Tiesitkö, että Salossa on lukuisia arvokkaita luontokohteita, joista viittä on hoidettu ympäristöministeriön Helmi-ohjelman rahoituksella? Vuonna 2020 käynnistyneen Helmi-ohjelman tarkoituksena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen konkreettisilla toimilla paikallisesti ja se tarjoaa myös kunnille rahoitusta konkreettisten luonnonhoitotöiden toteuttamiseen. Salon kaupunki on ollut vuosina 2021-22 mukana Valonian koordinoimassa Varsinais-Suomen Helmikunnat-hankkeessa yhdessä kuuden muun kunnan kanssa.
Salon Helmi-kohteet:
- Halikonjoen kirkonniitty
- Kylänlapsenpuiston keto
- Kirjolan keto
- Hämeenkylän keto
- Somerikon niitty
Perinnebiotooppikohteita uhkaa umpeen kasvaminen – keinoina niitto ja laidunnus
Suurin osa Salon Helmi-kohteista sijaitsee Salon keskustan läheisyydessä, vain Somerikon niitty on hieman etäämpänä Perniössä. Alaltaan Salon Helmi-kohteet ovat pienehköjä, alle hehtaarin suuruisia, mutta Halikonjoen kirkonniitty on kooltaan yli 10 hehtaaria. Salon kaikki Helmi-kohteet ovat perinnebiotooppeja: lajisto on muotoutunut omanlaisekseen ja monipuoliseksi etenkin perinteisen maatalouden tai laidunnuksen myötä. Sittemmin alueet ovat rehevöityneet ja umpeenkasvu uhkaa niukkaravinteisuuteen tottunutta keto- ja niittykasvillisuutta.
Ennallistamis- ja hoitotöitä tehdään pääasiassa niittämällä ja haravoimalla, mutta Halikonjoen kirkonniityllä luontoa hoidetaan perinteisesti laiduneläinten avulla. Vuonna 2021 alueella tehtiin alkuraivausta ja siivousta, myös lampaat pääsivät laitumille toukokuussa. Tänä vuonna alueella on tehty aidan vahvistusta ja ruusuvesakon raivausta. Hoidon jatkuvuus on laidunmailla helppoa.
Muita kohteita niitetään alueesta riippuen 1–2 kertaa kesässä kesä- ja elokuussa. Loppukesästä tehdään niittoa, niittojäte haravoidaan ja kuljetetaan pois. Kirjolan ja Kylänlapsenpuiston kedoilla tehtiin ensin alkuraivaukset ja jatkohoitona niitä niitetään ja poistetaan tarvittaessa vesakkoa. Joillakin kohteilla hoitotoimina on poistettu puustoa, kuten Perniön Somerikon kohteessa suuria mäntyjä ja Hämeenkylänkedolla vaahteraa ja koivua.
Waltti-iskuryhmän tärkeä työpanos
Olimme tapaamassa Salon työllisyyspalvelujen työvalmentaja Otso Lapilaa Kylänlapsenpuiston kedolla. Lapila ohjaa Waltti-työpajan iskuryhmää, joka on osallistunut paljon myös Salon Helmi- kohteiden hoitotoimenpiteisiin. “Kaupunki ei ole budjetoinut tällaiseen luonnonhoitotoimintaan, joten Kunta-Helmi-hankerahoitus ja meidän työpanoksemme mahdollistavat työt, joita Helmi- kohteilla tehdään”, toteaa Lapila.
Yhteistyö Salon kaupungin kanssa toimii Lapilan mukaan hyvin. Waltti-ryhmälle tulee pyyntöjä sekä kaupungin vihertiimistä että esimerkiksi kiinteistö- ja liikuntapuolelta ja ryhmä toimii apukäsinä tarpeen mukaan.
“Kyse on paljon käsipareja vaativista töistä, mutta koska laki ei varsinaisesti määrää luonnonhoitotöitä tehtäviksi, resurssit näiden hoitoon ovat hyvin pieniä. Töillä voidaan kuitenkin vaikuttaa suuresti lähialueiden viihtyvyyteen ja tuoda niiden ohessa ympäristöarvoja esille. Teemme täydentäviä töitä, emme kilpaile yrittäjien kanssa tai ole viemässä kunnallisia työpaikkoja ” Lapila tiivistää.
Hän väläyttää myös, että tavoitteena olisi saada oma luonnonhoidon työpaja, joka keskittyisi ainoastaan luonnonhoitotöihin, joita viherpuolella riittää. ”Luontopolut, viheralueet ja retkeilyreitit vaatisivat ylläpitoa ja säännöllistä hoitoa, esimerkiksi 1–2 kertaa kesässä” Lapila mainitsee. Luonnonhoitotiimi tekisi siis Helmi-kohteiden hoitotoimien ohella monipuolisesti muutakin, mikä parantaa lähialueiden viihtyvyyttä. Waltti-ryhmässä luontotöistä kiinnostuneilla on mahdollista suorittaa luontoalan opintoja Livian kanssa yhteistyössä ja tämä polku voi toimia mielekkäänä reittinä työelämään.
Luonnonhoitoon kaivataan lisää resurssia
Myös Salon ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö on huolissaan luonnonhoitotöiden resurssien puutteesta. Hän mainitsee, että Valonian rooli on ollut tärkeä, sekä Helmi-kohteiden hakuvaiheessa että hankkeen aikana. “Waltti-iskuryhmä on ollut isossa roolissa luonnonhoitotöiden toteuttamisessa ja lisäksi palveluja on ostettu yksityisiltä toimijoilta”, toteaa Röytiö.
Ongelmallista Röytiön mukaan on, että Salossa luonnonhoidon edistämiseen, kohteiden hoidon organisointiin eikä liioin hoitotöiden ylläpitovastuuseen ole henkilöresursseja. Myös Röytiö toivoo helpotusta tilanteeseen ensi vuodelle suunnitellusta työllisyyspalvelujen luonnonhoitoon ja viheralueisiin keskittyvästä työpajasta. Toki Helmi-rahoituksen jatkuvuuskin olisi tärkeää. “Kunnalla on vastuu siitä, että kaupungin kiinteistöjen alueella uhanalainen luontotyyppi ei vaarannu tai tuhoudu. Velvollisuus on hoitaa”, kiteyttää Röytiö tärkeän ajatuksen.
Yhteistyöllä luonnon monimuotoisuudesta tietoa myös laajemmalle
Arvokkaiden luontokohteiden hoitoa on myös kehitetty uuden yhteistyömallin avulla, jossa tuodaan yhteen luonnonhoitotöiden tarve ja tekijät. Valonia on koordinoinut Salon, Turun, Kaarinan ja Paimion Helmi-kohteiden töissä ja viestinnässä Lumoa yhteistyönä -hanketta, jossa mukana ovat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Kaarinan lukio, Salon lukio, Salon työllisyyspalvelut sekä Ammattiopisto Livia. Uudenlaisen yhteistyömallin avulla tuodaan yhteen tarve ja tekijät: opiskelijat saavat osana biologian kurssia tuntumaa käytännön maastotöihin, työllisyyspalvelujen asiakkaat perehdytystä luonnon monimuotoisuuteen ja kaupunki tai kunta kohteilleen tekijöitä. Osallistujia kannustetaan myös tekemään kohteilta viestintäsisältöjä esimerkiksi kuntien somekanaviin tai asukasjulkaisuihin, minkä kautta välitetään tietoa lähiluontoa koskevien hankkeiden monialaisuudesta.
Tekstin laati ympäristönhoitajaopiskelija Salla Sipilä. Juttu on kirjoitettu Valonian ja Ammattiopisto Livian Lumoa yhteistyönä -hankkeen puitteissa.
