Varsinais-Suomen Helmikunnat on Valonian ja 7 varsinaissuomalaisen kunnan Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raisio, Salon, Turun ja Uudenkaupungin yhteinen luonnonhoitohanke. Yhteishankkeessa tehdään luonnonhoitotöitä vuosina 2021–2022 erityisesti perinneympäristöissä. Lisäksi kunnostetaan metsäisiä elinympäristöjä, purojen ranta-alueita ja lintujen pesimä- ja levähdysalueita. Kaikkiaan luonnonhoitokohteita on mukana 35.

Helmikunnat -yhteishanke vauhdittaa kunnissa tapahtuvaa ympäristötyötä ja edistää luonnonhoitotöiden suunnittelua ja toteutusta. Hankkeessa mukana olevat kunnat vastaavat luonnonhoitotöiden toteuttamisesta alueillaan. Valonian vastuulla on yhteishankkeen koordinointi, asiantuntijatyö, viestinnällinen päävastuu sekä hankehallinto, jolloin kunnat voivat keskittyä luonnonhoitotöiden toteuttamiseen. Yhteishankkeen kautta kunnat pystyvät jakamaan kokemuksia luonnohoitotöiden toteutuksesta sekä yhdistämään resurssejaan.

HELMIKUNTIEN HANKKEET

Kaarinassa hankealueena on Järvelän kosteikko Littoistenjärven pohjoispuolella. Järvelän kosteikon pohjoisrannalla, vesialueen puolella, tehtiin osmankäämin niittomurskausta ja juuriston lintujen pesintäkauden jälkeen elokuussa 2021. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun näin tehtiin ja sen tuloksia seurataan muun muassa linnustoselvityksen perusteella. Alustavien arvioiden mukaan tulokset olivat linnuston kannalta positiivisia. Lisäksi kosteikon kalastoa selvitettiin heinäkuussa 2021, kalasto oli pääasiassa pienikokoista ruutanaa. Kalastoselvityksen perusteella hoitokalastus tehdään kesällä 2022.

Yhteyshenkilö ympäristötarkastaja Pia Aarnio

Naantalin kaupungin alueella kartoitetaan ja kunnostetaan perinnebiotooppeja. Kohteet kartoitettiin kesällä 2021 kaupungin omana työnä ja niille laadittiin hoitosuunnitelmat, joiden mukaisiin kohteita on kunnostettu vuoden 2022 aikana. Kunnostukset aloitettiin puuston raivauksella keväällä ja niitä jatketaan loppukesästä. Loppukesästä myös niitetään ja niittojäte kuljetetaan pois kedoilta.

  • Kailon saaren katajakedolla tehdään laadittavan hoitosuunnitelman mukaisesti hoitoraivausta ja -niittoa.
  • Viialan niityille laaditaan hoitosuunnitelma ja sen mukaan alueita niitetään ja raivataan.
  • Villan tilan kedot ovat heinittyneet ja umpeen kasvamassa. Kedoille laaditaan hoitosuunnitelma ja sen mukaan tehdään hoitotoimenpiteitä.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Saija Kajala

Paimiossa hankealueina ovat Paimionjokilaakson Natura2000-alueella sijaitsevan Juntolan luonnonsuojelualue ja Vähäjoki-Karhunojan pienvesikokonaisuus ranta-alueineen. Kunnostus- ja ennallistamishankkeen tavoitteena on turvata alueiden luontoarvot, ekologinen kokonaisuus ja erityisesti kunnostaa elinympäristöjä uhanalaisille lajeille.

