Varsinais-Suomen Helmikunnat

Kaarinassa hankealueena on Järvelän kosteikko Littoistenjärven pohjoispuolella. Järvelän kosteikon pohjoisrannalla, vesialueen puolella, tehtiin osmankäämin niittomurskausta ja juuriston lintujen pesintäkauden jälkeen elokuussa 2021. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun näin tehtiin ja sen tuloksia seurataan muun muassa linnustoselvityksen perusteella. Alustavien arvioiden mukaan tulokset olivat linnuston kannalta positiivisia. Lisäksi kosteikolle tehtiin kalastoselvitys ja pääasiassa ruutanaa poistettiin kesällä 2022.

Yhteyshenkilö ympäristötarkastaja Pia Aarnio

Naantalin kaupungin alueella laadittiin luontotyyppiselvitykset ja hoitosuunnitelmat kolmelle perinnebiotooppikohteelle. Kohteiden hoitotoimenpiteet aloitettiin kesällä 2022.

• Kailon saaren katajaketo
• Viialan niityt
• Villan tilan kedot

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Saija Kajala

Paimiossa hankealueina olivat Paimionjokilaakson Natura2000-alueella sijaitsevan Juntolan luonnonsuojelualue ja Vähäjoki-Karhunojan pienvesikokonaisuus ranta-alueineen.

• Juntolan luonnonsuojelualueelle laadittiin luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys sekä päivitetty hoitosuunnitelma, jonka mukaisilla toimenpiteillä turvataan erityisesti puronvarsilehdot ja hoidetaan perinnemaisemakuvioita. Hoitosuunnitelman mukaisia raivauksia tehtiin keväällä 2022 ja loppukesästä 2022.
• Vähäjoen-Karhunojan puronvarsiympäristöön laadittiin kunnostamis- ja maisemasuunnitelmat. Vähäjoen ja Karhunojan kunnostuskohteilla ennallistettiin rantavyöhykettä poistamalla rantavyöhykkeen istutuskuusikot ja -männiköt ja istutettiin niiden tilalle lehtipuita. Tavoitteena on luoda alueista puronvarsi- ja joenvarsilehtoja. Vähäjoen rantavyöhykkeen laidunnusta Vähäjokipolun varrella suunnitellaan jatkotoimenpiteenä.
• Rantavyöhykkeiden kunnostuksen lisäksi Karhunojan puroa kunnostettiin erityisesti erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttämiseksi ja uhanalaisen vesiluontotyypin tilan parantamiseksi. Puroon lisättiin kiveämällä koski- ja virtapaikkoja ja uomaa monimuotoistettiin puusuisteilla. Lisäksi lisättiin soraistamalla kaloille kutupaikkoja.

Lisäksi kaupunki hallinnoi Helmi-elinympäristöohjelman rahoittamaa Paimion lintuparatiisi -hanketta, jossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja.

Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Raisiossa kunnostettiin Raisionlahden aluetta lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoina, kunnostettiin Tuulilanketoa sekä selvitettiin Raisionlahden alueella sijaitsevan niityn (Kotirannan niitty) kunnostusmahdollisuuksia.

• Raisionlahdella niittomurskattiin ruovikkoa ja osin myös jyrsittiin, tavoitteena ylläpitää linnuston pesintä- ja levähdysmahdollisuuksia.
• Raisionlahden niitylle (Kotirannan niitty) laadittiin kasvillisuuskartoitus ja hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelman mukaisesti alueelta raivattiin puustoa. Alueen ottamista laidunkäyttöön suunnitellaan.
• Tuulilanketoa on kunnostettu vuodesta 2000 lähtien. Alueelle on päivitetty kasvillisuusselvitys ja hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelman mukaisesti kevättalvella 2022 raivattiin varjostavaa puustoa. Kedon niittoa kerran kesässä jatketaan kaupungin toimesta.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila

Salossa kunnostettiin useita perinnebiotooppikohteita:

