Tälle sivulle on koottu Valonian vuosikertomus 2024. Se pitää sisällään kattavan koonnin siitä, mitä olemme vuoden aikana yhdessä Varsinais-Suomen kuntien kanssa saaneet aikaan työssämme hiilineutraalin maakunnan, monimuotoisen luonnon ja luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi.
Viime vuonna paneuduimme Ohjelma 2030:n väliraportoinnin yhteydessä laajemmin siihen, mitä toimenpiteitä on tehty ja millaisia vaikutuksia työllä on ollut. Kannustamme tutustumaan tämän vuosikertomuksen lisäksi myös väliraporttiin: Valonian Ohjelma 2030 – katsaus Varsinais-Suomen kestävyystyöhön vuosina 2021–2023. Nyt nostamme esille tunnuslukuja ja esimerkkejä työmme ja ohjelman etenemisestä. Vuosikertomuksen alussa olevalla kartalla voit perehtyä toimintaan kuntakohtaisesti.
Johdanto
Sidosryhmätyö, vuorovaikutus ja viestintä | Talous
Karttaan on koottu olennaisimpia poimintoja kuntien kanssa tehdystä työstä vuonna 2024. Kun klikkaat tiettyä kuntaa kartalla, näet poimintoja kunnan alueella tai kunnan kanssa yhteistyössä toteutetuista toimenpiteistä.
Kartta ei kata aivan kaikkea toimintaamme: kunnissa ja kuntien kanssa yhteistyössä tekemämme työn lisäksi merkittävä osa Valonian tilaisuuksista, materiaaleista, neuvonnasta ja viestinnästä on tarjolla kaikille Valonian osallistumismaksun maksaneille kunnille – lue lisää Sidosryhmätyö, vuorovaikutus ja viestintä -osiosta.
Sidosryhmätyö, vuorovaikutus ja viestintä
Toteutimme osana viime vuonna julkaistua Ohjelma 2030:n väliraporttia sidosryhmäkyselyn, jossa kysyimme muun muassa, millä tavoin sidosryhmämme ovat olleet Valonian toiminnassa mukana. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi osallistuneensa verkostotapaamisiin, tilaisuuksiin tai koulutuksiin. Vastauksissa kiiteltiin Valonian järjestämän toiminnan laatua ja tämä antoikin vahvistuksen siitä, että satsauksemme tapahtumien järjestämiseen sekä muiden vuorovaikutuksen paikkojen mahdollistamiseen ovat oikeansuuntaisia kuntien ilmasto- ja luontotyön edistämisen keinoja Valonialle.
Sen lisäksi, että järjestimme yhdessä kumppaniemme kanssa monenlaisia tapahtumia ja koulutuksia, tuotimme kuluneenakin vuonna runsaasti materiaaleja eri kohderyhmille. Niihin voit tutustua materiaalipankissamme. Aktiivisen viestinnän kautta teemme näkyväksi konkreettisia ilmasto- ja ympäristötekoja maakunnassa sekä välitämme tietoa ja työkaluja. Yksi vuoden kohokohtia oli Valonialle myönnetty valtakunnallinen Vuoden vesistökunnostaja -tunnustus, jonka valintakriteereissä korostui kunnostusprojektien ohessa juuri työmme kouluttamisen, verkostojen kehittämisen ja viestinnän saralla.
Jatkoimme myös työtämme kuntien ilmasto- ja luontoviestinnän kumppanina. Järjestimme keväällä työpajan, jossa yhdessä kuntien asiantuntijoiden ja viestijöiden kanssa ideoimme viestintäkampanja-aihioita kuntien ilmastoviestintään ja asukkaiden ilmastotoimien tueksi. Kaksi eniten kannatusta saanutta ideaa eteni jatkokehitykseen. Kesällä pääsimmekin käynnistämään Villin pihan lumoa -kampanjan, ja Liikkujan viikolla syyskuussa päivänvalon näki kestävään arkiliikkumiseen kannustava Yksi matka viikossa -kampanja. Kampanjoita toteuttamaan lähti kaikkiaan yhdeksän eri kuntaa. Kampanjat jatkuvat vuonna 2025 ja mukaan ovat tervetulleita muutkin kunnat!
