Teksti: Matti Välimäki | Kuvat: Ilari Välimäki.
Artikkeli videoineen on toteutettu osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta. Hankkeessa on edistetty vuosina 2016–2023 materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä.
Lounais-Suomessa on jo monia teollisuuskeskittymiä, missä yhden yrityksen sivuvirta on toiselle arvokasta raaka-ainetta. Kiertotalousajattelu vahvistuu entisestään.
Clean-kärkialan johtaja Linda Fröberg-Niemi (Business Turku) kertoo, että kun paikkakunnalle perustetaan tehdas, sen ympärille ilmestyy usein muitakin toimijoita. ”Yhden yrityksen tuotannon sivuvirta voi olla toiselle arvokasta raaka-ainetta. Yritykset saattavat jakaa keskenään myös vaikkapa energiaa, teknologiaa, osaamista tai tietoa”, hän kuvailee.
Perinteisesti yrityksiä ovat kannustaneet tällaiseen toimintaan, teollisiin symbiooseihin ja käytännössä kiertotalouteen, ennen kaikkea taloudelliset syyt. Nykyään teollisuuden laajamittainen siirtyminen kiertotalouteen on välttämätöntä myös ympäristön takia. ”Maapallon raaka-ainevarannot ovat rajalliset eikä neitseellisiä materiaaleja riitä loputtomiin. Kiertotalous auttaa osaltaan hillitsemään myös ilmastonmuutosta.”
Business Turku edistää Turun seudun vihreää siirtymää. Se toteutuu biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kautta. Business Turun yrityksille suunnattuihin palveluihin ja verkostoihin lukeutuvat muun muassa Green Industry Park ja Smart Chemistry Park.
Kun jäte ei olekaan jätettä
Lounais-Suomen ehkä kuuluisin esimerkki teollisista symbiooseista löytyy Turun seudun puhdistamolta, Kakolanmäeltä. Turku Energia tekee siellä lämpöpumpuilla kaukolämpöä jäteveteen sitoutuneesta lämpöenergiasta. Puhdistamon liete kuljetetaan muutaman kilometrin päähän Topinojan kiertotalouskeskukseen, missä Gasum valmistaa siitä biokaasua. Topinojalla toimii tällä hetkellä myös viisi muuta jäte- ja ympäristöalan yritystä, jotka tekevät yhteistyötä materiaali- vesi- ja energiavirtojen hyödyntämisessä sekä palveluiden kehittämisessä. Alueelle on suunniteltu myös valtakunnallista poistotekstiilien jalostuslaitosta.
Myös esimerkiksi vetytalous tarjoaa paljon mahdollisuuksia teollisille symbiooseille. Vihreän vedyn valmistuksessa tarvitaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Käytännössä vedystä voidaan tehdä edelleen synteettisiä polttoaineita, yhdistämällä vetyyn hiiltä, jota saadaan vaikkapa tehtaan piipusta talteen otetusta hiilidioksidista.
Vedyntuotantoa on suunnitteilla esimerkiksi Naantalin Green Industry Parkiin; parhaillaan meneillään hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Suurhankkeessa tavoitteena on tuottaa vihreitä polttoaineita ja kemikaaleja uusiutuvalla sähköllä. Ideana on, että prosessissa syntyvää hukkalämpöä hyödynnettäisiin kaukolämpöverkossa.
Harjavaltaan valmistuu jo ensi vuonna P2X Solutions Oy:n vetylaitos. Paraislainen Q Power toimittaa tehtaaseen synteettisen polttoaineen valmistustekniikan.
Suunta on selvä
Palaamme vielä siihen, mistä aloitimme eli kiertotalouden tarjoamiin bisnesmahdollisuuksiin:
”Maailman suunta on selvä. Kyse on siitä, mitkä yritykset pystyvät parhaiten mukauttamaan toimintansa kiertotalouden mukaiseksi ja ovat mukana kehittämässä sitä tukevia ratkaisuja. Ne ovat tulevaisuuden voittajia”, Linda Fröberg-Niemi miettii.
Teknologiaa kehitetään
Linda Fröberg-Niemen mielestä Lounais-Suomessa ollaan erityisen vahvoja kiertotalouteen soveltuvan tekniikan kehittämisessä. Raisiossa toimii esimerkiksi koko maassa ainutlaatuinen Smart Chemistry Park, joka on bio- ja kiertotalouden innovaatioalusta sekä klusteri kemian ja teknologian alalla toimiville startup- ja pk-yrityksille. ”Harjavallassa aloittaa pian toimintansa akkumateriaalien hydrometallurgiaan pohjautuva jalostuslaitos, joka saattaa olla uranuurtaja alallaan. Senkin teknologia on kehitetty paljolti täällä Turun suunnalla”, hän mainitsee.
Fröberg-Niemen mielestä Lounais-Suomessa – ja ehkä koko maassa – pitäisi kuitenkin panostaa nykyistä enemmän keksintöjen skaalaamiseen. ”Lounais-Suomessa on perinteisesti paljon meriteollisuutta ja konepajatoimintaa, ylipäätänsä kokoonpanoteollisuutta. Prosessiteollisuus on tähän asti hyötynyt selvästi kokoonpanoteollisuutta enemmän siitä, että aivan sen lähellä on muita toimijoita ja että materiaalit, energia ja ajatukset virtaavat. Myös kokoonpanoteollisuudessa voitaisiin kuitenkin lisätä kiertotaloutta erilaisten palvelu- ja jakamismallien avulla”, hän korostaa.
