Teksti: Matti Välimäki | Kuvat: Ilari Välimäki.
Artikkeli videoineen on toteutettu osana CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta. Hankkeessa on edistetty vuosina 2016–2023 materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä.
Rakentamisen kiertotalous etenee, mutta edessä on vielä paljon matkaa. Lounais-Suomessa vanhoille rakennuksille on keksitty uusia käyttötarkoituksia ja infrarakentamisessa kiinnostus kohdistuu uusiomaa-aineksiin. Maapallon luonnonvaroista noin puolet käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, joten kiertotaloudelle on tarvetta.
Rakentamisen kiertotaloudessa olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Koulut ja muut julkiset tilat ovat iltaisin harrastuskäytössä ja sähköisten kalenterien kaltaiset digitaaliset ratkaisut tekevät tilojen varaamisesta helppoa. Uusia rakennuksia tehdään vain tarpeen mukaan; ne suunnitellaan pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi ja niitä huolletaan oikea-aikaisesti ja järkevästi. Rakennukset ovat energiatehokkaita, niissä hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja.
Työmailla rakentamisen aikana syntyvän jätteen määrä minimoidaan ja ylijäämämateriaalit kierrätetään. Myös infrarakentamisessa hyödynnetään uusiomateriaaleja; suurimmissa kaupungeissa koordinoidaan jo rakentamisen massojen kuljetusta ja käyttöä. Maapallon luonnonvaroista noin puolet käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, joten kiertotaloudelle on tarvetta.
Rakennukselle uusi elämä
Turun kaupunkisuunnittelujohtaja, arkkitehti Timo Hintsanen luonnehtii, että EU pyrkii ohjaamaan sääntelyllään rakennusalaa kohti kiertotaloutta. Rakentamisen kiertotalous etenee, mutta tällä hetkellä olemme vasta matkan alussa. Starttaamme hyvistä asioista: ”Tärkeä osa kiertotaloutta on, että vanhoille rakennuksille löydetään uusia käyttötarkoituksia ja pidennetään näin niiden elinkaarta. Turku on ollut tässä jopa edelläkävijä Suomessa.”
Turussa vanhoista veturitalleista on tehty luovan kulttuurin keskus Logomo ja vanhasta köysitehtaasta taideakatemia. Vanha pankki, apteekki, koulu ja jopa Puutorin vessa ovat löytäneet uuden elämän ravintolana. ”Turussa on myös paljon loft-asuntoja, jotka on rakennettu alun perin muihin käyttötarkoituksiin suunniteltuihin tiloihin.” Hintsanen huomauttaa, että myös esimerkiksi ajatukset rakennusten energiatehokkuudesta sekä työmaiden jätteiden kierrätyksessä ovat nykyään paljon esille, ei vähiten tähän ohjaavan sääntelyn takia.
Korjaaminen kannattaa
Hintsanen miettii, että rakennusalalla tarvittaisiin kuitenkin yleisemminkin uudenlaista, vanhaa arvostavaa ajattelua. ”Viime vuosina valtava määrä suomalaisia kerrostaloja on tullut peruskorjausikään. Mutta esimerkiksi 70-80 -luvun kerrostalon korjaaminen saattaa tuntua aluksi niin vaikealta, että sanotaan, että talo kannattaa purkaa ja rakentaa uusi tilalle. Tosiasiassa korjaaminen voi olla myös näissä tapauksissa hyvin järkevää, se on vain jonkin verran tavallista työläämpää.”
Rakentamisen kiertotalous tarkoittaa myös olemassa olevien rakennuskannan mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Turku on luovuttanut tyhjinä olevia tilojaan taiteilijoiden käyttöön – vanhassa raitiovaunujen maalaamossa soivat nykyään luutut.
Hintsanen korostaa, että rakennuksen helppo korjattavuus pitäisi tietenkin huomioida sen suunnittelussa alun perin. Vuonna 2025 astuu voimaan uusi elinkaarinäkökulmaa painottava rakennuslaki. ”Uudessa laissa rakennuksen ilmastovaikutuksia ei tarkastella vain energiankulutuksen kautta, vaan siinä huomioidaan myös esimerkiksi rakennusmateriaalit. Laki tulee suosimaan vanhojen rakennusten korjaamista”, hän kertoo.
”Vanhat hirsitalot ovat loistavia esimerkkejä. Jos yksi hirsi lahoaa, se vaihdetaan uuteen. Samaan tapaan uutta betonirakennusta suunniteltaessa pitäisi huomioida, että vaikkapa sen LVI-tekniikkaa voi helposti päivittää.”
Uusiomateriaaleiden tie markkinoille on vaikea
Rakentamisessa uusiomateriaalien hyödyntämisessä ollaan vasta aivan alussa. Perussyy on yksinkertainen: ”Rakentamisessa on paljon halvempaa ja helpompaa käyttää neitseellisiä materiaaleja kuin uusiomateriaaleja.”
Nykyrakentaminen on esimerkiksi pitkälle standardisoitua. Mikäli rakentamisessa käytetään uusiomateriaaleja, yhtälö muuttuu vaikeammaksi. ”Uusiomateriaalien tarjontaa pitäisi laajentaa, niistä tarvittaisiin enemmän tietoa ja myös materiaalien standardisointia olisi kehitettävä. Uusiomateriaalien kilpailukykyä pitäisi pystyä nostamaan myös muilla tavoilla, vaikkapa sitten yhteiskunnan sääntelyn tai tukimekanismien avulla.”
Käytännössä tämänhetkiset rakennusmääräykset saattavat jopa osin kieltää uusiomateriaalien käytön tai niitä ei tunnisteta lainsäädännössä.
Uusio on kaunista
Muutosta tarvittaisiin tietenkin myös asenteisiin. Uusi on kaunista -mentaliteetin rinnalle kaivattaisiin Uusio on kaunista -ajattelua. ”Ehkäpä myös esteettistä silmäämme pitäisi kouluttaa hyväksymään, että vaikkapa uudiskohteessa käytettävä vanhan rakennuksen julkisivu tai uudelleen käytettävä betonielementti on ok, se kertoo osaltaan kiertotaloudesta ja resurssiviisaudesta”, Hintsanen pohtii.
Hän lisää, että usein hieman konservatiivisella rakennusalalla tarvittaisiin ylipäätään rohkeutta ja kokeilumieltä. ”Suuret institutionaaliset sijoittajat edistävät jo maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Ne voisivat omalta osaltaan tukea myös uusiomateriaalien hyödyntämistä. Onnistuneet kohteet toimisivat esimerkkinä muille”, Timo Hintsanen miettii.
Uusiomateriaalit kiinnostavat infrarakentajia
Uusiomateriaalien on vaikea tulla markkinoille. Infrarakentamisessa ne ovat kuitenkin saaneet hieman enemmän jalansijaa kuin perinteisessä talonrakentamisessa.
Turku Science Parkin asiakkuuspäällikkö Reeta Huhtinen arvioi, että EU:n ohjaustoimet ja sääntely ovat vahvistaneet rakennusalan kiertotalousajattelua. Yritykset joutuvat nykyään miettimään, miten ne voisivat huomioida kiertotalouden tuotekehityksessään sekä materiaalivalinnoissaan. Uusiomateriaalien on kuitenkin vaikea tulla markkinoille.
”Uudet ratkaisut ovat paljolti vasta kehitteillä, niistä tarvitaan esimerkiksi lisää tutkimustietoa ja hyviä pilotteja”, Huhtinen mainitsee.
Hänen mielestään infrarakentamisessa ollaan hieman pidemmällä kuin perinteisessä talonrakentamisessa. Kun esimerkiksi betonirakennus puretaan, on tavallista, että murske hyödynnetään teiden tai katujen pohjarakenteissa. Turun vanha hotelli Hamburger Börs piilottelee nykyään murskeena pyörätien alla. Betonimurskeen hyödyntäminen vähentää tarvetta käyttää luonnonkiviainesta – ja betonimurske vastaa luonnonkiveä monilta teknisiltä ominaisuuksiltaan.
”Åbo Akademi ja Turun AMK tutkivat parhaillaan myös sitä, voisiko rakennuksilta erilliskerättyä keraamista materiaalia hyödyntää vaikkapa palonsuojamateriaalina tai täyteaineena laasteissa tai sementeissä”, Huhtinen mainitsee. Hän lisää, että teollisuudessa on kiinnostuttu myös siitä, voitaisiinko purkubetonia hyödyntää uusissa betonivaluissa runkoaineena.
Turkulaiset ja lounaissuomalaiset rakentajat joutuvat myös usein miettimään, mitä tehdä savimaille. Tavallisesti savea kuljetetaan pois ja sen tilalle tuodaan soraa. Savimaata voidaan kuitenkin myös stabilisoida sementti- ja kalkkipohjaisia sideaineilla – tai uusiosideaineilla.
Turussa on tutkittu, muun muassa Topinojan alueella, teollisuuden tuhkien ja kuonien hyödyntämistä sideaineina. Mikäli savimaa voidaan stabiloida läheltä saatavilla uusiosideaineilla se vähentää merkittävästi neitseellisten maavarojen käyttöä, maansiirtoja ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä.
Myös ruoppaussedimenttien ja ylijäämämaiden hyödyntäminen esirakentamisessa vähentää luonnonainesten käyttöä. Turku on tehnyt päätöksen, että ruoppausmassoja ei enää läjitetä mereen. Turun Lauttarannan asuinalueen useita vuosia kestävässä esirakentamisessa käytetäänkin ruoppausmassoja ja ylijäämämaita; massojen päälle tulevat vielä peittävät rakenteet. Alueen tarkempia stabilisointiratkaisuja suunnitellaan parhaillaan.
Turun kaupungin toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola:
”Kiertotalousajattelussa mennään eteenpäin pienin askelin”
Kiertotalousajattelu on rakennusalalla uusi, miettimistä ja opettelua vaativa asia
Anne Antola kertoo, että Turun kaupungin uudet toimitilat rakennetaan täyttämään Rakennustiedon ympäristöluokituksen neljän tähden kriteerit. Luokituksessa ympäristön huomioiva rakennus säästää esimerkiksi vettä ja energiaa, tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa koko elinkaarensa aikana. Työmailta – ja purkutyömailta – edellytetään myös esimerkiksi jätteiden lajittelua.
Antola muistuttaa, muiden haastateltavien tapaan, että uusiomateriaalien käyttöä jarruttavat muun muassa lainsäädännön asettamat esteet. ”Alalla kaivattaisiin myös esimerkiksi toimijoita, jotka säilyttäisivät purettuja betonielementtejä ja muita uudelleen hyödynnettäviä osia sekä toisivat ne uudelleen markkinoille. Osien jatkokäyttöä pitäisi ajatella jo uutta kohdetta rakennettaessa. Rakennuksista tarvittaisiin tulevaisuutta varten esimerkiksi kattavat tiedot minkälaisia elementtejä ja osia niissä on ja miten ne liitetty toisiinsa.”
Antola mietti, että vanhan korjaaminen on usein perusteltua – mutta ei toki aina.
”Käytännössä esteeksi voi nousta esimerkiksi se, että 60- ja 70-luvun rakennusfysikaaliset ohjeet ja määräykset eivät aina täytä tämän päivän kriteerejä ja ovat nykytiedon mukaan osin jopa täysin virheellisiä. Oma lukunsa ovat rakennukset, joissa on kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia. Niiden saneeraus voi olla hyvin työlästä ja hintavaa. Mukana on myös psykologinen tekijä, sillä lopulta käyttäjät eivät välttämättä edes luota siihen, että korjatussa tilassa ei ole enää ongelmia.”
Hän miettii, että rakentamisen ympäristö- ja elinkaarivaikutuksista alettiin puhua vasta muutama vuosi sitten, mutta nyt ne ovat vahvasti läsnä kaikessa arjen tekemisessä. ”Kiertotalousajattelu on tällä hetkellä samanlainen uusi, miettimistä ja opettelua vaativa asia. Siinäkin mennään koko ajan eteenpäin, mutta pienin askelin”, hän pohtii. Antolan mukaan teemasta tarvitaan paljon koulutusta ja osaamisen kehittämistä, niin alalle tulijoille kuin vanhoille tekijöille.
Aura Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kilpi:
”Tulevaisuudessa rahoitusta ei ehkä saa muuhun kuin ympäristösertifioituun rakentamiseen”
Aura Rakennus Oy on profiloitunut uuden ajan rakennusliikkeeksi, joka haluaa kehittää vastuullisempia ja kestävämpiä tapoja toimia.
Toimitusjohtaja Mikko Kilpi kertoo, että kaikki Aura Rakennuksen kohteet suunnitellaan ja toteutetaan jonkin rakennusalan ympäristösertifikaatin mukaan. Näissä annetaan tarkkoja raja-arvoja esimerkiksi rakennusten energian, veden ja materiaalien käytölle.
”Halusimme erikoistua ympäristösertifikaattien mukaiseen rakentamiseen, koska näemme, että tähän suuntaan maailma on menossa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että muunlaiseen rakentamiseen ei löydy edes rahoitusta. Myös Suomen uusi vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki vie asiaa omalta osaltaan eteenpäin.”
Kilpi on kiinnostunut esimerkiksi tavoista vähentää rakentamisen aikana syntyvän jätteen määrää. Hukan vähentäminen on tietenkin myös taloudellisesti kannattavaa. Hukkaa voisi vähentää tehokkaasti, jos rakennusten osia voitaisiin tehdä mahdollisimman valmiiksi hallituissa tehdasolosuhteissa. Työmailla rakentaminen olisi tällöin lähinnä elementtien kokoonpanoa.
Kilpi luonnehtii, että uusiomateriaalien käyttö talonrakennuksessa on haasteellista, esteitä asettavat muun muassa tarkoitukseen sopivien uusiomateriaalien rajallinen määrä, kustannukset ja lainsäädäntö. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole; paljon riippuu tahdosta ja kekseliäisyydestä. Innovaatioiden syntymistä voi myös auttaa: ”Jos vaikkapa tontin luovutuskilpailussa rakentaja saisi lisäpisteitä uusiomateriaalien käytöstä, tuloksena voisi olla ihan uusia ratkaisuja.”
Kilpi muistelee tapausta uransa varrelta: ”Eräs toinen rakennuttaja teki uudiskohteeseen autotallin puretun rakennuksen elementeistä. Lujuusvaatimusten takia elementtejä ei voinut käyttää asuinrakennuksessa, mutta autotalliin ne sopivat mainiosti.”
Aura Rakennus on suomalainen, ympäristövastuulliseen rakentamiseen erikoistunut rakennusalan konserni, joka toimii neljällä kasvukeskusalueella. Yrityksen tytäryhtiö Aura Flow on erikoistunut matkustaja- ja risteilyalusten saneeraukseen. Se hyödyntää konsernin resursseja yli perinteisten toimialarajojen.