• Aiemmin hoitamattomana olleelle Halikonjoen Kirkonniitylle suunniteltiin laidunnus keväällä 2021. Uusi laidunalue koostuu Salon kaupungin, Salon seurakunnan ja yksityisten maista, joille tehtiin sopimukset laidunkäytöstä. Työt aloitettiin hoitosuunnitelman mukaisilla ruusupensaikkojen raivauksilla huhtikuussa. Alueelta piti myös siivota sinne kuulumatonta jätettä pois, jonka jälkeen päästiin rakentamaan laidunrakenteet. Laitumelle muuttivat kesäasukeiksi Mikkolan lammastilan lampaat. Saman tilan lampaita on laiduntanut myös viereisellä Salon seurakunnan ranta-alueella. Alueella olevalle luontopolulle on edelleen kulku ns. painovoimaporttien kautta. Portti sulkeutuu itsestään, jottei se vahingossakaan jäisi auki. Koiria ei lammasaitaukseen saa päästää. Laidunnusta jatketaan hankkeen jälkeenkin. Laidunrakenteet tarkistetaan joka kevät ja samalla aluetta siivotaan jätteestä.
• Kylänlapsenpuiston kedolla raivattiin talvella 2021 puustoa ja vesakkoa hoitosuunnitelman mukaisesti. Keväällä keto haravoitiin. Keto niitettiin kesäkuussa ja toistettiin elokuussa kedon laelta. Haravointi ja niitto kahdesti kesässä kedon laelta toistetaan 2022. Keto on mukana myös Suomen ympäristökeskuksen PEBIHOITO-hankkeessa, jossa seurataan miten kasvi- ja hyönteislajisto on muuttunut vuoden 2004 seurannan jälkeen.
• Kirjolan kedolla tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta keväällä 2021. Kirjolan keto haravoitiin keväällä ja niitettiin kaksi kertaa kesässä.
• Hämeenkylän kedolla tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta keväällä 2021. Ketoa niitetään kerran kesässä heinä-elokuussa.
• Somerikon niityllä tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta maaliskuussa 2021. Ketoa niitetään kerran kesässä elokuussa.

Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö

Turussa kunnostettiin useita perinnebiotooppeja sekä pähkinäpensas- ja jalopuumetsikköjä. Perinnebiotooppikohteille laadittiin hoitosuunnitelmat ja niiden mukaiset hoitotoimenpiteet ja metsäisissä elinympäristöissä taas poistettiin varjostavaa ja jalopuiden kanssa kilpailevaa puustoa.

Perinnebiotoopit

• Korppolaismäki-Korppolaismäen kedot
• Vähäheikkilän kalliokedot – Pajamäki
• Vähäheikkilän kalliokedot – Vähäheikkilän koulu
• Vähäheikkilän kalliokedot – Korpilahdenpuisto
• Puistomäki – Kenraali Airon puiston kedot
• Uittamon kedot – Uittamon paviljonki
• Uittamon kedot – Syvänkallio
• Uittamon kedot – Uimaranta
• Raunistulan kedot – Vätinpuisto
• Raunistulan kedot – Ylikonsanmäki
• Raunistulan kedot – Alfanmäki

Metsäiset elinympäristöt

Hirvensalon Maunulan pähkinäpensaslehdossa raivaukset aloitettiin maaliskuussa 2021. Muissa kohteissa työt jatkuvat syksyllä 2021 ja vuonna 2022.

• Erik Jämsän pähkinäpensaslehto
• Suokadun pähkinäpensaslehto
• Tervapääskyn pähkinäpensaslehto
• Sorttamäen jalopuumetsikkö
• Vaahenmäen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto
• Maunulan pähkinäpensaslehto
• Impivaaran pähkinäpensaslehto
• Ankkurikylän jalopuumetsikkö

Lisäksi kaupungilla oli käynnissä useita muita Kunta-Helmi avustuksella rahoitettavia hankkeita.