  • Juntolan luonnonsuojelualueelle on laadittu päivitetty hoitosuunnitelma, jonka mukaisilla toimenpiteillä turvataan erityisesti puronvarsilehdot ja hoidetaan perinnemaisemakuvioita. Hoitosuunnitelman mukaisia raivauksia tehtiin keväällä 2022 ja jatketaan loppukesästä 2022.
  • Vähäjoen-Karhunojan puronvarsiympäristöön on laadittu hoitosuunnitelma. Alueen hoitotoimenpiteitä on ensisijaisesti Vähäjoen ja Karhunojan rantavyöhykkeen ennallistaminen poistamalla rantavyöhykkeen istutuskuusikot ja -männiköt ja niiden korvaaminen lehtipuustolla. Tavoitteena on luoda alueista puronvarsi- ja joenvarsilehtoja. Puustot raivattiin kevättalvella 2022. Huhti-toukokuussa alueilla maata muokataan istutuskuntoon ja taimet istutettiin touko-kesäkuun aikana. Istutuksia jatketaan vielä syksyllä.
  • Vähäjoen varressa on myös umpeenkasvavia niittyjä, joita kunnostetaan poistamalla pensaikkoa ja luomalla alueista perinnemaisemaympäristöjä niitoilla ja/tai laidunnuksella.
  • Rantavyöhykkeiden kunnostuksen lisäksi toteutetaan Karhunojassa purokunnostuksia tavoitteena erityisesti erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttäminen ja uhanalaisen vesiluontotyypin tilan parantaminen. Purokunnostukset käynnistyvät huhtikuussa 2022.

Lisäksi kaupunki hallinnoi Helmi-elinympäristöohjelman rahoittamaa Paimion lintuparatiisi -hanketta, jossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja.

Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Raisiossa kunnostetaan Raisionlahden aluetta lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoina sekä kunnostetaan Raisionlahden niitty ja Tuulilanketo.

  • Raisionlahdella tehdään hoitosuunnitelman mukaisesti ruovikon koneellinen niitto, murskaus ja jyrsintä loppukesästä 2021 ja 2022, tavoitteena ylläpitää linnuston pesintä- ja levähdysmahdollisuuksia. Lisäksi tehdään kunnostustoimenpiteiden seurantaa ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet.
  • Raisionlahden niityltä selvitetään alueen perinnebiotooppiarvot ja laaditaan hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti aloitetaan hoitotyöt. Lisäksi selvitetään hoidon jatko esimerkiksi laiduntamalla.
  • Tuulilanketoa on kunnostettu vuodesta 2000 lähtien. Alueelle on päivitetty kasvillisuusselvitys ja hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelman mukaisesti kevättalvella 2022 raivattiin varjostavaa puustoa. Ketoa niitetään jälleen loppukesästä. Lisäksi selvitetään hoidon ja talkootoiminnan jatkuminen.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila

Salossa kunnostetaan useita perinnebiotooppikohteita:

  • Aiemmin hoitamattomana olleelle Halikonjoen Kirkonniitylle suunniteltiin laidunnus keväällä 2021. Uusi laidunalue koostuu Salon kaupungin, Salon seurakunnan ja yksityisten maista, joille tehtiin sopimukset laidunkäytöstä. Työt aloitettiin hoitosuunnitelman mukaisilla ruusupensaikkojen raivauksilla huhtikuussa. Alueelta piti myös siivota sinne kuulumatonta jätettä pois, jonka jälkeen päästiin rakentamaan laidunrakenteet. Kesäkuussa laitumelle muuttivat Mikkolan lammastilan lampaat. Saman tilan lampaita on laiduntanut myös viereisellä Salon seurakunnan ranta-alueella. Alueella olevalle luontopolulle on edelleen kulku ns. painovoimaporttien kautta. Portti sulkeutuu itsestään, jottei se vahingossakaan jäisi auki. Koiria ei lammasaitaukseen saa päästää. Laidunnusta jatketaan hankkeen jälkeenkin. Laidunrakenteet tarkistetaan joka kevät ja samalla aluetta siivotaan jätteestä.
  • Kylänlapsenpuiston kedolla raivattiin talvella 2021 puustoa ja vesakkoa hoitosuunnitelman mukaisesti. Keväällä keto haravoitiin. Keto niitettiin kesäkuussa ja toistettiin elokuussa kedon laelta. Haravointi ja niitto kahdesti kesässä kedon laelta toistetaan 2022. Keto on mukana myös Suomen ympäristökeskuksen PEBIHOITO-hankkeessa, jossa seurataan miten kasvi- ja hyönteislajisto on muuttunut vuoden 2004 seurannan jälkeen.
  • Kirjolan kedolla tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta keväällä 2021. Kesällä keto niitettiin kesäkuussa ja elokuussa. Niitto toistetaan kesällä 2022 ja tarvittaessa puustoa poistetaan vielä keväällä 2022.
  • Hämeenkylän kedolla tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta keväällä 2021. Kesällä keto niitettiin ja niitto toistetaan kesällä 2022.
  • Somerikon niityllä tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta maaliskuussa 2021. Heinäkuun lopulla keto niitettiin ja niitto toistetaan kesällä 2022.

Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö

Turussa kunnostetaan useita perinnebiotooppeja sekä pähkinäpensas- ja jalopuumetsikköjä. Perinnebiotoopeissa tavoitteena on tehdä alueille alkuraivaus ja metsäisissä elinympäristöissä taas poistetaan varjostavaa ja jalopuiden kanssa kilpailevaa puustoa.

Perinnebiotoopit

  • Korppolaismäki-Korppolaismäen kedot
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Pajamäki
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Vähäheikkilän koulu
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Korpilahdenpuisto
  • Puistomäki – Kenraali Airon puiston kedot
  • Uittamon kedot – Uittamon paviljonki
  • Uittamon kedot – Syvänkallio
  • Uittamon kedot – Uimaranta
  • Raunistulan kedot – Vätinpuisto
  • Raunistulan kedot – Ylikonsanmäki
  • Raunistulan kedot – Alfanmäki

 

Metsäiset elinympäristöt

Hirvensalon Maunulan pähkinäpensaslehdossa raivaukset aloitettiin maaliskuussa 2021. Muissa kohteissa työt jatkuvat syksyllä 2021 ja vuonna 2022.

  • Erik Jämsän pähkinäpensaslehto
  • Suokadun pähkinäpensaslehto
  • Tervapääskyn pähkinäpensaslehto
  • Sorttamäen jalopuumetsikkö
  • Vaahenmäen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto
  • Maunulan pähkinäpensaslehto
  • Impivaaran pähkinäpensaslehto
  • Ankkurikylän jalopuumetsikkö

Lisäksi kaupungilla on käynnissä useita muita Kunta-Helmi avustuksella rahoitettavia hankkeita.

24.03.2021 Luonnonhoitotyöt käyntiin Hirvensalon Maunulan pähkinäpensaslehdossa (Turun kaupunki)

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelija Tanja Ruusuvaara-Koskinen

Uudessakaupungissa kunnostetaan Lokalahden kirkonkylän lähellä Kankareenhaan keto, jotta kedon metsittyminen ja umpeenkasvu saadaan estettyä ja kedon valo-olosuhteita parannettua. Kankareenhaan kedolla kukkii kesäisin rauhoitettu ja uhanalainen laukkaneilikka sekä muita arvokkaita niittylajeja.

Puuston raivaukset aloitettiin maaliskuussa 2021. Itse ketoalueiden niittotyöt ja pensaskerroksen raivaustyöt tehtiin elokuussa. Niittotöitä jatketaan seuraavan viiden vuoden aikana, jonka jälkeen ketoalueet on saatu siihen kuntoon, että alueiden ylläpidon pitäisi onnistua ylläpitoniitoin ilman järeämpää pensaskerroksen raivaustyötä. Alueen ylläpitoniitosta vuoden 2025 jälkeen neuvotellaan paikallisen ympäristöyhdistyksen kanssa

Lisäksi Uudessakaupungissa toteutetaan kaupungin omana hankkeena Helmi-rahoituksella Kasarminlahden kosteikkohanke.

15.3.2021 Kankareenhaan kedolla aloitetaan kunnostukset (Uudenkaupungin kaupunki)

Lisätietoja vihertyönjohtaja Juha Hukka ja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén

Hankeaika

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2021–30.11.2022.

Rahoitus

Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö Helmi-elinympäristöohjelmasta. Kunnat ja Valonia osallistuvat hankkeeseen omarahoituksella.

