Suomessa keskilämpötila on jo noussut kahdella asteella 1880-luvulta alkaen ja skenaarioiden mukaan ilmasto erityisesti pohjoisessa tulee muuttumaan voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. Muutaman asteen nousu keskilämpötilassa ei välttämättä vaikuta suurelta, mutta se tarkoittaa entistä kuumempia lämpöjaksoja. Voimakkainta lämpötilan nousu on talvikuukausina. Muuttuvan ilmaston myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset, kuten rankkasateet ja niistä aiheutuvat tulvat sekä toisaalta pitkät sateettomat jaksot ja niistä aiheutuva kuivuus. Muutoksia ilmastossa ja sitä kautta ympäristössä on helpompi hahmottaa visualisoinnin kautta. Siksi erilasta teknologiaa tarvitaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Digital twin -teknologia havainnollistaa, miten ympäristö ympärillämme voi muuttua
Digital twin (suomeksi digitaalinen kaksonen) -termiä käytetään yleensä sovelluksesta, joka pyrkii digitaalisesti kuvaamaan fyysistä maailmaa ja toimintaa sekä luomaan siitä ennustuksia. Näissä sovelluksissa yleensä luodaan digitaalinen 3D-malli kohteesta, jota sitten ohjataan ja täydennetään reaalimaailmasta kerätyllä tiedolla.
Digitaalinen kaksonen tuottaa visuaalista tietoa, jolla on voimakas vaikutus esimerkiksi päätöksenteon tukena. Tutkimusten mukaan aivot prosessoivat visuaalista tietoa 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Lisäksi aivot tunnistavat jopa vain 13 millisekunnin ajan nähtävät kuvat, joten hyvin esitetty visuaalinen tieto on myös nopeampaa omaksua.
Hyvä esimerkki siitä, mihin digitaalista kaksosta voidaan käyttää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, on 3D-malli kaupungista, johon lisätään tulvaennusteiden mukaisesti, miten tulva kaupungissa eri sademäärillä voi nousta. Mallin avulla voidaan osoittaa kiinteistöjen omistajille kohtia, joissa erityisesti tarvitaan toimenpiteitä. Tiesitkö, että Turun kaupungista onkin jo saatavilla kaupunkitietomalli, jota voidaan käyttää pohjatietona digitaalisen kaksosen suunnittelussa? Digitaalisella kaksosella voidaan havainnollistaa mitattujen tietojen perusteella esimerkiksi lumipeite ja lumen syvyys tai vesistön vedenkorkeus. Mahdollisuudet digitaalisen kaksosen hyödyntämiseen ovat rajattomat.
Kansainvälisen RESIST-hankkeen Varsinais-Suomen osahankkeessa teknologiaa hyödynnetään erityisesti valuma-aluesuunnittelussa. Visuaaliseen muotoon puettu tieto tuo uusia mahdollisuuksia, kun mukaan työhön halutaan kutsua maanomistajia, asukkaita, päättäjiä ja muita sidosryhmiä tai suunnitella toimenpiteitä ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi. Teknologiaakaan ei toki tee autuaaksi ilman riittäviä ja ajantasaisia lähtötietoja, joten hankkeen pilottialueilla Savijoen valuma-alueella sekä Turun kaupungin osalta Rauvolanlahdella ja Topinojalla on tämän vuoden aikana kerätty tietoja mallinnuksen sekä sidosryhmäyhteistyön tueksi.
Tärkeässä roolissa sopeutumisen suunnittelussa on myös kansainvälinen yhteistyö erityisesti erilaisten teknologien kehittämisessä ja hyödyntämisessä. RESIST-hankkeen 13 Euroopan maata kattava konsortio tapasi joulukuussa Norjan Ålesundissa, jossa tutustuttiin hankkeen eri toimijoiden menetelmiin teknologian hyödyntämisestä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
