Someron alueen puroja, noroja, lähteitä ja lampia kartoitetaan Someron kaupungin kanssa osana yhteistä Helmikunnat 2 -hanketta. Kohteita on paikkatietotarkastelun perusteella käyty läpi maastossa, minkä lisäksi kuntalaisilla oli mahdollisuus kertoa omia havaintojaan avoimessa yleisötilaisuudessa helmikuussa sekä sähköisen karttapohjaisen kyselyn avulla. Aineistoa hyödynnetään Someron alueen pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelman laatimisessa.
Helmi-maaliskuussa avoinna olleeseen karttakyselyyn saatiin 15 vastausta. Puroista ja noroista tuli 11 ja lähteistä 3 vastausta sekä yksi vastaus lampeen liittyen. Ilmoitetuista pienvesikohteista iso osa oli luontoarvoiltaan heikentynyttä. Lisäksi kesällä ja syksyllä 2023 Someron kaupungin mailla kartoitettiin tarkemmin 11 kohdetta.
Osana hanketta Someron kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kunnostus- ja suojelusuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä omistamiensa maiden alueella sijaitsevilla pienvesillä. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi monimuotoisuutta turvaavat, riittävän leveät suojavyöhykkeet tai alueen suojeleminen ja maankäytön ulkopuolelle jättäminen.
Somerolla on arvokkaita luontokohteita – myös pienvesien merkitys kannattaa tunnistaa
Somerolla vesiluontoa hallinnoi järviketju, josta Paimionjoki saa alkunsa. Someroon kuuluu myös osa monimuotoisesta Hyyppärän harjualueesta, jonne tehtiin alue-ekologinen hoitosuunnitelma osana METSO-yhteistoimintaverkosto-hanketta.
Osana Helmi-ohjelmaa osin Somerolla sijaitseva Rekijokilaakso valittiin yhdeksi tärkeäksi Helmi-keskittymäksi. Helmi-keskittymät ovat ekologisesti merkittävien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joihin kohdennetaan ohjelman elinympäristökunnostuksia. Rekijokilaakso on kansallisesti erittäin edustava jokivarren elinympäristöjen ekologinen yhteyskokonaisuus niin lehtojen, pienvesien kuin perinnemaisemaluontotyyppienkin osalta. Rekijoen seudulla on myös useita erityisesti suojeltavia lajeja, kuten pikkuapollo, minkä lisäksi Rekijoki ja sen läheiset virtavedet ovat tärkeitä vaelluskala-alueita.
Somerolla on kuitenkin myös runsaasti arvokkaita pienvesiä. Nämä pienemmät vesimuodostumat ovat yleensä valuma-alueiden latvoilla, ja niillä on suuri vaikutus myös niiden lähiympäristön toimintaan. Purot toimivat kalojen ja muiden vesieliöiden kulku- ja nousureitteinä sekä lisääntymispaikkoina. Ympäri vuoden sulana pysyvissä lähteissä taas elää hyönteislajeja, joita ei tavata missään muualla. Lähteet ja muut pienvedet muovaavat myös ympäristönsä pienilmastoa ja luovat suotuisat olot monille vaatelialle lajeille.
Pienvesien huomioiminen kuntien talousmetsissä on monisyinen kokonaisuus
Talousmetsissä pienvesien huomioiminen on haastava kokonaisuus, johon kaivataan lisää tietoa – urakoitsijoiden tietotaso on vaihtelevaa ja tiedonkulussa saattaa olla haasteita. Kunnat voivat osaltaan vaikuttaa muun muassa riittävien suojavyöhykkeiden toteutumiseen ostajia ohjeistamalla. Kartoitettuja kohteita ja näiden avulla luotuja paikkatietoaineistoja voi hyödyntää suoraan tietona metsätaloustoimia suunnitellessa.
Päätöksenteon tueksi kuntapäättäjät kaipaavat tietoa hyödyistä ja kustannuksista. Luontotieto ja mallinnukset ovat tärkeässä roolissa, kun havainnollistetaan esimerkiksi suoalueen tulvatilannetta ja mahdollista metsätaloudellista vettymishaittaa kuivatusojien mahdollisen tukkimisen jälkeen. Pohdinnan alla olevissa esimerkkikohteissa ympäröiville metsille haitta olisi hyvin vähäinen padottamisesta johtuvan vedennousun jälkeen, mutta luontohyödyt olisivat kiistattomat pienilläkin resursseilla tehtävissä ennallistamistoimissa.
Valonia, Someron kaupunki ja Metsänhoitoyhdistys Salometsä ovat aloittaneet keskustelut työn aikana esiin nousseista kohteista ja potentiaalisten ennallistamiskohteiden työstämistä edistetään.