VARSINAIS-SUOMEN MUUT KUNTA-HELMI HANKKEET

Kemiönsaaren kunta sai keväällä 2022 Kunta-Helmi-avustusta Taalintehtaan niittyverkoston hoitoon. Hankkeessa kunnostetaan ja hoidetaan erityisesti kallioketoja, joissa kasvaa erittäin uhanalaista vuorimunkkia. Kyseessä on Suomen merkittävin kyseisen lajin esiintymä, joka on kasvamassa umpeen muun muassa typpilaskeuman rehevöittävän vaikutuksen vuoksi. Lisäksi pihoilta karanneet vieraslajit peittävät kasvupaikkoja alleen.

Liedossa ennallistettiin maaliskuussa 2021 kunnan omistuksessa oleva noin 3 hehtaarin ojitettu, puustoinen räme Helmi-ohjelman rahoituksella. Ennallistamisessa tukittiin laskuoja puupadolla ja täytettiin muut ojat, siten että vesi voi nousta alkuperäiselle tasolleen ja suolajisto voi elpyä. Tavoitteena on suokasvillisuuden palauttaminen, suolajiston elpyminen, lahopuun lisääminen sekä hiilen sitominen. Valonian Puujalka-hankkeessa suon reunaojiin toteutetaan puukunnostuksia kesällä 2021.

Liedon kunta on tilasi kohteelle ennallistamissuunnitelman ja työt toteutti ulkopuolinen urakoitsija muutamassa päivässä.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen

Paimiossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella olevat lammikot tavoitteena parantaa alueen elinolosuhteita vesi- ja ruovikkolinnuille sekä kahlaajille. Alueesta on tarkoitus kunnostaa lintukosteikko ja lisätä mahdollisuuksia lintujen pesinnälle sekä muutonaikaiselle levähdykselle.

Hanke aloitettiin talvella 2021 ja syksyllä aloitettiin puuston ja pensaiden raivaukset. Itse kosteikkotöihin päästään vuoden 2022 aikana. Toimenpiteitä on suunniteltu laajasti eri alojen asiantuntijoiden kanssa mm. lintu- ja luontoharrastajat, metsästysseura, eri toimialojen viranomaiset.

Lisätiedot ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Pargas pärlor – Paraisten helmet hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa Paraisilla vuosina 2020-2022. Hanke aloitetaan kesällä 2021. Hankkeessa tehdään luontokartoituksia sekä perinnebiotooppien ja metsäisten elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöitä Långholmenin ja Norrbyholmenin saarilla. Långholmenilla kunnostetaan umpeen kasvanutta pähkinäpensaslehtoa raivaamalla varjostavaa kuusikkoa. Norrbyholmenin saarella on jo lammaslaidunnusta, jota on hankkeen puitteissa tarkoitus täydentää niittotöillä. Hanke toteutetaan Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella ja hankkeen budjetti on noin 124 000 euroa, josta ympäristöministeriön osuus on noin 100 000 euroa.

Lisätietoja Helena Särkijärvi, puh. 040 820 7430

Turussa on käynnissä useita Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettavia hankkeita.

Merenrantaniittyjen niitot

Rauvolanlahdella ja Friskalanlahdella kunnostettiin syksyllä 2020 rantaniittyjä. Friskalanlahtea ja Rauvolanlahtea on jo vuosia hoidettu laidunnuksella yhteistyössä karjankasvattajien kanssa, mutta korkean ruovikon poisto vaatii toisinaan myös järeämpiä konsteja. Kunta-Helmen avulla ympäristönsuojelu tekee alueilla koneellista ruovikon poistoa niittämällä, sekä paikoin järviruo’on juuristokerrosta murskaamalla. Hoitotoimien tavoitteena on ennallistaa voimakaskasvuisen järviruo’on valtaamaa ranta-aluetta, ja palauttaa aikaisemmin alueella vallinnutta merenrantaniityn kasvillisuutta. Töitä jatketaan 2021 ja 2022.

Pomponrahkan ja Isosuon ennallistaminen

Turun kaupunki ennallistaa erillisellä Helmi-hankkeella Kuninkojan valuma-alueen latvaosissa sijaitsevia Pomponrahkaa ja Isosuota, joiden ennallistamisen tavoitteena on suon luontotyyppien ja suon aiemman vesitalouden palauttaminen. Ojaston täytöllä ja pohjapatojen rakentamisella saadaan vesipinta palautettua luonnontilaiselle tasolle merkittävällä alueella sekä lisättyä veden viipymää alueella. Soiden ennallistamisilla on vaikutusta myös Kuninkojaan, sillä ennallistaminen tasoittaa virtaamia ja parantaa vedenlaatua pidemmällä tähtäimellä.

Virtaa kaupunkipuroihin – Kuninkojan kunnostaminen

Valonian ja Turun kaupungin yhteishankkeessa kunnostetaan Turun kaupunkipuro Kuninkojaa. Kunnostusten tavoitteena on Kuninkojan vesistön ja rantaluonnon ekologisen tilan parantaminen ja monimuotoisuuden lisääminen sekä vesistön tarjoaman sini-viherverkoston vahvistaminen. Lisätietoja: Virtaa kaupunkipuroihin – Kuninkojan kunnostushanke.

Ketojen ja jalopuumetsien hoitohanke Turussa

Keväällä 2022 aloitettu hanke lisää ketojen ja jalopuumetsien hoitoalaa Turun kaupungin alueella.

 

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelijat Tanja Ruusuvaara-Koskinen (Kedot, metsät, Pomponrahka) ja Liisa Vainio (Kuninkoja)

Tiedote 11.9.2020 Turun merenlahdilla raivataan ruovikkoa Kunta-Helmen avulla

Tiedote 1.7.2020 Kuntien luonnonhoitotyöt käynnistyvät Helmi-elinympäristöohjelmassa

Uudenkaupungin kaupunki kunnostaa Helmi-rahoituksella luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaan Kasarminlahden ja sen entiset kosteikot, sekä niitä ympäröivät niityt ja laidunalueet. Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Lisätietoja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén

VARSINAIS-SUOMEN JÄRJESTÖ-HELMI HANKKEET

Perinnebiotooppien hoitotöiden parissa Helmi-avustusta ovat saaneet mm:

Aurajokisäätiö sr: Virnamäen perinneympäristön kunnostaminen ja hoitosuunnitelma (2022-2024)
Pro Luolalanjärvi ry: Luolalan katajaketo (2022-2024)

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus-teemassa Helmi-rahoitusta ovat Varsinais-Suomessa saaneet mm.:

Suomen vesistösäätiö sr: Pienvesi-HELMI -hankkeen osahankketta 3 koordinoi Valonia

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen teemassa Helmi-avustusta ovat saaneet mm.:

Turun ammattikorkeakoulu Oy: RUOKOHELMI (2022-2024)

Muuta materiaalia ja lisätietoa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Helmi-hankkeet ja teemojen asiantuntijat löydät täältä.

1.3.2022 Vähäjokipolun varrelle avoimempaa lehtomaisemaa (Paimion kaupunki)

28.2.2022 Juntolan luonnonsuojelualueen hoitotyöt käynnistyvät (Paimion kaupunki)

7.2.2022 Hakkuutyöt alkavat, kun Karhunojan varrella vanha istutuskuusikko muutetaan puronvarsilehdoksi (Paimion kaupunki)

2021

23.8.2021 Ruovikkoa raivataan nyt useilla merenlahdilla – Linnustollisesti tärkeitä kohteita kuntoon syksyn aikana (Turun Seutusanomat)

21.4.2021 Luonnonhoitotyöt käynnistyneet Salon Kunta-Helmi -kohteissa (Salon kaupunki)

24.03.2021 Luonnonhoitotyöt käyntiin Hirvensalon Maunulan pähkinäpensaslehdossa (Turun kaupunki)

15.3.2021 Kankareenhaan kedolla aloitetaan kunnostukset (Uudenkaupungin kaupunki)

28.1.2021 Varsinais-Suomen ELY-keskus etsii toimijoita perinnebiotooppien ja lintuvesien kunnostuksiin (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