Yritysten kannattaa alkaa varautua jo nyt tulevaisuuteen
EU:n uusi taksonomia ohjaa rahoitusta toimintaan, joka edistää ympäristötavoitteita. Alan säätelytoimet eivät ole muutenkaan vähenemässä.
EU vauhdittaa kiertotaloutta käytännössä sekä kepillä että porkkanoilla. Tiukentuva lainsäädäntö pakottaa yrityksiä etsimään uusia ympäristöystävällisiä tapoja toimia. Toisaalta kiertotalouteen on saatu myös paljon kehittämisrahaa, erityisesti Green Deal, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jolla pyritään ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.
EU:n uudessa rahoituksen luokittelujärjestelmässä, taksonomiassa, annetaan puolestaan kriteerit ympäristön kannalta kestävälle liiketoiminnalle. Sen ideana on ohjata rahoitusta nimenomaan sellaiseen toimintaan, joka edistää ympäristötavoitteita. Rahoitettavan hankkeen pitää edistää vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta, eikä se saa aiheuttaa merkittävää haittaa niistä yhdellekään. Tavoitteita ovat 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Alkuvaiheessa taksonomiaan liittyvät raportointivastuut koskevat vain suuria pörssiyrityksiä. Mikäli myös pienemmät yritykset ottavat taksonomiakriteerit käyttöönsä, on todennäköistä, että niiden mahdollisuudet saada vihreää ja edullisempaa rahoitusta paranevat.
Kaikki merkit osoittava, että tulevaisuudessa erilaiset ohjaus- ja säätelytoimet eivät ole ainakaan vähenemässä.
”Jotta yritykset pystyvät toimimaan myös tulevaisuudessa, niiden kannattaa ottaa jo nyt huomioon säätely, ja yleinen suunta, mihin maailma on menossa. Yritysten on varmistettava, että ne toimivat vastuullisesti ja kestävästi. Niiden on edellytettävä samaa, esimerkiksi kattavaa vastuullisuusraportointia, myös kaikilta yhteistyökumppaneiltaan”, Linda Fröberg-Niemi korostaa.
Videolla CH Bioforcen toimitusjohtaja Petri Tolonen kertoo, miten he hyödyntävät Raisio Oyj:n kaurankuorta prosesseissaan, joissa tehdään raaka-aineita esimerkiksi kosmetiikka- ja tekstiiliteollisuudelle.
Salon Lounapuistossa uskotaan yhdessä tekemiseen
Kiertotaloutta viedään eteenpäin myös kiertotalouspuistoissa. Salon Lounapuistossa teollisia symbiooseja odotetaan syntyvän erityisesti biokaasun, muovien ja energian ympärille.
Salon Korvenmäen alueella on Lounapuisto-kiertotalouspuisto. Sen ytimen muodostaa ekovoimalaitos, joka tekee jätteestä kaukolämpöä ja sähköä. Voimalaitoksen ympärillä toimii tällä hetkellä kymmenkunta yritystä, muun muassa paikallinen jäteoperaattori, kuljetusalan yritys sekä kivenmurskaaja. Lisäksi esimerkiksi Q Power on tehnyt alueella kaatopaikkakaasun metanointia.
Yrityssalo Oy:n erityisasiantuntija Jussi Somerpalo on toiminut projektipäällikkönä Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023 -hankkeessa. Siinä alueelle on luotu visio ja yhteistyömalleja. Salolaiset ovat kiinnostuneita esimerkiksi biokaasun tuotannosta. ”Salon alueella on paljon maataloustuotantoa, mikä tarjoaisi biokaasun tuotantoon runsaasti raaka-ainetta. On mahdollista, että Lounapuistossa toimisi biokaasulaitos jo viiden vuoden sisällä, ensimmäiset kannattavuuslaskelmatkin on jo tehty.”
Somerpalo näkee, että myös muovin kiertotalous ja erityisesti muovin kemiallinen kierrätys voisi synnyttää alueelle teollisia symbiooseja. Lisäksi katse suuntautuu alueen voimalaitokseen ja energiaan:
”Tällä hetkellä poltettavasta jätteestä 40 prosenttia on biopohjaista, joten jätteen erottelua pitäisi tietenkin tehostaa. Biomateriaaleja voitaisiin hyödyntää vaikkapa jo mainitussa biokaasulaitoksessa. Voimalaitoksen yhteyteen on kaavailtu myös vedyn valmistusta. Voimalaitoksen piipusta tuleva hiilidioksidi kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää sitä vaikkapa synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Alueella on mukavasti tilaa myös esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalle.”
Lounapuisto on yksi maan paristakymmenestä ekoteollisuuspuistosta; Varsinais-Suomesta verkostoon kuuluvat Smart Chemistry Park ja Green Industry Park, Satakunnasta Pori-Harjavallan ekoteollisuuspuisto. Eri puistot vievät kiertotaloutta eteenpäin myös yhdessä.
”Ekoteollisuuspuistot vaihtavat keskenään tietoa ja tekevät hankeyhteistyötä. Ideana on myös, että puistot keskittyvät hieman eri asioihin ja hyviä innovaatioita ja ratkaisuja voidaan sitten skaalata verkostossa”, Jussi Somerpalo kertoo.