24.03.2021 Luonnonhoitotyöt käyntiin Hirvensalon Maunulan pähkinäpensaslehdossa (Turun kaupunki)

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelija Tanja Ruusuvaara-Koskinen

Uudessakaupungissa kunnostettiin Lokalahden kirkonkylän lähellä Kankareenhaan keto, jotta kedon metsittyminen ja umpeenkasvu saadaan estettyä ja kedon valo-olosuhteita parannettua. Kankareenhaan kedolla kukkii kesäisin rauhoitettu ja uhanalainen laukkaneilikka sekä muita arvokkaita niittylajeja.

Puuston raivaukset aloitettiin maaliskuussa 2021. Itse ketoalueiden niittotyöt ja pensaskerroksen raivaustyöt tehtiin elokuussa. Niittotöitä jatketaan seuraavan viiden vuoden aikana, jonka jälkeen ketoalueet on saatu siihen kuntoon, että alueiden ylläpidon pitäisi onnistua ylläpitoniitoin ilman järeämpää pensaskerroksen raivaustyötä. Alueen ylläpitoniitosta vuoden 2025 jälkeen neuvotellaan paikallisen ympäristöyhdistyksen kanssa

Lisäksi Uudessakaupungissa toteutetaan kaupungin omana hankkeena Helmi-rahoituksella Kasarminlahden kosteikkohanke.

15.3.2021 Kankareenhaan kedolla aloitetaan kunnostukset (Uudenkaupungin kaupunki)

Lisätietoja vihertyönjohtaja Juha Hukka ja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén

Kemiönsaaren kunta kunnostaa Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella yhteensä 12 kallioketoa ja torjuu vieraslajeja 11 kohteella. Hanke on käynnissä vuodet 2022–2023. Hoitotoimia tehdään keväästä syksyyn, ja ne aloitettiin kesäkuussa 2022. Kunnostettavilla ja hoidettavissa kalliokedoilla kasvaa erittäin uhanalaista vuorimunkkia. Kyseessä on Suomen merkittävin kyseisen lajin esiintymä, joka on kasvamassa umpeen muun muassa typpilaskeuman rehevöittävän vaikutuksen vuoksi. Lisäksi torjutaan eri menetelmin vieraslajeja kuten jättipalsamia (Impatiens glandulifera), lupiinia (Lupinus polyphullus), jättiputkea (Heracleum sp.) ja jättitatarta (Reynoutria sachalinensis).

24.6.2022 Taalintehtaan niittyjä ennallistetaan – kalliokedolla elää harvinainen kasvilaji

Liedossa ennallistettiin maaliskuussa 2021 kunnan omistuksessa oleva noin 3 hehtaarin ojitettu, puustoinen räme Helmi-ohjelman rahoituksella. Ennallistamisessa tukittiin laskuoja puupadolla ja täytettiin muut ojat, siten että vesi voi nousta alkuperäiselle tasolleen ja suolajisto voi elpyä. Tavoitteena on suokasvillisuuden palauttaminen, suolajiston elpyminen, lahopuun lisääminen sekä hiilen sitominen. Valonian Puujalka-hankkeessa suon reunaojiin toteutetaan puukunnostuksia kesällä 2021.

Liedon kunta on tilasi kohteelle ennallistamissuunnitelman ja työt toteutti ulkopuolinen urakoitsija muutamassa päivässä.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen

Paimiossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella olevat lammikot tavoitteena parantaa alueen elinolosuhteita vesi- ja ruovikkolinnuille sekä kahlaajille. Alueesta on tarkoitus kunnostaa lintukosteikko ja lisätä mahdollisuuksia lintujen pesinnälle sekä muutonaikaiselle levähdykselle.

Hanke aloitettiin talvella 2021 ja syksyllä aloitettiin puuston ja pensaiden raivaukset. Itse kosteikkotöihin päästään vuoden 2022 aikana. Toimenpiteitä on suunniteltu laajasti eri alojen asiantuntijoiden kanssa mm. lintu- ja luontoharrastajat, metsästysseura, eri toimialojen viranomaiset.

