Tämä toimintamalli on kehitetty lisäämään tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja ekologisen kestävyyden turvaamisesta. Mallissa ympäristökasvatus yhdistyy käytännön luonnonhoidon toimenpiteisiin sekä niistä viestimiseen. Yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa kuntien, oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden kesken. Kukin toimija voi räätälöidä mallista omanlaisensa jättämällä osioita pois tai tekemällä niitä suppeammin.

Luontokato on ilmastonmuutoksen kaltainen ja siihen kytkeytyvä yhteiskuntamme suuri haaste. Ihmisenkin elinolot turvaava luonto köyhtyy muun muassa luonnonvarojen ylikulutuksen, ilmastonmuutoksen, vieraslajien leviämisen ja kestämättömän maankäytön vaikutuksesta. Monimuotoisen luonnon turvaamiseksi tarvitaan ihmisen toimia ja kunnissa tehdäänkin monenlaisia luonnonhoitotöitä, joille usein kaivataan tekijöitä. Toimista on myös tärkeää viestiä kuntalaisille.

Tälle sivulle on koottu ohjeet ja materiaalit, joiden avulla eri toimijat voivat ottaa mallin käyttöönsä. Sivusto on tarkoitettu projektin ohjaajille. Osallistujat voivat kuitenkin hyödyntää osaa materiaalista myös itsenäisesti.

Sivuston käyttöön suosittelemme ensisijaisesti tietokonetta.

Näin projekti etenee – toimintamallin perusrakenne

1. Ohjaaja suunnittelee toteutuksen ja etsii yhteistyökumppanit

Tässä mallissa osallistujat pääsevät tekemään käytännön luonnonhoitotöitä ja osa ryhmästä voi keskittyä viestintäsisältöjen, esimerkiksi somepäivitysten tai uutisjuttujen tekemiseen. Parhaimmillaan yhteistyöllä syvennetään osallistujien luontoyhteyttä, vahvistetaan toimijuutta käytännön maastotöiden kautta ja lisätään sekä omaa että kotikuntalaisten tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen eteen tehtävästä työstä viestinnän keinoin. Suunnittelu onkin tärkeä vaihe, johon kannattaa varata aikaa. Sopivan kohteen löytäminen on avainasemassa toimintamallin toteutuksessa, joten on tärkeää keskustella kunnan ympäristönsuojelutoimen kanssa ajoissa.

Kokonaisuudessaan malli soveltuu parhaiten lukiokursseilla toteutettavaksi, mutta materiaaleja ja sisältöjä voi soveltaa ja hyödyntää monin tavoin, erilaisten toimijoiden tarpeisiin sopivasti.

2. Osallistujat perehtyvät luonnon monimuotoisuuteen ja aiheesta viestimiseen

On tärkeää, että osallistujat saavat käsityksen luonnon monimuotoisuuden kokonaisuudesta: miten luonnossa eri ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa ja mikä on ihmisen rooli toisaalta luontokadon aiheuttajana, toisaalta ennallistajana. Parhaimmillaan perehtyminen yhdessä käytännön töiden kanssa lujittaa omaa luontoyhteyttä ja tuo tekemiseen merkityksellisyyttä.

Lisäksi perehdytään viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen.

Toimintamallin toteutusohjeissa perehdytys on jaettu useampaan osioon ja niitä voi toteuttaa parhaaksi katsomassaan järjestyksessä ja laajuudessa.

3. Käytännön luonnonhoitotyöt ja niistä viestiminen

Sitten hommiin! Käytännön töissä maastossa voi tuntea konkreettisesti tekevänsä työtä luonnonsuojelun eteen. Kohteiden hoitoon tarvitaan tekijöitä ja suurella porukalla työ sujuu nopeasti ja tulosta saadaan helposti aikaan. Viestinnällä herätetään kiinnostusta ja levitetään tietoutta laajemminkin. Luonnonhoitotöitä tekevät keskittyvät käytännön tehtäviin, kuten haravointiin tai vieraslajitorjuntaan. Viestintäsisältöjen tekijät puolestaan taltioivat maastotöitä etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan, haastattelevat osallistujia ja asiantuntijoita sekä kertovat mitä kohteella tehdään ja miksi.

4. Jälkipohdinta: miten meni, mitä opittiin?

Lopuksi on hyvä koota kokonaisuus yhteen joko keskustellen tai muuten kommentoiden. Osallistujilta ja yhteistyötahoilta kerätään palautetta ja pohditaan mahdollisia jatkosuunnitelmia.

Toimintamalli videolla

Luonnon monimuotoisuutta yhteistyönä -video kertoo, mistä kokonaisuudessa on kyse ja miksi luonnon monimuotoisuutta tulee suojella. Videolla kuullaan myös mallia toteuttaneiden tahojen kommentteja ja esimerkkejä.