27.1.2021 Helmi-ohjelman ensimmäisenä vuonna edistettiin aktiivisesti luonnon monimuotoisuutta Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

2020

9.12.2020 Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kunnissa vaatii poliittista vastuunkantoa (Varsinais-Suomen liiton blogi)

5.11.2020 Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta (Ympäristö NYT)

3.11.2020 Ympäristöministeriön tiedote ”Helmi-elinympäristöohjelma rahoittaa 45 luonnonhoitohanketta kunnissa”

15.10.2020 Helmi-ohjelman lintuvesikunnostukset starttasivat syksyn aikana Varsinais-Suomessa (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

11.9.2020 Turun merenlahdilla raivataan ruovikkoa Kunta-Helmen avulla (Turun kaupunki)

3.9.2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa hoitokalastukset Halikonlahdella (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

RSS Varsinais-Suomen Helmikunnat mediassa – uusimmat nostot

  • Turun Sanomat - näköislehti s. 10 20.5.2022
    Jussi Aaltonen Valoniasta pohtii Karhunojan äärellä, jossa kunnostustöitä tehtiin tiistaina ja keskiviikkona. Lisäksi runkojen pidättä: lehdet ovat ravintoa pohjaeläimille, jotka puolestaan ovat ravintoa kaloille. Puut vaikuttavat myös veden virtausnopeuteen ja siihen, lähteekö
    Turun Sanomat - näköislehti
  • Paimion Karhunojaan lisätään puunrunkoja – "Harva tietää, mikä tässä on ideana" 19.5.2022
    Valoniasta pohtii Karhunojan äärellä, jossa kunnostustöitä tehtiin tiistaina ja keskiviikkona. Lisäksi runkojen pidättämät lehdet ovat ravintoa pohjaeläimille, jotka puolestaan ovat ravintoa kaloille. Puut vaikuttavat myös veden virtausnopeuteen ja siihen, lähteekö puro
    Turun Sanomat
  • Halikon Kirkonniittyä hoidetaan oikein urakalla – jokinotkossa työskentelevät sekä Waltin... 19.5.2022
    Valonian koordinoimassa Lumoa yhteistyönä hankkeessa, jossa luontokatoa torjutaan uudenlaisella yhteistyöllä. Uuteen hankkeeseen osallistuu työllisyyspalveluiden lisäksi oppilaitoksia. Salon työllisyyspalveluiden lisäksi mukana on muun muassa Salon lukio ja Ammattiopisto Livia
    Salon Seudun Sanomat
  • Luontokatoa torjutaan uudenlaisella yhteistyöllä – työllisyyspalvelut ja oppilaitokset mukaan... 11.5.2022
    Miriam Sewón Valoniasta. Valonian koordinoimaa Lumoa yhteistyönä hanketta ovat mukana toteuttamassa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Kaarinan lukio, Salon työllisyyspalvelut, Ammattiopisto Livia sekä Salon lukio. Töitä tehdään yhdessä kuntien ympäristötoimen ja viestinnän
    EPressi.com
  • Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina - näköislehti s. 15 12.4.2022
    luonnonsuojelualueella on kaadettu ja kaulattu kuusia lehtolajistoa varjostamasta. vaatimaa avoimuutta ja paahteisuutta. Helmi hankkeet Valonian vetämiä Helmi hankkeita Pairapeutit. Toiminnallisissa vaivoissa asiakas pääsee fysioterapeutin tunnin vastaanottoajalle. Asiakas
    Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina - näköislehti

Tämän hankkeen parissa työskentelevät asiantuntijat

Katariina Yli-Heikkilä

LOMALLA 12.8.2022 asti
ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

Jarkko Leka

vesi- ja luontoasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Maiju Oikarinen

viestintävastaava
maiju.oikarinen@valonia.fi
0405299411

Miriam Sewón

projektiasiantuntija
miriam.sewon@valonia.fi
040 1258 418