Hankeviestinnän ohella jatkoimme Valonian viestinnän kehittämistä. Viestintään vaikuttavat myös globaalit muutokset mediakentällä. Kanava- ja keinovalikoimaa tuleekin tarpeen vaatiessa säätää meidän yleisöjemme tarpeita palvelviksi. Samalla, kun monen muun tapaan hiljensimme julkaisutahtia X:ssä, olemme kehittäneet ja aktivoineet LinkedIniä, joka nousikin aiempaa keskeisemmäksi somekanavaksi. Vuosi 2024 jäi lopulta viimeiseksi vuodeksi X:ssä, kun lakkautimme tilimme vuoden vaihteessa. Kesästä alkaen tiivistimme myös uutiskirjeemme julkaisutahtia, sillä sen kautta pystymme viestimään kaikkein suorimmin työstämme ja toiminnastamme kiinnostuneille. Uutiskirje julkaistaankin jatkossa kuukausittain loma-aikoja lukuun ottamatta. Voit tilata uutiskirjeemme tästä!
Talous
Valonian toteutunut rahoitus kokonaisuudessaan vuonna 2024 oli 1 573 472 €. Oheisissa kuvaajissa on avattu, kuinka rahoitus jakautui sekä eri rahoituslähteiden, että toiminnan pääteemojen mukaan. Kuntien osallistumismaksuja hyödynnetään pääosin hankkeiden omarahoitusosuuksiin ja Valonian toiminnan kehittämiseen.
Hiilineutraali maakunta
Kuntien ja yritysten ilmastotyö | Energia | Liikenne ja liikkuminen
Vuoden 2024 aikana kunnat, joilla on jo ollut ilmastosuunnitelma, ovat edenneet toimenpidesuunnitelmista käytännön toteutukseen. Useassa pienessä kunnassa ilmastosuunnitelmatyötä on vauhdittanut siihen saatavilla ollut avustus (ilmastolaki), jonka myöntäminen päättyi vuonna 2024. Samaan aikaan ovat päättyneet ilmastotyöhön liittyvät usean vuoden hankkeet, kuten Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE), ja rahoitusohjelmat. Näyttää kuitenkin siltä, että kuntien ilmastotyö jatkuu ja uusia rahoitusmuotoja haetaan. Valoniassa uutena ilmastohankkeena aloitettiin Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa (TALVI). Yhteistyö kuntien välillä on lisääntynyt ja maakunnallinen ilmastovastuujaosto kokoaa eri toimialojen edustajia samaan verkostoon. Ilmastotyössä on edetty kohti sopeutumista ja sen vaatimia toimenpiteitä.
Ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi mietityttävät vuodesta toiseen ja tätä teemaa tulemme kehittämään kuntatyössä tulevaisuudessa. Tämän lisäksi vuoden aikana useissa maakunnan kunnissa ilmasto-ohjelma oli valmisteilla tai valmistumassa erityisesti sittemmin perutun ilmastosuunnitelmavelvoitteen myötä. Keväällä 2025 tulemme saamaan useita tuoreita ohjelmia maakuntaan ja ohjelman jalkauttamisen tuelle on edelleen käyttöä.
Energiamurroksen edistäminen on ollut yksi keskeinen teema työssämme vuonna 2024. Lämmitysratkaisut ovat siirtymiä pois fossiilisista energialähteistä, mikä näkyy paitsi kauko- ja aluelämmössä, myös pientaloissa. Sähköntuotannossa puhuttavat teollisen mittaluokan aurinkosähköhankkeet, pientaloissa aurinkosähkö on jo yleistä. Myös kunnissa on tehty selvityksiä aurinkosähkön hyödyntämisestä omissa kiinteistöissä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) ja uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ovat herättäneet keskustelua kunnissa mahdollisten kiristyvien vaatimusten vuoksi.
Kuluttajien energianeuvontaan tulleet kysymykset ovat liittyneet lämmitysratkaisuihin, öljystä luopumiseen, sähkönkulutuksen vähentämiseen ja pientalojen remontointiin. Olemme korostaneet huolto- ja kunnossapitotoimien tärkeyttä sekä huoltokirjan käyttöönottoa. Loppuvuodesta puheenaiheeksi nousivat sähkön kulutusjousto erityisesti pientaloissa sekä akkujärjestelmät.
Yhä useampi kunta on tehnyt kestävään liikkumiseen toimia ja erityisesti edistänyt kävelyä ja pyöräilyä. Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelma on nyt yhdeksällä varsinaissuomalaisella kunnalla. Vuonna 2024 tuimme Auran kuntaa ohjelmatyössä muun muassa osallistumalla ohjausryhmätyöskentelyyn ja työpajoihin. Olemme myös keskustelleet toimenpiteiden edistymisestä ja seurannasta kaikkien ohjelman tehneiden kuntien kanssa. On tärkeää, että kunnat jakavat hyviä seurantamenetelmiä ja käytäntöjä keskenään, ja tässä työssä Valonia on aktiivisesti mukana.