Lisätiedot ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Pargas pärlor – Paraisten helmet hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa Paraisilla vuosina 2020-2022. Hanke aloitetaan kesällä 2021. Hankkeessa tehdään luontokartoituksia sekä perinnebiotooppien ja metsäisten elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöitä Långholmenin ja Norrbyholmenin saarilla. Långholmenilla kunnostetaan umpeen kasvanutta pähkinäpensaslehtoa raivaamalla varjostavaa kuusikkoa. Norrbyholmenin saarella on jo lammaslaidunnusta, jota on hankkeen puitteissa tarkoitus täydentää niittotöillä. Hanke toteutetaan Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella ja hankkeen budjetti on noin 124 000 euroa, josta ympäristöministeriön osuus on noin 100 000 euroa.

Lisätietoja Helena Särkijärvi, puh. 040 820 7430

Turussa on käynnissä useita Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettavia hankkeita.

Merenrantaniittyjen niitot

Rauvolanlahdella ja Friskalanlahdella kunnostettiin syksyllä 2020 rantaniittyjä. Friskalanlahtea ja Rauvolanlahtea on jo vuosia hoidettu laidunnuksella yhteistyössä karjankasvattajien kanssa, mutta korkean ruovikon poisto vaatii toisinaan myös järeämpiä konsteja. Kunta-Helmen avulla ympäristönsuojelu tekee alueilla koneellista ruovikon poistoa niittämällä, sekä paikoin järviruo’on juuristokerrosta murskaamalla. Hoitotoimien tavoitteena on ennallistaa voimakaskasvuisen järviruo’on valtaamaa ranta-aluetta, ja palauttaa aikaisemmin alueella vallinnutta merenrantaniityn kasvillisuutta. Töitä jatketaan 2021 ja 2022.

Pomponrahkan ja Isosuon ennallistaminen

Turun kaupunki ennallistaa erillisellä Helmi-hankkeella Kuninkojan valuma-alueen latvaosissa sijaitsevia Pomponrahkaa ja Isosuota, joiden ennallistamisen tavoitteena on suon luontotyyppien ja suon aiemman vesitalouden palauttaminen. Ojaston täytöllä ja pohjapatojen rakentamisella saadaan vesipinta palautettua luonnontilaiselle tasolle merkittävällä alueella sekä lisättyä veden viipymää alueella. Soiden ennallistamisilla on vaikutusta myös Kuninkojaan, sillä ennallistaminen tasoittaa virtaamia ja parantaa vedenlaatua pidemmällä tähtäimellä.

Virtaa kaupunkipuroihin – Kuninkojan kunnostaminen

Valonian ja Turun kaupungin yhteishankkeessa kunnostetaan Turun kaupunkipuro Kuninkojaa. Kunnostusten tavoitteena on Kuninkojan vesistön ja rantaluonnon ekologisen tilan parantaminen ja monimuotoisuuden lisääminen sekä vesistön tarjoaman sini-viherverkoston vahvistaminen. Lisätietoja: Virtaa kaupunkipuroihin – Kuninkojan kunnostushanke.

Ketojen ja jalopuumetsien hoitohanke Turussa

Keväällä 2022 aloitettu hanke lisää ketojen ja jalopuumetsien hoitoalaa Turun kaupungin alueella.

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelijat Tanja Ruusuvaara-Koskinen (Kedot, metsät, Pomponrahka) ja Liisa Vainio (Kuninkoja)

Tiedote 11.9.2020 Turun merenlahdilla raivataan ruovikkoa Kunta-Helmen avulla

Tiedote 1.7.2020 Kuntien luonnonhoitotyöt käynnistyvät Helmi-elinympäristöohjelmassa

Uudenkaupungin kaupunki kunnostaa Helmi-rahoituksella luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaan Kasarminlahden ja sen entiset kosteikot, sekä niitä ympäröivät niityt ja laidunalueet. Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Lisätietoja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus-teemassa Helmi-rahoitusta ovat Varsinais-Suomessa saaneet mm.:

Suomen vesistösäätiö sr: Pienvesi-HELMI -hankkeen osahankketta 3 koordinoi Valonia

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen teemassa Helmi-avustusta ovat saaneet mm.: