Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 34 % vuosien 2005–2021 välillä. Vähennys on hieman suurempi kuin keskimäärin kaikissa Suomen kunnissa (27,7 %). Maakuntavertailussa Varsinais-Suomi sijoittuu neljänneksi. Maakuntien välisiin eroihin vaikuttavat muun muassa taajama-alueiden määrä ja elinkeinorakenne.
Päästökehitykseen vaikuttavista tekijöistä suuri on lämmitysmuotojen päästöjen väheneminen, erityisesti Turun seudulla. Turun seudun energiantuotannon ominaispäästöt ovat enemmän kuin puolittuneet kolmen vuoden aikana, 58 % vuodesta 2019. Asukaskohtaiset päästöt kuntatasolla vaihtelevat maakunnassa, johtuen kunnan elinkeinorakenteesta, esimerkiksi maatalouden määrästä.
Tänä vuonna valmistunut Varsinais-Suomen ilmastotiekartta pohjautuu tutkimustietoon, kansallisiin tavoitteisiin sekä laajaan vuorovaikutukseen maakunnan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Parin vuoden aikana tiekarttaan on muotoiltu teemoittain tavoitteet ja kärkitoimenpiteet tärkeimmille pääteemoille, joita ovat energia, liikenne, maatalous, rakentaminen, maankäyttö sekä alue- ja yhdyskuntarakenne. Sekä tiekartta että kevään aikana koottu päästökehityksen seurantaraportti lähetetään elokuussa kaikkiin alueen kuntiin. Kunnat ja muut alueen toimijat voivat soveltaa tavoitteita ja toimenpiteitä omiin ilmasto-ohjelmiinsa tai viitata siihen yleisellä tasolla.
Ilmastotyön tilanne Varsinais-Suomen kunnissa (elokuu 2023)
Varsinais-Suomessa 8 Hinku-kuntaa: Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Paimio, Turku, Uusikaupunki
Ilmasto-ohjelma hyväksytty 9 kunnassa: Kaarina, Kemiönsaari, Marttila, Naantali, Paimio, Parainen, Raisio, Salo, Turku
Ohjelma valmistuu tai päivittyy syksyn aikana 5 kunnassa: Aura, Koski, Lieto, Pöytyä, Somero.
Ohjelmatyö käynnistymässä 7 kunnassa: Laitila, Loimaa, Nousiainen, Oripää, Rusko, Sauvo, Uusikaupunki
Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) 11 kunnalla: Aura, Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Salo, Turku, Uusikaupunki
Vaikutusten arviontiin ja seurantaan tarvitaan tietoa – kunnille yhteiset raamit tiedonkeruuseen
Ilmastotyön seuranta ja indikaattorit ovat herättäneet keskustelua kunnissa. Jotta päästökehitystä voidaan seurata, tarvitaan luotettavaa ja vertailukelpoista dataa. Suomessa maakunta- ja kuntakohtaisia laskelmia tuottaa Suomen ympäristökeskus. Vuosittain päivittyvät laskelmat ovat yleisesti saatavilla ja helposti poimittavissa esimerkiksi kunnan ilmastotyön vuosikatsaukseen.
Kuluvana vuonna Valonia aloitti yhteisen sopimuksen mukaisesti keräämään kunnilta tietoa erilaisista ilmastotyön indikaattoreista Tavoitteena on koota alueellista dataa ilmastotoimenpiteiden vaikutuksista. Indikaattorityön kautta kunnilla on mahdollisuus tunnistaa oman kuntansa mahdollisuudet ja haasteet saatavilla olevien tietojen ja ilmastotyön seurannan osalta.
Kunnat tekevät yhteistyötä ja jakavat esimerkkejä
Säännölliset tapaamiset ilmastoteemalla ovat osa Valonian kuntayhteistyötä. Ilmastotapaamisissa jaetaan kokemuksia, ajankohtaista tietoa ja työkaluja sekä ennen kaikkea keskustellaan kuntia mietityttävistä asioista. Verkostolle on järjestetty myös koulutusta. Valonia ylläpitää myös muita viranhaltijoiden verkostoja – esimerkiksi tekninen sektori ja hankinnoista vastaavat ovat tavanneet säännöllisesti Valonian kutsumana. Ilahduttavaa on ollut, että kunnat ovat rohkaistuneet hankkeiden käynnistämisessä ja rahoituksen hakemisessa.
Kunnat toivovat Valonialta jatkossakin tukea ilmasto-ohjelmien jalkauttamiseen ja ilmastotyön seurantaan. Asiantuntijuutta kaivataan myös kunnan johtavien virkamiesten ja päättäjien ilmastotyöaiheiseen koulutukseen sekä ilmastotyöhön sitouttamiseen. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja tulossa olevat uudet energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset herättävät nekin kysymyksiä.
Ilmastokeskustelu yhteiskunnassa käy aktiivisena. Muuttuneen ilmaston myötä pahentuneet kuivuusjaksot ja runsastuneet sateet ovat tuoneet ilmastonmuutokseen sopeutumisen kysymykset konkreettisesti eteemme. Ajankohtainen teema keskusteluissa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa on luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuudet vesienhallinnassa. Samalla monessa kunnassa asukkaat, yhdistykset tai luottamushenkilöt ovat nostaneet metsäkysymykset keskusteluun. Myös yritykset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, millainen rooli heillä voi olla hiilinielujen tai luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Viimeisen kahden vuoden aikana Valonian asiantuntijat ovat olleet mukana 13 kunnan ilmasto- ja ympäristöohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa: keräämässä tietoa, kommentoimassa suunnitelmia sekä toteuttamassa työpajoja ja infotilaisuuksia päättäjille, kuntalaisille ja muille toimijoille. Toiminnan painopisteenä ovat olleet erityisesti pienemmät kunnat, joilla ei välttämättä ole riittävästi omia resursseja ilmastotyön laajentamiseen ja käytännön toimien suunnitteluun.
Mukana olleista kunnista viisi kuuluu maakunnan asukasmäärältään pienimpien kuntien joukkoon. Niiden tarpeisiin luotiin pienten kuntien prosessimalli ilmasto-ohjelmatyön tueksi. Mallissa hahmotellaan työn eri vaiheet, viestintä ja alustava aikataulu. Prosessikuvausta on käytetty esimerkkinä myös ympäristöministeriön laatimassa Opas kunnan ilmastosuunnitelman valmisteluun -julkaisussa.
Lisätietoja
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030 | Ympäristö NYT (ymparistonyt.fi)
Pienissäkin kunnissa halutaan tehdä aktiivista ilmastotyötä – Valonia (uutisessa ilmastotyön prosessikaavio)
Varsinais-Suomen ilmastotiekartan seurantaraportti 2023 (pdf)
Valonian kuntayhteistyöstä Kuntien ilmastosparraus – vauhtia toimiin Varsinais-Suomessa – Valonia
Opas kunnan ilmastosuunnitelman valmisteluun (valtioneuvosto.fi) (pdf)