Pyörämatkailu on jo muutamien vuosien ajan nostanut suosiotaan. Kun olosuhteita kehitetään pyörämatkailijan näkökulmasta, kehitetään samalla kaikille sopivia pyöräilyolosuhteita. Kunnat ovat huomanneet maakunnan pyörämatkailupotentiaalin ja huhtikuussa aloitimmekin KAPU – kattavammat pyöräilyverkostot ja palvelut yhteistyöllä -hankkeen, joka on Valonian ensimmäinen kestävään matkailuun liittyvä projekti.
Syyskuussa toteutimme nyt toista kertaa koko Varsinais-Suomen liikenneympäristökyselyn. Tulosraportti tullaan julkaisemaan helmikuussa 2025. Vastaajien asenne kestäviä kulkumuotoja kohtaan on ilahduttavan positiivinen: arjen matkatarpeita palvelevat joukkoliikenneyhteydet valittiin tärkeimmäksi liikennejärjestelmän prioriteetiksi. Myös lähijunan suosio on suuri: vastaajista noin 75 % ilmoitti todennäköisesti käyttävänsä lähijunaa, jos liikenne käynnistyisi. Toisaalta hieman yli puolet vastaajista eivät ole kovinkaan tyytyväisiä keinoihinsa vaikuttaa omaa arkeaan koskeviin kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteisiin. Valonia pyrkiikin lisäämään kuntien arkeen osallisuutta ja vuorovaikutteista suunnittelua, oli kyse sitten energiasta, kestävästä liikkumisesta tai ilmastoratkaisuista.
Koulualuekartoituksella oppilaiden kokemukset näkyväksi ja suunnittelijoiden käyttöön
Valonia toteutti vuonna 2020 alakoululaisille Kestävää menoa -oppimateriaalipaketin kestävästä liikkumisesta. Materiaalipakettia on sittemmin laajennettu soveltumaan myös yläkouluun ja toiselle asteelle. Vuoden 2024 aikana täydensimme kokonaisuutta edelleen toteuttamalla ohjeet koulualueen kartoitukseen. Koulualueen kartoitus soveltuu osaksi kunnan liikennesuunnitteluprosessia silloin, kun uudistuksen kohteena on koulualue tai sen lähiympäristö – kartoitus tuo esiin lasten ja nuorten tärkeitä näkemyksiä omasta arjen ympäristöstään. Kartoituksessa hyödynnetään paikkatietoa ja oppilaat syöttävät keräämänsä huomiot – muun muassa erityisen mieluisaksi tai vaaralliseksi kokemiaan paikkoja – digitaaliselle kartalle. Opettaja lähettää karttamerkinnät kunnan suunnittelijoiden hyödynnettäväksi.
Kokeilimme menetelmää ja materiaalia vuonna 2024 Kemiönsaaren koulujen kanssa. Tämän lisäksi laadimme karttapohjaisen kyselyn oppilaiden vanhemmille koulumatkan ja koulualueen vaaranpaikoista. Kokeilun tulokset vaikuttavat lupaavilta. Kun kerätään oppilailta tai heidän vanhemmiltaan tietoa tarkkana paikkatietona, helpotetaan opettajien ja suunnittelijoiden työtä. Kun prosessi helpottuu, voidaan osallistavia menetelmiä käyttää hyödyksi suunnittelussa matalammalla kynnyksellä ja todennäköisesti useammin.
Viisi kuntaa kouluttautui ilmastojohtamisen ja ilmastosuunnitelmien jalkautuksen teemoissa
Järjestimme Kaarinan, Naantalin, Raision, Auran ja Kemiönsaaren kuntien viranhaltijoille ja päättäjille koulutuskokonaisuuden ilmastojohtamisesta sekä vahvistettujen ilmastosuunnitelmien tehokkaammasta jalkautuksesta. Koulutuskokonaisuus käsitti kaksi viranhaltijoille suunnattua koulutuspäivää, joiden välissä järjestettiin kaikissa kunnissa erillinen tilaisuus luottamushenkilöille.
Viranhaltijakoulutuksissa painotettiin työskentelyä sekä oman kunnan edustajien että toisten osallistujakuntien kollegoiden kesken. Ensimmäisen päivän aikana keskityttiin kunnan nykytilan kartoitukseen ja toimialojen edustajien omien toimintamahdollisuuksien hahmottamiseen. Käsittelyssä olivat niin ilmasto-ohjelman toteutus osana kunnan vuosisuunnittelua kuin organisaation ulkopuolisten sidosryhmien tavoittaminen osana ilmastotyötä. Toinen viranhaltijakoulutus keskittyi erityisesti vaikuttavien toimenpiteiden tunnistamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin sekä kuntien seuraavien askelien tunnistamiseen.
Koulutuskokonaisuudella saimme vahvistettua kuntien ilmasto-ohjelmien tunnettavuutta kuntia ohjaavana dokumenttina. Samaan aikaan tuimme kuntien sisäistä organisoitumista ja kokonaisvaltaista sitoutumista ohjelmatyöhön.
Kokeilimme menetelmää ja materiaalia vuonna 2024 Kemiönsaaren koulujen kanssa. Tämän lisäksi laadimme karttapohjaisen kyselyn oppilaiden vanhemmille koulumatkan ja koulualueen vaaranpaikoista. Kokeilun tulokset vaikuttavat lupaavilta. Kun kerätään oppilailta tai heidän vanhemmiltaan tietoa tarkkana paikkatietona, helpotetaan opettajien ja suunnittelijoiden työtä. Kun prosessi helpottuu, voidaan osallistavia menetelmiä käyttää hyödyksi suunnittelussa matalammalla kynnyksellä ja todennäköisesti useammin.
Energianeuvonnassa pureuduttiin kasvavaan energiaköyhyyteen ja sen ehkäisyyn
EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) sisältää jäsenvaltiolle vaatimuksen puuttua myös energiaköyhyyteen, mikä on vielä melko uusi ja tuntematon käsite energianeuvonnassa. Energiaköyhyydellä ei ole vielä vakiintunutta määritelmää, mutta yleisellä tasolla ilmiö koskettaa yleensä taajamien ulkopuolella pientaloissa asuvia ja vanhempia ihmisiä, joilla on pienet tulot. Esimerkiksi energiaremonttien rahoittaminen näissä kohteissa on haastavaa, kun avustuksia ja tukia on leikattu. Paikallinen asuntotarjonta ja -markkinat ovat merkittävä tekijä ilmiön alueellisessa vaihtelussa.
Kartoitimme vuoden 2024 loppupuolella sidosryhmiä, joiden kanssa energiaköyhyyden torjumiseen voitaisiin tarttua. Keskusteluja energiaköyhyydestä olemme käyneet energiayhtiöiden, Varsinais-Suomen Omakotiliiton ja Kiinteistöliiton, Eläkeliiton, Marttapiiriliiton, Turun kaupungin korjausneuvojan sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakonien ja Arkkihiippakunnan kanssa. Saimme arvokasta tietoa näiden toimijoiden havainnoista energiaköyhyyden ilmenemisestä ja tarpeista energianeuvonnan tuen osalta. Tietoja tarvitaan, jotta voidaan suunnitella haavoittuvassa asemassa olevien neuvontaa sekä ehkäistä ilmiön laajenemista.
Alueellisten energianeuvojien kokoama tietoa hyödynnetään energiatehokkuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon kirjauksissa. Tällä hetkellä odotamme myös tietoa siitä, miten EU:n tulevat rahastot voivat tukea ja helpottaa energiaköyhyyden poistamisessa.
Kokeilimme menetelmää ja materiaalia vuonna 2024 Kemiönsaaren koulujen kanssa. Tämän lisäksi laadimme karttapohjaisen kyselyn oppilaiden vanhemmille koulumatkan ja koulualueen vaaranpaikoista. Kokeilun tulokset vaikuttavat lupaavilta. Kun kerätään oppilailta tai heidän vanhemmiltaan tietoa tarkkana paikkatietona, helpotetaan opettajien ja suunnittelijoiden työtä. Kun prosessi helpottuu, voidaan osallistavia menetelmiä käyttää hyödyksi suunnittelussa matalammalla kynnyksellä ja todennäköisesti useammin.
Monimuotoinen luonto
Vesiensuojelu | Metsä | Luonnonhoito
Saimme vuonna 2024 työskennellä varsin laajan vesi- ja luontohankekokonaisuuden parissa. Neljä hanketta päättyi vuoden 2024 loppupuolella, mikä tarkoitti tiivistä yhteistä ponnistusta maksatusten ja loppuraporttien tekemisessä. Toisaalta työtämme vesi- ja luontoteemoissa vuotta värittivät henkilöstövaihdokset, ja saimmekin vuoden mittaan jopa neljä uutta osaavaa tekijää tiimiimme.
Luonnon monimuotoisuustyötä tehtiin yhteistyössä yhteensä 11 kunnan kanssa kolmessa Kunta- ja Järjestö-Helmi -hankkeessa. Kaarinan, Laitilan, Liedon, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raision, Salon, Someron, Turun ja Uudenkaupungin alueilla tehtiin luonnonhoitotöitä noin 40 kohteessa ja lisäksi laadittiin useita luontoselvityksiä ja hoitosuunnitelmia. Kuntien omistamilla alueilla sijaitsevien pienvesien ja niiden lähimetsien parempaan huomioimiseen liittyvää yhteistyötä, metsänhoitokäytäntöjen kehittämistä, maastokartoituksia sekä kunnostus- ja suojelusuunnitelmia tehtiin viiden kunnan alueella. Lisäksi kävimme kuntametsien ja pienvesien monimuotoisuuden ylläpitämiseen liittyviä keskusteluja useissa kuntien ja Valonian välisissä kuntapalavereissa. Valonia on myös mukana monissa verkostoissa ja yhteistyöhankkeissa, joissa käsitellään laajasti luonnon monimuotoisuuteen liittyviä aiheita.
Vesienhallinnan, vesiensuojelun ja ilmastomuutokseen sopeutumisen teemat olivat aktiivisesti esillä vuoden 2024 aikana. Teema vaatiikin paljon huomiota, sillä käytännön toimenpiteitä on toistaiseksi tehty alueellisesti ja valtakunnallisesti hyvin vähän suhteessa tarpeisiin. Saaristomeriohjelman toteuttaminen on mahdollistanut aktiivisen kuntayhteistyön vesiensuojelun ja vesienhallinnan edistämiseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat ajankohtaisia usean kunnan ohjelma- ja toimenpidesuunnitelmatyössä. Valonia tukee kuntia tässä työssä.
Turun Skanssiin rakentuu Euroopan ensimmäinen biodiversiteettipuisto. Hanke sai merkittävän rahoituksen EU:n European Urban Initiative – Innovative Actions -ohjelmasta. Biodiversiteettipuistot ovat uudenlainen lähestymistapa vastata luonnon köyhtymiseen ja lisätä monimuotoisuutta kaupunkien viheralueilla. Ne eroavat perinteisistä luonnonsuojelualueista siten, että luontoa ei vain suojella, vaan myös lisätään aktiivisesti ja suunnitellusti. Valonia kehittää hankkeessa erityisesti osallistavaa luonnonhoitoa ja oppimisympäristöjä. Biodiversiteettipuistosta saadaan esimerkkejä kuntiin muun muassa yhteistyömalleihin, ennallistamiseen ja uuselinympäristöihin.
Vuoden lopulla aloitimme työn vahvistaaksemme myös alueen pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua luonnon monimuotoisuustyöhön. Yritykset kaipaavat konkreettisempia tapoja osallistua luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja lähiympäristöjen ekologisen tilan kohentamiseen, mutta esimerkkejä tällaisista toimintatavoista ei kuitenkaan juuri ole. Samaan aikaan esimerkiksi luontotyötä tekevillä yhdistyksillä on pulaa yhteistyökumppaneista. Varsinaissuomalaiset yritykset luonnon monimuotoisuuden tukijoina -hanke saattaakin yhteen maakunnan pk-yrityksiä ja konkreettista luontotyötä tekeviä toimijoita kuten yhdistyksiä ja kuntia. Vuoden 2025 aikana hankkeessa konseptoidaan erilaisia yhteistyön tapoja sekä testataan niitä.
Kunnat laajasti mukana Saaristomeri-ohjelman toimeenpanotyössä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima Saaristomeri-ohjelman toimeenpano käynnistyi toden teolla keväällä 2024, kun Aurajoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren pilottialueet julkistettiin. Vuoden 2024 aikana avustimme Saaristomeri-ohjelman toimeenpanotyössä yhteensä yhdeksän uuden Saaristomeren tilan parantamiseen tähtäävän hankehakemuksen valmistelussa. Lisäksi tuimme alueen kuntia ja muita hanketoimijoita kaikkien kahdeksan edellisenä vuonna valmistellun hankkeen käynnistämisessä ja toteutuksessa. Saimme antaa asiantuntijatukea laajasti myös alueen kuntien, Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden, paikallis- ja hanketoimijoiden vesiensuojelutoiminnalle.
Olimme vuoden aikana järjestämässä kuntien vuokrapeltotapaamista, vesienhallinnan luontopohjaisten ratkaisujen sidosryhmätyöpajaa sekä maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivien työpajoja lannan kierrosta ja kestävästä maatalousalueiden vesienhallinnasta. Tämän lisäksi Saaristomerityö oli mukana toteuttamassa webinaarisarjaa vesiensuojeluyhdistyksille ja kalataloustoimijoille sekä kansallista Kuntien vesiensuojelu -webinaarisarjaa. Yhteistyötapaamisia ja tilaisuuksia vuoden varrelle mahtui runsaasti, aina maanomistajien maastokatselmuksista lukuisiin kunta- ja kansallisiin verkostotapaamisiin.
Lumo-kohteita kartoitettiin paikkatietotyönä
Vuonna 2024 Valonian paikkatietotyö otti jälleen askeleen eteenpäin. Paikkatietotyötä tehtiin sekä asiantuntijalähtöisesti erilaisten analyysien muodossa että osallistamalla asukkaita karttakyselyillä.
Vuoden aikana Valonia on kehittänyt menetelmiä, joilla voidaan luontopaikkatiedon avulla löytää huomionarvoisia kohteita: joko niitä, joissa on valmiiksi korkeat luontoarvot tai kohteita, joissa on ennallistamis- tai kunnostuspotentiaalia. Menetelmät ovat osoittautuneet hyödylliseksi ja useammassa hankkeessa on saatu edistettyä paikkatiedon avulla löytyneiden kohteiden huomioon ottamista. Muun muassa Kaarinan Kelkvuoressa sijaitseva luhtamainen kausikosteikko saatiin ennallistettua tämän työn ansiosta osana Helmikunnat 2 -hanketta.
Osallistava paikkatiedon keruu, eli karttapohjaiset kyselyt ovat tehokas tapa kerätä tietoa alueen erilaisilta käyttäjiltä ja toimijoilta sekä täten lisätä kuntien luontotietoa. Valonia toteutti yhdessä Kaarinan, Kemiönsaaren, Naantalin ja Paraisten kanssa karttakyselyn, jolla kartoitettiin paikallisten ja muiden tärkeitä luontokohteita. Asukkaiden, mökkiläisten ja muiden aluetta käyttävien luontotieto on ensisijaisen tärkeää, sillä paikallisilla on monesti tietoa, jota ei löydy mistään muualta. Lisäksi osallistava työskentelytapa sitouttaa ihmisiä luonto- ja vesiensuojelutyöhön ja nostaa ennallistamis- ja suojelutoimenpiteiden hyväksyttävyyttä.
Luontopaikkatiedon hyödyntämistä kehitetään edelleen Valonian työssä. Osana Valonian työtä jaetaan myös yksinkertaisempia paikkatietokäytäntöjä kunnille. Kuntien työ helpottuu ja tehostuu paikkatiedon laajemmalla käyttöönotolla.
Kiskonjoella vapautui yli 40 km vaellusvapaata vesistöä
Yksi uusi merkittävä virtavesikunnostus toteutui, kun Anerionjoen alaosassa sijaitsevalla Holstenkosken padolla poistettiin erityisesti vesieliöiden kuten meritaimenen kulkua haitannut vaelluseste. Padon purkamisen myötä avautui yli 40 kilometriä vaellusvapaata uomaverkostoa Kiskonjoen vesistössä. Lisäksi Holstenkosken muokattuja osuuksia kunnostettiin luonnontilaisen kaltaiseksi. Aneriojoki sivujokineen ja -puroineen tarjoaa erityisesti uhanalaiselle meritaimenelle huomattavasti lisää lisääntymisaluetta ja elinympäristöä. Padon aiheuttaman vaellusesteen ratkaiseminen oli keskeinen keino Aneriojoen ekologisen tilan parantamisessa.
Holstenkosken padon vaellusesteen purku oli monen eri toimijan yhteispanostus, jota valmisteltiin useamman vuoden ajan. Valonia koordinoi kunnostushanketta yhteistyössä Salon kaupungin, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, WWF Suomen ja Lounais-Suomen kalatalousalueen sekä alueen maanomistajien kanssa. Holstenkosken padon purkaminen oli jälleen yksi askel koski vaellusvapaita vesistöjä ja jatkoa muun muassa vuonna 2023 valmistuneelle Raisionjoen ennallistamishankkeelle. Työ Kiskonjoellakin jatkuu ja neuvotteluja vesistöjen muiden vaellusesteiden purkamiseksi käydään parhaillaan.
Kartoitimme vuoden 2024 loppupuolella sidosryhmiä, joiden kanssa energiaköyhyyden torjumiseen voitaisiin tarttua. Keskusteluja energiaköyhyydestä olemme käyneet energiayhtiöiden, Varsinais-Suomen Omakotiliiton ja Kiinteistöliiton, Eläkeliiton, Marttapiiriliiton, Turun kaupungin korjausneuvojan sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakonien ja Arkkihiippakunnan kanssa. Saimme arvokasta tietoa näiden toimijoiden havainnoista energiaköyhyyden ilmenemisestä ja tarpeista energianeuvonnan tuen osalta. Tietoja tarvitaan, jotta voidaan suunnitella haavoittuvassa asemassa olevien neuvontaa sekä ehkäistä ilmiön laajenemista.
Alueellisten energianeuvojien kokoama tietoa hyödynnetään energiatehokkuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon kirjauksissa. Tällä hetkellä odotamme myös tietoa siitä, miten EU:n tulevat rahastot voivat tukea ja helpottaa energiaköyhyyden poistamisessa.
Kokeilimme menetelmää ja materiaalia vuonna 2024 Kemiönsaaren koulujen kanssa. Tämän lisäksi laadimme karttapohjaisen kyselyn oppilaiden vanhemmille koulumatkan ja koulualueen vaaranpaikoista. Kokeilun tulokset vaikuttavat lupaavilta. Kun kerätään oppilailta tai heidän vanhemmiltaan tietoa tarkkana paikkatietona, helpotetaan opettajien ja suunnittelijoiden työtä. Kun prosessi helpottuu, voidaan osallistavia menetelmiä käyttää hyödyksi suunnittelussa matalammalla kynnyksellä ja todennäköisesti useammin.
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Kiertotalous | Hankinnat | Ympäristökasvatus | Ruokaketjut
Vuoden 2024 aikana saatoimme loppuun useamman luonnonvarojen kestävään käyttöön keskittyvän hankkeen, käynnistimme uusia ja saimme vuoden päätteeksi iloisia uutisia uusien hankkeiden käynnistymisestä.
Peruskouluihin ja koulujen ruokapalveluihin keskittyneessä ruokakasvatushankkeessamme Mitä syödään? olemme keskittyneet eri vuosiluokille sopivien ruoan kestävyyteen liittyvien materiaalien koostamiseen sekä jalkautuneet kouluihin keskustelemaan kestävämmästä ruoasta. Hankkeen kattavasta materiaalikokonaisuudesta pääsemme viestimään kevään 2025 aikana.
Ruokaketju ja kestävä ruoantuotanto korostui vahvasti myös muissa toimissamme vuonna 2024. Useamman vuoden käynnissä ollut Hiilipelto-projektimme päättyi lokakuussa. Tästä innostavasta hankkeesta kerromme alempana lisää. Toukokuussa kuitenkin käynnistimme myös uutta – ruoantuotannon kestävyyteen, muutosjoustavuuteen ja kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaamiseen keskittyvän Lähempää lautaselle -hankkeen. Valonian työ keskittyi vuoden aikana erityisesti kuntien ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavien viranhaltijoiden yhteistyön syventämiseen sekä uudenlaisen dynaamisen hankintajärjestelmän tunnetuksi tekemiseen alueella. Uusi hankintajärjestelmä (DPS) antaa ruoantuottajille paremmat mahdollisuudet tarjota tuotteitaan, pienempiäkin eriä, julkiselle sektorille.
Alkuvuodesta päättyi kansallinen Keino-yhteistyö kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämiseksi. Hankintoihin liittyen paketoimme myös innovatiivisiin hankintoihin keskittyneen BUILD-hankkeemme, joka toi arvokasta kansainvälistä näkymää uudenlaisten hankintamenetelmien hyödyntämiseen julkisella sektorilla. Iloksemme saimme kuitenkin vuoden lopulla kuulla, että pääsemme jatkamaan työtämme hankintojen parissa. Helmikuussa 2025 käynnistämme erityisesti julkisten hankintojen kiertotalouspotentiaaliin pureutuvan hankkeen. Hankkeessa tuotetaan uusia kiertotaloushankintojen konkreettisia esimerkkejä sparraamalla Saloa, Laitilaa, Auraa, Kemiönsaarta sekä Ruskoa toteuttamaan hankintojaan uudella, luonnonvarojen kestävämpää käyttöä tukevalla tavalla.
Kaiken tämän kyljessä edistimme vuoden aikana myös luovien alojen kiertotalousratkaisuja sekä sitä, miten luovat alat voivat toimia kestävän elämäntavan vauhdittajina. Tätä työtä jatkamme Creative Circular Cities -hankkeessa myös vuonna 2025.
Ilmastokestävää maataloutta kehitettiin vertaisoppimisen avulla
Vuosi 2024 oli Hiilipelto-hankkeen viimeinen. Keskityimmekin erityisesti Keinoja ja kokemuksia ilmastokestävästä maataloudesta Varsinais-Suomessa -materiaalipaketin kokoamiseen. Kesän mittaan vierailimme maatiloilla, joissa haastattelimme viljelijöitä kokemuksista ja pienryhmätyöskentelyn hyödyistä. Näistä koostimme videon ja uutisartikkeleita. Jatkoimme aktiivista tiedonvälitystä ja viljelijöiden vertaisoppimisen mahdollistamista hankkeen loppuun asti. Keväällä järjestimme Katse tulevaan kasvukauteen -webinaarin, jossa kuultiin muun muassa tilan vision tekemisestä ja kokonaisvaltaisesta viljelysuunnittelusta. Kesällä nauhoitimme myös hankkeen podcast-sarjan päätösjakson, jossa käsiteltiin maaperän terveyttä. Syyskuussa hankekumppanimme MTK Varsinais-Suomi ja ProAgria järjestivät Hiilipelto-pienryhmiin osallistuneille viljelijöille yhteisen päätöstapaamisen, jossa käytiin läpi oppeja ja kokemuksia.
