Hankkeessa toteutetaan Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön Aneriojoen Holstenkosken padon osittainen purkaminen sekä koskialueen kunnostaminen niin, että alueelle syntyy virtavesieliöstölle vapaa kulkumahdollisuus ja lisäksi uutta lisääntymis- ja poikastuotantoalaa vaelluskaloille.
Holstenkosken padon osittainen purkaminen ja vaellusesteellisyyden poisto on tärkeä toimenpide Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueen ja Aneriojoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä, alueen virtavesiluonnon suojelussa sekä ekologisen tilan parantamisessa. Kiskonjoki on jo tärkeä vaelluskalajoki ja Holstenkosken vaellusesteen poisto laajentaa kalaston ja muun virtavesieliöstön elinpiiriä. Vaellusesteen poisto myös edistää vesimuodostuman hyvän ekologisen tilan saavuttamista, lisää alueen matkailupotentiaalia ja elinvoimaisuutta sekä tukee virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämistä.
Padon purku etenee laajalla yhteistyöllä
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Salon kaupunki ja WWF Suomi. Salon kaupunki toimii hankkeessa vesilain mukaisen luvan hakijana. Hankkeelle haettiin vesilain mukainen lupa Aluehallintovirastolta Holstenkosken padon osittaiselle purkamiselle, vesitalouslupien rauettamiselle, patoaltaan ruoppaamiselle ja kosken kalataloudelliselle kunnostukselle. Lupa myönnettiin toukokuussa 2023. Pato purettiin keväällä 2024 ja kunnostuksia viimeistellään vielä syksyllä 2024. Padon virallisia avajaisia vietetään loppukesällä ja tästä tiedotetaan erikseen.
Hankkeen tärkeimpiä kumppaneita ovat alueen maa- ja vesialueiden omistajat, jotka ovat olleet hankkeelle myötämielisiä. Lisäksi paikalliset tahot Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys, Lounais-Suomen kalatalousalue ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri tukevat hanketta osallistumalla hankkeen omarahoitukseen. Hankkeen valmistelussa on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon kanssa. Koskialueelta on muun muassa toteutettu arkeologiset inventoinnit, jotta kunnostustoimissa voidaan huomioida arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet.
Mittavia ekologisia vaikutuksia
Aneriojoki on osa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöä, joka on valtakunnallisesti arvokas vaelluskalajoki ja suojeltu koskiensuojelulailla. Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä esiintyy alkuperäinen meritaimenkanta, joka on huomioitu Itämeren meritaimenen elvytys- ja hoitosuunnitelmassa. Kiskonjoen lajistoon kuuluu myös muun muassa merilohi, vaellussiika ja vimpa.
Kiskonjokeen valmistui Kosken kosken ja Hålldammin kalatiet vuonna 2022. Kalateiden rakentamisen jälkeen vaelluskaloilla on vapaa vaellusyhteys Kiskon Kirkkojärveen ja siihen laskeviin vesistön latvajokiin. Kiskonjoen arvokkaalle taimenkannalle Aneriojoki ja sen yläpuolinen Varesjoki ovat tärkeitä esiintymisalueita. Aneriojoen Holstenkosken vanha vesivoimalaitospato kuitenkin estää kalojen ja muiden vesieliöiden vaeltamisen. Holstenkosken padon purkamisen jälkeen kaloille avautuu yli 40 kilometriä avointa puro- ja jokialuetta. Padon purkamisen jälkeen Kiskonjoen vesistö on osittain vapaa mereltä Varesjoelle asti.
Ilmaston muuttuessa vapaiden vesireittien merkitys voi entisestään korostua: kalojen ja muiden vesieliöiden pääsy pieniin viileisiin pohjavesivaikutteisiin puroihin ja jokiin voi olla entistä tärkeämpää. Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön alkulähteet ja Varesjoki sijaitsevat arvokkaalla Hyyppäränharjun alueella, jossa on laajat pohjavesialueet ja pohjavesivaikutteisia purovesiä.
Hankeaika
Hankkeen toteutusaika on 1.4.2023–30.11.2024.
Rahoitus
Hanke on saanut rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSUsta sekä Open Rivers -ohjelmasta.
Hankkeen omarahoitusosuudesta vastaavat WWF Suomi, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Salon kaupunki, Valonia, Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys ry, Lounais-Suomen kalatalousalue ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri.
Hanketta rahoittaa Open Rivers -ohjelma, joka on perustettu Euroopan virtavesiekosysteemien, eli jokien ja purojen sekä niissä elävien lajien pelastamiseksi. Vuodesta 2021 toiminutta ohjelmaa koordinoidaan Alankomaissa. Ohjelmaa rahoittaa hyväntekeväisyysjärjestö Arcadia, joka työskentelee luonnon suojelun, kulttuuriperinnön säilyttämisen ja tiedon avoimen saatavuuden parissa. Vuodesta 2002 lähtien Arcadia on myöntänyt yli miljardi dollaria apurahoja organisaatioille ympäri maailmaa.
Hankkeen uutiset ja materiaalit
tapahtumat
muuta materiaalia ja lisätietoa
- Mediatiedote 20.9.2023: Aneriojoen Holstenkosken pato avataan vaelluskaloille: ”Kyse ei ole vain turhan rakenteen purkamisesta, vaan luontokadon torjumisesta”
- NOUSU-ohjelma (Maa- ja metsätalousministeriö)
- Kiskonjoen latvavedet (Natura2000-alue)
- Kiskonjoen vaelluskalat ja niiden elvyttäminen (Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys)
Holstenkoski mediassa – uusimmat nostot
- Pääkirjoitus: Historiaa purkamalla tehdään historiallinen luontoteko 24.3.2024Valonian sivuilla todetaan, että Holstenkosken vaellusesteen poisto laajentaa kalaston ja muun virtavesieliöstön elinpiiriä. Valonia on Varsinais Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. Se toteuttaa Holstenkoski hanketta yhdessä Salon kaupunginSalon Seudun Sanomat
- Salon Seudun Sanomat 24.3.2024, p. 2 23.3.2024Valonian sivuilla todetaan, että Holstenkosken vaellusesteen poisto laajentaa kalaston ja muun virtavesieliöstön elinpiiriä. Valonia on Varsinais Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. Se toteuttaa Holstenkoski hanketta yhdessä Salon kaupunginSalon Seudun Sanomat - näköislehti
- Koko maakunnan ensimmäinen iso padonpurku on käynnissä Salossa – Vaelluskaloille tulee 40... 20.3.2024Valonian vesi ja luontoasiantuntija Jarkko Leka kertoo. Kiskonjoen vesistössä esiintyy alkuperäinen meritaimenkanta. Lajistoon kuuluvat myös merilohi, vaellussiika ja vimpa. – Padon purkamisen jälkeen vaelluskaloille tulee 40 kilometriä lisää avointa puro ja jokialuettaSalon Seudun Sanomat
- Salon Seudun Sanomat 20.3.2024, p. 6 19.3.2024Valonian vesija luontoasiantuntija Jarkko Leka kertoo. Kiskonjoen vesistössä esiintyy alkuperäinen meritaimenkanta. Lajistoon kuuluvat myös merilohi, vaellussiika ja vimpa. – Padon purkamisen jälkeen vaelluskaloille tulee 40 kilometriä lisää avointa puroja jokialuetta. VesistöSalon Seudun Sanomat - näköislehti
- Holstenkosken vapauttaminen alkoi kivenajolla - Perniönseudun Lehti 29.2.2024. Hankkeen takana ovat yhteistyössä Valonia, Salon kaupunki ja WWF. –Kalat tässä ovat se keihäänkärki, mutta yhteyden avautuessa se helpottaa tietysti muidenkin vesieliöiden kulkua, sanoo vesiasiantuntija Jarkko Leka Valoniasta. Jarkko Leka kertoo, että Aneriojoen latvavesilläPerniönseudun Lehti
Tämän hankkeen parissa työskentelevät asiantuntijat
