Yhteiskuntaoppi (3.-6. luokat)

  • T5: Ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkityksen lähiyhteisössään
  • T7 Kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä
    • S2 Demokraattinen yhteiskunta
    • S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen
  • T8 Tukee oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja
    • S4 Taloudellinen toiminta

15.4.13 Yhteiskuntaoppi (7.–9. luokat)

  • T7: Ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena 

15.4.5 Biologia (7.–9. luokat)

  • T14: Innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi

15.4.6 Maantieto (7.–9. luokat)

  • T11: Ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja
  • T12: Tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Toimintamallia on kehitetty Paraisten kaupungin ja Valonian yhteisessä Lapset ja nuoret Varsinais-Suomen kuntien kestävyystyön kirittäjinä -hankkeessa lukuvuoden 2022–2023 aikana. Toimintamallia kokeiltiin kevään aikana Koivuhaan, Nilsbyn, Ulkosaariston ja Paraistenseudun kouluissa Paraisilla sekä Laurin koulussa Mynämäellä. Kirittäjät-projekti on osa Opetushallituksen demokratia- ja ihmisoikeuksien pilottia (DIOK).

#Ilmastokirittäjät -toimintamalli ilmasto- ja kestävän kehityksen opetukseen

Toimintamalli sopii hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi opetukseen erityisesti yhteiskunnallisen muutoksen ja demokratiakasvatuksen näkökulmasta. Malli on suunniteltu 15–18-vuotiaille.

Ilmastonmuutoksen hillintä, kestävä yhteiskuntakehitys ja osallisuus demokratiassa ovat läpileikkaavia teemoja tulevaisuuden yhteiskuntaa, urapolkuja ja arkea pohtiessa. Nuoret näkevät ilmastotoimien kiireellisyyden ja tarvitsevat selkeitä kanavia tuoda ajatuksensa kuuluviin päättäjille. Lisäksi kunnissa on tarve saada eri ikäisiä kuntalaisia osallistumaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.

#Ilmastokirittäjät-toimintamalli tuo yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot lähemmäs nuoria ja edistää nuorten ja päättäjien välistä keskustelua kestävyys- ja ilmastotyöhön liittyvien teemojen parissa.

Mallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päättäjiä yhteiseen keskusteluun kolmessa eri tilaisuudessa. Malli sopii hyödynnettäväksi opetustilanteisiin, joissa ilmastonmuutosta käsitellään ennen kaikkea yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Mallin tavoitteena on tuoda vaikuttaminen lähemmäs nuoria, tarjota väline dialogin edistämiseen nuorten ja päättäjien välillä ilmastopolitiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa ja edistää nuorten osallisuutta.

Kenelle

  • Peruskoulun 9. luokka
  • Lukion vuosikurssit
  • Ammattikoulu
  • Järjestöt ja yhdistykset

Lataa tästä toimintamallin kooste

Tulevaisuuden kaupungit

Miten ilmastonmuutos tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa ja arkkitehtuurissa? Miten asukkaat voivat vaikuttaa kotikaupunkinsa suunnittelutyöhön? Haastateltavana arkkitehti ja kestävän kaupunkisuunnittelun asiantuntija Anni Laurila.

Ilmastonmuutos ja tiede

Miten ilmastonmuutosta tutkitaan ja mistä löytyy luotettavaa tietoa? Millainen on yksittäisen kaupungin tai Suomen rooli? Ilmatieteenlaitoksen ja Helsingin yliopiston ilmastotutkija Risto Makkonen vastaa.

Ilmastonmuutos ja julkiset hankinnat

Mitä tarkoitetaan kestävillä julkisilla hankinnoilla? Millainen on kaupungin rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa? Voivatko asukkaat vaikuttaa kunnan hankintapäätöksiin? Haastateltavana Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen.

Lisätiedot

Toimintamalli kehitettiin vuonna 2019 Valonian Nuoret ilmasto- ja kestävän kehityksen työn kirittäjinä -kokeilussa, joka rahoitettiin Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmasta. Kokeilu toteutettiin Salossa ja se sai todella myönteistä palautetta niin nuorilta kuin päättäjiltäkin.

Anna Sampo

viestintävastaava
040 197 2257
anna.sampo@valonia.fi

Silja Ngobese

projektiasiantuntija
040 184 7083
silja.ngobese@valonia.fi

Miriam Sewón

projektiasiantuntija
040 1258 418
miriam.sewon@valonia.fi

Materiaaliin liittyvät hankkeet

Lapset ja nuoret Varsinais-Suomen kestävyystyön kirittäjinä

1.9.2022–30.6.2023

Varsinais-Suomen ympäristökasvatusverkosto

Jatkuvaa toimintaa