Näin eri toimijat voivat hyödyntää mallia

Malli soveltuu kokonaisuudessaan parhaiten hyödynnettäväksi osana lukion biologian opintojaksoa tai erityisesti yhteistyönä media-/viestinnän opintojaksojen kanssa, jolloin luonnonhoitotöiden ja viestinnän yhdistelmästä saa kaiken hyödyn irti. On hyvä selvittää rehtorin kanssa, voiko opintojaksot aikatauluttaa niin, että toteutus tapahtuu samaan aikaan.

Tavoitteena on oppia luonnon monimuotoisuudesta ja sen eteen tehtävästä työstä käytännönläheisesti luonnonhoitotöissä ja maastoretkillä. Viestintäsisältöjen tekeminen on oivallinen tapa sisäistää oppimaansa, kun tietoa pitää muotoilla helposti ymmärrettävään muotoon. Talkoiden tekijät voivat vastaavasti tehdä esimerkiksi oppimispäiväkirjan.

Jos viestintään ei ole paljoa aikaa, voi viestintäperehdytysosiosta nipistää tai jättää sen kokonaan pois. On kuitenkin huomionarvoista, että kuntien kanavissa julkaistaan erityisen mielellään nuorten itse tekemää materiaalia.

Lukiolaisryhmä maastokävelyllä keväällä

Katso Esimerkkitoteutuksia-osiosta, miten toimintamallia hyödynnettiin lukioissa Turussa, Kaarinassa ja  Salossa vuonna 2022!

Ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi luonnonvara-alalla, mallia voi hyödyntää osana opintoja poimimalla siitä kurssisisältöihin ja –tavoitteisiin soveltuvia osioita. Myös media-alan oppilaitoksiin malli sopii viestintäprojektiksi ja kannustammekin yhteistyöhön eri toimijoiden ja opintoalojen kesken. Opiskelijoille voi antaa esimerkiksi perehdytysosion videot katsottavaksi ja valita sopivia tehtävänantoja koulutuksen sisältöjen mukaan. Viestintäkoulutuksista opiskelijat voivat saada vinkkejä myös töiden raportointitapoihin.

Ammattiopisto Liviassa mallia hyödynnettiin osana luonnonvaraopiskelijoiden viestinnän kurssia, jonka opiskelijat tekivät valinnaisina opintoina itsenäisesti. Katso Esimerkkitoteutuksia-osiosta, millaisia sisältöjä livialaiset toteuttivat vuoden 2022 aikana!

Toimintamallista voi olla paljon hyötyä kuntien ympäristötyölle: luonnonhoitokohteille saadaan työvoimaa sekä näkyvyyttä. Yhteistyön kautta lisätään asukkaiden toimijuutta ja tietoisuutta sekä tarjotaan heille osallistumisen mahdollisuuksia luontokadon pysäyttämiseen. Toimintamalli tukee myös kuntien viestintää tarjoamalla valmiita viestintäsisältöjä luonnonhoitokohteista ja luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävästä työstä.

Talkookohteiden kartoitus ja koordinointi

Kunnan keskeisenä tehtävänä on kartoittaa ja tarjota toimintamallin toteuttajille soveltuvia talkookohteita, joissa hoitotöitä voi tehdä ohjatusti ilman ammattiosaamista ja isompia työkaluja. Kunnan tulisi suunnitella, millaista luonnonhoitotyötä ja ohjausta kohteella tarvitaan ja minkä verran aikaa siihen on mahdollista käyttää. Myös lupa-asiat mahdollisen maanomistajan kanssa on varmistettava.

Toimintamallin ohjeistuksessa (kohdassa 1 Suunnittelu – toteutusohjeet ohjaajalle) kerrotaan tarkemmin, millainen on hyvä talkookohde.

Viestintää kuntalaisille osallistujien omalla äänellä

Kuntien viestintä tulee ottaa mukaan suunnitteluun alusta pitäen, jotta viestinnässä voidaan varautua tarvittavilla resursseilla ja esimerkiksi kunnan toiveet voidaan huomioida sisältöjen suunnittelussa. Toisinaan materiaalien julkaiseminen voi vaatia kunnan viestinnästä vastaavan työaikaa.

Etualalla keltaisia kukkia, taustalla henkilö kantaa haravan kanssa kuivaa haravointijätettä ketomaisemassa.

Turun kaupunki teki kesän 2022 aikana oman julkaisusarjan opiskelijoiden viestintäsisällöille. Palaute oli todella positiivista. Myös kuntien työllisyyspalveluissa on paljon potentiaalia mallin hyödyntämisessä. Esimerkiksi Salossa kaupungin ja työllisyyspalvelujen pajojen kesken on tehty jo pitempään yhteistyötä luonnonhoitotöiden toteuttamisessa Helmi-kohteissa. Lue lisää Esimerkkitoteutuksia-osiosta!