Palautteen mukaan tärkein viljelijöiden kokema konkreettinen hyöty syntyi verkostoitumisesta sekä uusiin toimintatapoihin ja viljelykäytäntöihin tutustumisesta. Viljelijät kokivat ryhmässä jaetun tiedon ja käytännön kokemukset sekä tilakohtaisten toimenpiteiden seurannan ja yhteisen vertailun tärkeänä. Huomattavaa oli, että yli puolet koki työmotivaation kasvaneen ryhmän seurauksena. Kiinnostavimpia aiheita viljelijöiden mielestä olivat maan kasvukunto, tuotannon tehostaminen pellolla ja talous. Kaikkiin materiaaleihin ja hankkeen loppuraporttiin voi tutustua Valonian hankesivulla.
Paikallisen kestävyystyön on nojattava vahvaan osallisuuteen
Osallistumisen mahdollisuuksien ja osallisuuden edistäminen on aina ollut keskeistä Valonian työssä. Vuoden 2024 aikana teema oli kuitenkin erityisen vahvasti esillä.
Osana We make transition! -hanketta olemme yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa edistäneet ekososiaalista kestävyystyötä ja pilotoineet murrosareenamenetelmää Uudessakaupungissa ja Kemiönsaaressa. Menetelmää on aiemmin käytetty asiantuntijoiden välisessä työskentelyssä, mutta nyt sitä on hyödynnetty vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiseen kansalaisyhteiskunnan ja kuntien välillä. Tavoitteena on vauhdittaa paikallista kestävyysmurrosta. Pilottikunnissa valmistuivat murrosagendat Minun lähiluontoni ja Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari, joiden toteuttamista jatketaan nyt kestävyyskokeiluilla. Lue lisää: Kestävyysyhteistyöllä kohti positiivisia tulevaisuuskuvia Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa
Marraskuussa järjestimme yhdessä We make transition! -hankkeen kanssa Osallisuuden vahvistaminen paikallisessa kestävyystyössä -webinaarin. Halusimme korostaa tapausesimerkkien ja eri tahojen kokemusten kautta, kuinka voimme edistää eri äänet huomioivaa kestävyyssiirtymää. Tilaisuuden aikana kuultiin niin pienen kuin suurenkin kunnan tavoista osallistaa asukkaita. Tapausesimerkeissä käsiteltiin muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä, lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistamisesta, osallisuuden huomioimisesta hankinnoissa sekä vuorovaikutuksen merkityksestä kuntametsien hoidossa. Tilaisuuden lopun paneelikeskustelussa pohdittiin, miten monipuolisella osallistumisella voidaan taata sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Webinaarin tallenne on katsottavissa Valonian verkkosivuilta.
Kansainvälisellä vertaisoppimisella kiinni innovatiivisten hankintojen potentiaaliin
Innovatiivisilla hankinnoilla tarkoitetaan uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden tai palveluiden hankintaa, jotka voivat nostaa julkisten palveluiden tuottavuutta, laatua, kestävyyttä ja vaikuttavuutta.
Innovatiivisista hankinnoista on viimeisen vuosikymmenen aikana puhuttu paljon. Hankintoihin suunnatut varat ovat suuri potentiaalinen muutosvoima, joka voi joko vahvistaa tai heikentää vihreää siirtymää. Monille julkisella sektorilla hankintoja toteuttaville on kuitenkin jäänyt epäselväksi, mitä innovatiivisilla hankinnoilla oikeastaan tarkoitetaan. BUILD-hankkeen puitteissa Valoniassa on viimeisen kahden vuoden ajan pureuduttu tapausesimerkkeihin kolmen eurooppalaisen kaupungin – Turun, Rotterdamin ja Tarton – kokemusten kautta. Hankkeessa järjestettiin innovatiivisten hankintojen koulutuksia aiheesta kaikissa partnerimaissa. Niihin osallistui kymmeniä hankintayksiköitä eri puolilta Eurooppaa.
Koulutuksissa keskityttiin toteutuneisiin innovatiivisiin hankintaesimerkkeihin sekä kokemuksiin niiden toteuttamisesta. Vertaisoppimiseen panostettiin hankkeessa myös kaupunkien keskinäisillä työntekijävaihdoilla. Hankkeessa tuotettiin esimerkkejä ja materiaaleja myös jatkossa hyödynnettäväksi.
Suomeksi olemme summanneet hankkeen oppeja Valonian verkkosivuille: Mikä innovatiivinen hankinta? -infopaketti.
