Raisionjoki on jälleen lähes kokonaan vapaa vaelluskalojen noustavaksi. Raision kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteisessä kunnostushankkeessa luonnonmukaistettiin joen pato- ja säännöstelyrakenteet. Raisionjoen virtaaman säännöstely on päättynyt, kun joen varrella sijaitsevat säännöstelypadot on muutettu kalatierakenteiksi ja luonnonmukaisiksi koskialueiksi.
Turhiksi käyneet patorakenteet poistettiin – töitä tehtiin kaikkiaan kuudella kohteella
Kalojen vaellusyhteys merestä Raisionjoen keski- ja yläosiin oli estynyt vuosisatojen ajan, sillä Huhkonkoskessa oli myllytoimintaa 1400-luvulta 1900-luvulle asti. 1950-luvulta alkaen Raisionjoki valjastettiin Raision ja Naantalin kaupunkien raakavedenoton tarpeisiin, jonka vuoksi jokeen rakennettiin Hintsan (1956), Hintsa-Lähteenmäen (1963) ja Merttelän (1970) altaat säännöstelypatoineen. Ennen vedenoton aikakautta Raisionjoen vesivoimaa hyödynnettiin ainakin neljän eri myllyn tarpeisiin. Yhdyskunnan vedenoton päätyttyä pato- ja säännöstelyrakenteet menettivät alkuperäisen merkityksensä, ja niistä muodostui Raision kaupungille tuntuvia ylläpitokustannuksia.
Vuosien 2020–2023 aikana toteutettiin muutostyöt Huhkonkosken, Hintsan säännöstelypadon, myllypadon, Hintsa-Lähteenmäen säännöstelypadon, uuden pohjapadon ja Merttelän säännöstelypadon osalta. Teknisen kalatien ja luonnonmukaisen koskirakenteen yhdistelmät rakennettiin Huhkoon, Hintsaan ja Merttelään. Hintsa-Lähteenmäki ja uusi pohjapato toteutettiin luonnonmukaisina koskirakenteina. Hintsan patoaltaassa sijainnut myllypato purettiin kokonaan.
Ennen kunnostustoimia kalojen matka pysähtyi alimmalle kunnostuskohteelle, Huhkonkoskelle. Nyt vaelluskalat voivat vaeltaa merestä Ruskolle asti. Kunnostustoimien avulla Raisionjokeen muodostettiin yhteensä noin kilometrin pituudelta lisää koskialueita, jotka muodostavat monelle lajille tärkeää elinympäristöä ja lisääntymisalueita. Koskirakenteiden ja teknisten kalateiden putouskorkeus on yhteensä noin 29 metriä. Hankkeen myötä myös alueen virkistysmahdollisuudet paranivat. Joen ekologinen tilanne ja luonnon monimuotoisuus on kunnostetuilla alueilla jopa paremmassa tilassa kuin ennen patojen rakentamista.
Valonia toimi yhteistyökumppanina hankkeessa tuoden mukaan elinympäristö- ja viestintäasiantuntemusta. Valonia vastasi hankkeessa toteutettujen elinympäristökunnostusten ohjauksesta sekä viestintäyhteistyöstä yhdessä hankekumppaneiden kanssa.
Vesiensuojelutoimenpiteitä kohdennettava kunnostetuille valuma-alueille
Raisionjoen kunnostusten myötä sen ekologisella tilalla on mahdollisuus palautua tilaan ennen patojen rakentamista. Raisionjoella vaelluskaloille on nyt luotu lisääntymisalueita, mutta valuma-alueelta vesistöihin päätyvällä kiintoainekuormituksella on monenlaisia haitallisia vaikutuksia vesistöihin, erityisesti akvaattisiin lajeihin (lisätietoja Kipsi-hankkeen blogissa 21.3.2023).
Jokivesistön tilan parantamiseksi myös ravinnekuormituksen vähentämiseen sekä valuma-alueen monimuotoisuuden lisäämiseen onkin syytä panostaa, jotta jokiuomaan tehtyjen kunnostusten hyödyt säilyvät myös jatkossa. Koska patorakenteet allastivat Raisionjokea, eivät alueen pellot aiemmin soveltuneet kipsikäsittelyyn. Muutosten myötä myös Kipsi-hankkeen haku on avattu myös Raisionjoella. Lisäksi Kipsi-hanke teettää valuma-alueella seurantaa, jotta saadaan tarkempia tietoja kipsin vaikutuksesta Raisionjoen veden laatuun.