Toimintamallia voi ilman muuta hyödyntää myös esimerkiksi partiossa ja muissa yhdistyksissä sekä nuorten toiminnassa. Paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset hoitavat myös kuntien luonnonhoitokohteita ja järjestävät säännöllisesti talkoita. Yhteistyökumppaneiden etsiminen ja voimien yhdistäminen voi olla hyödyllistä, jotta talkoisiin saadaan enemmän apukäsiä ja niistä viestitään eri toimijoiden kanavissa tietoisuuden lisäämiseksi. Samalla nuorilla on mahdollisuus tehdä itse konkreettisia toimia luontokadon ehkäisemiseksi.

Esimerkkitoteutuksia-osiossa kerromme, miten mallia on eri tavoin hyödynnetty muun muassa lukioissa, ammattioppilaitoksessa ja työllisyyspalveluissa – näistä voi poimia ideoita erilaisiin soveltamistapoihin!

Toimintamallin toteutusohjeet, tehtävät ja materiaalit


1 Suunnittelu – Toteutusohjeet ohjaajalle

Suunnitteluvaihe on projektin toteutuksen kannalta tärkeä vaihe, johon kannattaa varata tarpeeksi aikaa. Tämä osio (1 Suunnittelu) on tarkoitettu projektin ohjaajan tueksi ja ohjeistukseksi. Välilehdet 2–4 on koostettu niin, että myös osallistujat voivat hyödyntää niitä materiaalipankkina tehtävien tekemisen tukena.  

1.1 Aikatauluta ja resursoi

Kuinka paljon aikaa aiheeseen on mahdollista varata? Työaikaa tarvitaan myös yhteydenpitoon ja aikataulujen suunnitteluun.

Aikatauluesimerkki

Viikko 1: Osallistujien perehdytys toteutukseen (30 min)
Viikko 2: Viestintäperehdytys 1 + gallup-tehtävän ohjeistus (45 min)
Viikko 3: Viestintäperehdytys 2 + viestinnän suunnittelun ohjeistus (45 min)
Viikko 4: Maastokävely asiantuntijan johdolla luonnonhoitokohteessa (60–90 min)
Viikko 5: Luonnonhoitotyöt asiantuntijoiden ohjauksessa ja/tai viestintäsisältöjen tekeminen (2-4 h)
Viikko 6: Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen tai viestintäsisältöjen julkaisu/toimittaminen kuntien viestinnälle
Lukiototeutuksessa maastotyöt sekä viestintäsisällöt tai oppimispäiväkirja voivat korvata kurssin loppukokeen tai osan siitä.

1.2 Sovi kunnan kanssa luonnonhoitokohteesta

  • Ota yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluun pohtiaksenne yhdessä sopivia luonnonhoitokohteita. Selvitä samalla etukäteen tietoja kohteesta: miksi kohde on tärkeä, mitä lajeja siellä esiintyy ja miten sitä hoidetaan?

Millainen on hyvä talkookohde?

Kohteet ja työtehtävät vaihtelevat kuntien kohteiden mukaan. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi perinnemaisemat, kuten niityt ja kedot sekä virtavedet. Osallistujille sopivia, ammattilaisen ohjaamia töitä ovat esimerkiksi haravointi, vesakon poisto, roskien keruu, vieraslajitorjunta, virtavesien ennallistaminen tai risujen kerääminen, jotka eivät vaadi osallistujilta ammattiosaamista ja joita voi ohjata isommallekin porukalle. Myös niittotyö on yksi mahdollisuus, mikäli osallistujilla on tarvittavat tiedot ja taidot tarvittavien työkalujen käyttöön.

Kouluyhteistyön kannalta erityisen tärkeää on, että kohteet sijaitsevat lähellä koulua, jolloin matkoihin ei mene aikaa tai kuluja. Koulujen ja yhdistysten kanssa voi sopia myös omia kummikohteita, jolloin yhteistyöhön saadaan jatkuvuutta ja sujuvuutta. Opettajatkin voivat ohjata oppilaita talkoissa itsenäisesti, kun yhteistyöhön tulee rutiini. On myös hyvä huomioida, että kouluissa talkoita voidaan tehdä yleensä vain lukuvuoden aikana.

1.3 Suunnittele viestinnän osuus

  • Onko käytössä oman organisaation viestintäkanavia, joita hyödyntää ja kuka niistä vastaa? Tehdäänkö yhteistyötä kunnan viestinnän kanssa?
  • Tutustu ennakkoon viestintäosion videoihin ja mieti hyödynnetäänkö ne kokonaisuudessaan tai soveltuvin osin. Viestintäsisältöä tekevät taltioivat suunnitelman mukaan luonnonhoitotyötä, haastattelevat osallistujia ja asiantuntijoita ja kertovat mitä kohteella tehdään ja miksi.
  • Ota halutessasi yhteyttä kunnan viestijään ja ehdota yhteistyötä. Kunnilla on käytössään monia viestintäkanavia, mutta nuoria voi kiinnostaa esimerkiksi Instagram Storyjen tekeminen. Viestijän kanssa sovitaan siitä, minne ja missä muodossa valmiit sisällöt toimitetaan (esimerkiksi jaettuihin Google Drive -kansioihin) ja koska hän ehtii ne julkaista.

1.4 Hyödynnetäänkö asiantuntijoita? Mennäänkö maastoretkelle?

  • Maastoretkellä osallistujat pääsevät luontokohteeseen oppimaan sen erityispiirteistä ja hoidosta sekä luonnon monimuotoisuudesta ja sen tärkeydestä asiantuntijan johdolla. Kohde voi olla joko sama kuin talkookohde tai jokin muu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde.
  • Kokeiluhankkeessa maastoretkiä vetivät Perinnemaisemayhdistyksen asiantuntijat. Myös paikallisista luonnonsuojeluyhdistyksistä voi löytyä sopivia asiantuntijoita. 
  • Jos asiantuntijoita ei ole mahdollista saada luennoimaan, voi ryhmän kanssa tehdä luontokohteelle tehtäväpainotteisen retken. Niukassa aikataulussa asiantuntijaluennon voi yhdistää myös talkoisiin, mutta parasta on, jos osallistujat voivat pureskella aihetta rauhassa ennen käytännön töitä.

1.5 Talkoosuunnittelun muistilista

  • Suunnittele kuljetus kohteelle ja pois, jos sellaista tarvitaan.
  • Sopikaa kunnan kanssa töiden toteutuksesta ja välineistä. Myös käsineet ja EA-pakkaus tarvitaan järjestäjän puolesta. Paikalla on hyvä olla asiantuntija, joka ohjaa ja valvoo talkoita.
  • Varmista, että osallistujat on vakuutettu maastotöissä.
  • Osa tehtävistä voi olla fyysisesti raskaita ja töitä tehdään useampi tunti – talkoolaisille tarvitaan vähintäänkin juotavaa ja mahdollisesti myös eväitä. Ohjeista osallistujia ottamaan ainakin juomapullot ja säänmukaiset varusteet (kumisaappaat, aurinkosuoja, hattu jne.).
  • Yleensä luonnonhoitotöitä tehdään sateenkin sattuessa. Sopikaa kuitenkin varapäivämäärä, jos mahdollista.

1.6 Projektin päätyttyä

  • Toimiko malli halutusti, mitä kannattaisi ehkä tehdä toisin?
  • Voisiko projekti olla säännöllisesti toistettava? Olisiko mahdollista ottaa luonnonhoitokohde kummikohteeksi?
  • Olemme myös Valoniassa kiinnostuneita kuulemaan, miten mallia on toteutettu. Jos keksit koko toimintamallin kannalta olennaista paranneltavaa, ota yhteyttä! Yhteystietomme ovat tämän sivun lopussa.
Takaisin valikkoon: toimintamallin toteutusohjeet, tehtävät ja materiaalit

1.1 Tehtävät pähkinänkuoressa

Tarkemmat ohjeet kuhunkin tehtävään sekä ladattavat materiaalit ovat välilehdillä 2–4. Tähän on listattu projektin sisällöt ja tehtävät pähkinänkuoressa.

2 Perehdytys & tehtävät

Esittele projekti ja toteutusvaihtoehdot osallistujille: käydään läpi tehtävien ohjeistukset, aikataulut, luonnonhoitokohteen tiedot sekä esimerkiksi oppilaitosten kohdalla suoritustavat.

  • Katsokaa sivun ylälaidan Luonnon monimuotoisuutta yhteistyönä -video, joka antaa kokonaiskuvan projektista
  • Roolijako: osallistujat voivat valita tekevätkö he käytännön työnä luonnonhoitotöitä vai viestintäsisältöjä. Toteutustapojen esittelyssä voi hyödyntää listausta välilehdeltä 2.

2.1 Luonnon monimuotoisuus

Tässä osiossa tutustutaan luonnon monimuotoisuuteen, pohditaan omaa luontosuhdetta ja tutustutaan luonnonhoitokohteen erityispiirteisiin.

Teemaan tutustuminen:

  • Johdatus luonnon monimuotoisuuteen (esim. WWF Suomen Me aarteenvartijat -videosarja YouTubessa)

Tehtävät:

  • 1a. Oppimispäiväkirjan aloittaminen
  • 1b. Minne mennään? Tutustutaan luonnonhoitokohteisiin
  • 1c. Pohdintatehtävä: Oma luontosuhde

Ladattavat materiaalit:

  • Oppimispäiväkirjan pohja

2.2 Viestintä

Viestintäperehdytys on hyödyllinen kaikille osallistujille, eli on suositeltavaa katsoa videot yhdessä. Viestinnän tekijöiden on hyvä sopia etukäteen, kuka haastattelee ketäkin ja millä teemalla, jotta sisällöt eivät ole liian samanlaisia. Viestijöiden työ jatkuu vielä maastokävelyn tai talkoiden jälkeen, kun kuvia, tekstiä tai videoita editoidaan valmiiksi. Projektille kannattaa tehdä oma kansio (esim. Google Drive), mihin tuotokset tallennetaan. Lopuksi ohjaaja toimittaa ne oman organisaation tai kunnan viestinnän vastaavalle.

Teemaan tutustuminen:

  • Koulutusvideo 1: Mobiilikuvauksen perusteet 
  • Koulutusvideo 2: Vaikuttavaa ympäristöviestintää sosiaalisessa mediassa 

Tehtävät:

  •  2: Viestintäsuunnitelman tekeminen mallipohjan avulla

Ladattavat materiaali:

  • Viestintätehtävien ohjeet ja mallipohjat
  • Videoiden keskeiset sisällöt suunnittelun tueksi

2.3 Maastoretki

Teemaan tutustuminen:

  • Vieraillaan luontokohteella asiantuntijan johdolla
  • Maastoretken kesto voi olla noin 75–90 min.

Tehtävät:

  • 3a: Kasvien tunnistus
  • 3b: Viestintäsisältöjen tekeminen

3 Käytännön työt

Luonnonhoitotöitä tehdään kohteen hoitosuunnitelmien mukaan sovitusti asiantuntijan ohjauksessa. Osallistujat perehdytetään töihin ja samalla vielä kerrataan, miksi kyseinen työ on tärkeää.

Tehtävät

  • 4a: Luonnonhoitotöihin osallistuminen
  • 4b: Viestintäsisältöjen tekeminen
  • 4c: Viestintäsisältöjen viimeistely ja materiaalien toimittaminen ohjaajalle

Materiaalit:

  • Muistilista maastotöihin lähtijälle ja viestinnän tekijälle

4 Jälkipohdinta

Projektin päätteeksi kerätään palautetta ja reflektoidaan opittua. Ohjaaja voi välittää palautetta Valoniaan toimintamallin jatkokehitystä varten.

Tehtävät:

  • 5a: Palautekeskustelu tai kirjallinen palaute kysymyslistaa hyödyntäen
  • 5b: Oppimispäiväkirjan viimeistely ja palautus (luonnonhoitotöiden tekijät)
Takaisin valikkoon: toimintamallin toteutusohjeet, tehtävät ja materiaalit

2 Perehdytys & tehtävät

Roolijako ja projektin kulku

Pohtikaa haluatteko osallistua käytännön luonnonhoitotöihin VAI tehdä viestintäsisältöjä luonnonhoitotöistä:

a) Luonnonhoitotyöt

Luonnonhoitotöitä tehdään kohteen hoitosuunnitelmien mukaan sovitusti asiantuntijan ohjauksessa.

  • Ennen maastotöitä: Tutustutaan kohteeseen ja siellä tehtävään työhön esimerkiksi katsomalla karttoja ja tutustumalla kohteen hoitosuunnitelmiin
  • Maastotöiden aikana: osallistuminen talkootyöhön asiantuntijan tai opettajan opastuksen mukaisesti
  • Maastotöiden jälkeen: Luonnonhoitotöitä tekevät saavat tehtäväksi oppimispäiväkirjan

b) Viestintä

Viestinnän tekijöiksi kannattaa ryhmän koosta riippuen valita esimerkiksi 2–8 henkilöä ja sisältöjä kannattaa tehdä pareittain tai ryhmissä. Suunnitelkaa koulutusten, ohjeistuksen ja mallipohjien avulla, mihin ja millaista viestintää aiotaan tehdä. Osa voi tehdä sisältöjä maastoretkeltä, osa luonnonhoitotöistä.

  • Ennen maastotöitä: Viestijät tekevät suunnitelman viestintäsisältöjä varten. Viestintäsuunnitelman tekoon kannattaa varata aikaa esimerkiksi viestintäoppitunnin päätteeksi.
  • Maastotöiden aikana: sisältöjen kuvaaminen / muu taltiointi
  • Maastotöiden jälkeen: Materiaalien viimeistely ja julkaisu

Tehtävät

  • 1a: Aloita oppimispäiväkirjan tekeminen (luonnonhoitotöitä tekevät)

Materiaalit

Takaisin valikkoon: toimintamallin toteutusohjeet, tehtävät ja materiaalit

2.1 Luonnon monimuotoisuus

Mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa? Perehdytään siihen, mitä luonnon monimuotoisuus on, miksi se on tärkeää ja mitä sen eteen voidaan tehdä. Aloittakaa esimerkiksi katsomalla sivun ylälaidan Luonnon monimuotoisuutta yhteistyöllä -video yhdessä. 

Vinkki! WWF Suomen Me aarteenvartijat -videosarja Youtubessa toimii hyvänä videomateriaalina! Videosarjassa vinkit myös mm. luonnon tutkimiseen eri vuodenaikoina.

Tehtävät

1b: Minne mennään?
Tutustukaa etukäteen kohteisiin, joihin olette menossa maastoretkelle ja luonnonhoitotöihin. 

  • Millainen kohde on, mitä lajeja siellä esiintyy ja miksi se on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä?
  • Miten kohdetta hoidetaan ja onko siihen esimerkiksi saatu rahoitusta ympäristöministeriöstä?

1c: Pohdintatehtävä – oma luontosuhde
Tehtävän voi toteuttaa keskustellen, tai kuvaamalla lyhyen videon joko omista tai parin mietteistä. Pohtikaa seuraavia kysymyksiä:

  1. Kerro kolmella sanalla mitä luonto sinulle merkitsee?
  2. Mitä käsite luonnon monimuotoisuus tuo mieleesi?
  3. Mitä ajatuksia ja tunteita luontokato herättää sinussa?
  4. Kuinka ajattelet ihmisen toiminnan vaikuttavan luontokatoon?
  5. Mitä voimme tehdä luontokadon pysäyttämiseksi?
Takaisin valikkoon: toimintamallin vaiheet ja materiaalit

2.2 Viestintä

Miksi on tärkeää viestiä tehdystä työstä? Ketkä kaikki viestivät teemasta ja millaisella äänensävyllä?

Tässä osiossa on kaksi perehdytysvideota, joiden katsomisen jälkeen osallistujilla on valmiudet tuottaa hyvälaatuista, dokumentaarista kuva- ja videomateriaalia talkookohteilta. Toinen video johdattaa sosiaalisen median maailmaan. 

Lumoa yhteistyönä -ydinviestit

Nämä ovat keskeiset viestit, joita viestintätuotoksilla halutaan välittää. Samat pointit voi kertoa monin eri tavoin ja eri ihmisten suulla – viesti on vakuuttava, kun se kerrotaan eri ihmisten suulla (asiantuntijat, osallistujat, ohjaajat).

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää, sillä luonnonympäristöt ovat etenkin kaupungeissa käyneet vähäisiksi – olemassa olevaa luontoa tulee suojella ja hoitaa.
Lisäksi tulee pohtia uusia ratkaisuja monimuotoisen luonnon lisäämiseksi ja ennallistamiseksi.

Tätä viestiä välitetään etenkin asiantuntijahaastatteluiden kautta.

Töitä tehdään ja asiaan on herätty: valtio rahoittaa mm. kuntien ja järjestöjen työtä.

Havainnollistetaan kuvin ja videoin, millaista työtä juuri teidän kotikunnassa tai kaupungissa tehdään.

1. Mobiilikuvauksen perusteet (Kesto 28:19)

Videokuvaaja Ilari Välimäki kertoo parhaat kikat sommitteluun, asetuksiin ja editointiin etenkin luontokuvausta ajatellen. Tämä sopii perehdytykseksi kenelle tahansa videosisältöjen kanssa tekemisissä olevalle! Lopun editointiosuuden voi hyvin jättää pois, mikäli kukaan osallistujista ei ole aikeissa tehdä pitkää videota.

  • 00:00 Johdanto
  • 2:55 Sommittelu: kultainen leikkaus, keskeissommittelu, kehykset
  • 11:09 Haastattelun sommittelu
  • 13:20 Älypuhelimen ominaisuudet
  • 19:35 Editointi
  • 23:49 Ääni: taustat ja mikrofoni

2. Vaikuttavaa ympäristöviestintää sosiaalisessa mediassa (18 min.)

Etenkin kunnan kanssa viestintäyhteistyötä tekeville tämä video on olennainen. Tutustutaan sosiaalisen median erityispiirteisiin sekä siihen, miksi ja miten luonnon monimuotoisuudesta viestitään erityisesti kuntien ja kaupunkien kanavissa. Valonian viestintäasiantuntijat kertovat, miten tehdä kiinnostava somepostaus.

  • 00:45 Kuntien ympäristöviestintä ja kunnat somessa
  • 02:11 Äänensävyllä on väliä
  • 05:21 Saavutettavuus
  • 08:02 Kuntien someviestinnän erityispiirteitä
  • 10:12 Yleistä sisällöntuotannosta somessa
  • 11:33 Facebook
  • 13:16 Instagram
  • 15:18 YouTube

Tehtävä

  • 2: Viestijät – Suunnittele viestintäsisällöt 

Materiaalit

Koulutusvideoiden keskeiset sisällöt suunnittelun tueksi

Sisällöntuotanto-ohjeet ja pohjat

Takaisin valikkoon: toimintamallin toteutusohjeet, tehtävät ja materiaalit

2.3 Maastoretki

Perehtymistä jatketaan asiantuntijan johdolla maastoretkellä. Maastoretki syventää opittua. Asiantuntijan johdolla vieraillaan luontokohteella, joka on erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä. Osa viestinnän tekijöistä voi toteuttaa suunnitelmansa mukaan viestintää maastokävelyn aikana.

Tehtävät

3a: Luonnonhoitotöiden tekijät – kasvien tunnistus

Osallistujat lataavat ennen maastoretkeä iNaturalist-sovelluksen. Sovellusta hyödyntämällä osallistujien tulisi tunnistaa maastokohteessa ainakin 10 lajia sekä kerätä tietoa niiden ominaispiirteistä ja merkityksestä ekosysteemissä. Tehtävän voi tehdä myös pareittain, jolloin riittää, että vain toinen parista lataa sovelluksen.

3b: Viestijät – haastattelut ja kohdekuvaus

Maastoretken asiantuntijaa voi haastatella ja/tai taltioida kohteeseen liittyvää sisältöä osaksi julkaistavaa viestintämateriaalia.

Takaisin valikkoon: toimintamallin toteutusohjeet, tehtävät ja materiaalit

3 Käytännön työt

Käytännön töissä tehdään luonnonhoitotöitä ja niistä kertovia viestintäsisältöjä maastossa asiantuntijoiden ohjauksessa.

Tehtävät

  • 4a: Luonnonhoitotöiden tekeminen maastossa (luonnonhoitotöiden tekijät)
  • 4b: Viestintäsisältöjen tekeminen maastossa (viestijät)
  • 4c: Viestintäsisältöjen viimeistely ja materiaalien toimittaminen ohjaajalle maastotöiden jälkeen (viestijät)

Materiaalit

Muistilista maastotöihin lähtijälle ja viestinnän tekijälle

Kaikki ottavat mukaan:

  • Säänmukaiset varusteet (kumisaappaat, aurinkosuoja, hattu)
  • Juomapullo

Viestinnän tekijät:

  • Ottakaa mukaan tulostettu ja täytetty viestintäsuunnitelma. Paikan päällä voi kuitenkin ilmetä muitakin mielenkiintoisia kohteita tai asioita, joten viestijältä tarvitaan hoksottimia! Viestintäsuunnitelmasta saa tietenkin poiketa tilanteen mukaan.
  • Puhelin tai kamera – varmista, että akut on ladattu!
  • Mahdolliset muut tekniset tarvikkeet, kuten mikrofoni tai jalusta
  • Huom! Sosiaalisessa mediassa voi käyttää tagia #lumoayhteistyönä tai @Valoniakeskus, niin mekin huomaamme viestintäsisällöt.
Takaisin valikkoon: toimintamallin toteutusohjeet, tehtävät ja materiaalit

4 Jälkipohdinta

Tehtävät

5a: Palautekeskustelu tai kirjallinen palaute projektista:

  • Mitä uutta olet oppinut ja oivaltanut, mikä kiinnosti eniten?
  • Mitä et ymmärtänyt? Mistä haluaisit lisätietoa? Miten projektin asiat näkyvät omassa elämässäsi?
  • Miksi tällaiset projektit ovat/eivät ole tärkeitä?
  • Suosittelisitko muille kouluille tai toimijoille myös osallistumista biodiversiteettiprojekteihin, joissa tehdään käytännön töitä maastossa?

5b: Oppimispäiväkirjan viimeistely ja palautus (luonnonhoitotöiden tekijät)

Esimerkkitoteutuksia

Toimintamallia kokeiltiin ja kehitettiin vuoden 2022 aikana yhteistyössä turkulaisten, kaarinalaisten ja salolaisten lukiolaisten, Salon kaupungin työllisyyspalveluiden sekä ammattiopisto Livian kanssa. Alla olevien case-esittelyiden kautta voit tutustua kokeilijoiden tunnelmiin!

Katso myös Lumoa yhteistyönä-tarinakooste Valonian Instagramissa (linkki toimii ainoastaan, kun olet kirjautunut Instagramiin)

Lukiolaiset tekivät aktiivista someviestintää kotikaupunkien kanaviin

Lumoa-yhteistyönä -hankkeen aikana toimintamallia kokeiltiin lukioissa Turussa, Kaarinassa ja Salossa. Luonnonhoitotöiden ja aiheeseen perehtymisen ohessa lukiolaiset tekivät videopainotteisia viestintäsisältöjä, joita julkaistiin kaupunkien somekanavissa. Esimerkiksi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun opiskelijoiden tekemät sisällöt julkaistiin kesällä 2022 laajamittaisena julkaisusarjana Turun kaupungin Instagram-tilillä, minkä kautta opiskelijoiden sisällöt saivatkin huiman näkyvyyden. Kaupungit julkaisivat nuorten tuottamia sisältöjä mielellään. Viestintäyhteistyöstä ja sen käytännön toteutuksesta kannattaa kuitenkin sopia kunnan viestinnän kanssa hyvissä ajoin! Kaarinan lukio teki vieraslajitorjuntaa Voivalan kedolla ja kedosta tulikin projektin päätyttyä Kaarinan lukion kummikohde, jossa lukiolaiset tekevät luonnonhoitotöitä vuosittain.

”Mielestämme tämän kaltaiset projektit ovat tärkeitä, koska niiden avulla pystyy ymmärtämään helpommin luonnon moninaisuutta ja sen merkitystä niin ihmisille kuin muillekin eliöille. Projektin avulla saa hyviä konkreettisia esimerkkejä ja pääsee tutustumaan paremmin sellaisten ihmisten työhön, jotka taistelevat luontokatoa vastaan. Biodiversiteetti–projekti on myös mukavaa vaihtelua normaalille opiskelulle, kun pääsi tekemään muutakin, kuin istumaan paikoillaan.”

Lukio-opiskelijoiden palaute

Työllisyyspalveluiden asiakkaat luonnonhoitotöissä Salossa

Salossa kaupungin ympäristötoimen ja työllisyyspalvelujen Waltti-työpajatoiminnan kesken on tehty jo pitempään yhteistyötä luonnonhoitotöiden toteuttamisessa Helmi-kohteissa. Lumoa yhteistyönä-projektin kautta työllisyyspalvelujen asiakkaat saivat käytännön luonnonhoitotöiden tueksi hyödyllistä taustatietoa Perinnemaisemayhdistyksen pitämien luentojen sekä maastoretkillä tapahtuneiden perehdytysten kautta. Tämä lisäsi osallistujien ymmärrystä siitä, miksi luonnonhoitotöitä tehdään: miksi luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää sekä millaisia vaikutuksia tehdyllä työllä on. Lisäksi työllisyyspalvelujen ja ammattiopisto Livian kanssa kehitettiin yhteistyötä, jonka myötä Livia tarjoaa mahdollisuutta luonnonhoitotöiden opinnollistamiseen.

”Arvokasta toiminnassa on ollut eri ajatusmaailmojen törmäyttäminen. Ympäristöministeriöstä on tullut ihmisiä katsomaan meidän työn jälkeä. Tämä on myös ollut matka tuntemattomaan, mikä yleensä herättää vastustusta. Lähtökohtaisesti jo asian esittäminen ollut tärkeää, että ihminen voi mennä palkkatöihin tätä kautta tai päästä somesisällön tekemiseen kaupungin someen. On huomattu herkkyyden syttymistä luontoasioihin ja oivalluksia voi tulla myös parin vuoden jälkeen. Tiedon ja mahdollisuuksien tarjoaminen on ollut arvokasta.”

Työvalmentaja

Ammattiopisto Livian opiskelijat kokeilivat ympäristöjournalistin roolia

Ammattiopisto Liviassa toimintamallia hyödynnettiin osana luonnonvaraopiskelijoiden ympäristöviestinnän kurssia, jonka opiskelijat suorittivat itsenäisesti valinnaisina opintoina. Opiskelijat saivat tehtäväksi tutustua viestintäkoulutusvideoihin ja tehdä perehtymisen jälkeen viestintäsuunnitelman. Kaksi opiskelijaa tekikin aktiivisesti artikkeleita Kaarinan, Turun, Raision, Paimion, Salon, Uudenkaupungin ja Naantalin Helmi-kohteista kuntien sivuille ja paikallislehtiin sekä Valonian sivuille sekä sisältöjä Livian someen. He vierailivat kohteilla yhdessä kuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa ja tekivät haastatteluja kunnissa tehtävästä työstä.

Opiskelijoiden tuotoksia:

”Koin kurssin erittäin mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Sain vaikuttaa siihen, miltä alueilta juttuni kohteita otin ja paitsi että opin lähikuntieni luonnonhoitotöistä, sain jakaa tätä tärkeää tietoa eteenpäin. Yhteistyö asiantuntijoiden kanssa oli antoisaa ja haastatteleminen sekä kirjoittaminen hyödyllisiä oppimiskokemuksia. Kirjoittaminen on ollut mieluisaa minulle aiemminkin ja kurssin myötä ymmärsin, että tekisin mieluusti ympäristöviestintää jatkossakin, jossain muodossa. Ajattelen, että luontoa ja ympäristöä koskevista asioista tiedottaminen on tärkeää; se voisi olla jopa avain positiivisempaan ja vastuullisempaan ympäristöajatteluun ja luontosuhteeseen.”

Livian opiskelijan palaute

Toimintamalli toteutettiin osana Lumoa yhteistyönä: kunnat, oppilaitokset ja työllistämispalvelut luonnon monimuotoisuutta vaalimassa -hanketta , joka sai rahoituksen Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristökasvatuksen ja -valistuksen avustushausta.

Miriam Sewón

projektiasiantuntija
miriam.sewon@valonia.fi
040 1258 418

Silja Ngobese

projektiasiantuntija
silja.ngobese@valonia.fi
040 184 7083

Anna Sampo

viestintävastaava
anna.sampo@valonia.fi
040 197 2257

Maiju Oikarinen

viestintävastaava
maiju.oikarinen@valonia.fi
0405299411