Novida Loimaan koulutilalla viljelymenetelmä- ja maanparannekoelohkoilla järjestetty pellonpiennartilaisuus keräsi yli 70 osallistujaa ilmastokestävän maatalouden ja hiilensidonnan äärelle syyskuussa. Koulutila ja Koneviesti ovat tehneet yhteistyössä pilottia ja seurantaa jo 17 vuotta erilaisia viljelymenetelmiä testaten. Tavoitteena on tuottaa tietoa muun muassa satotasoista, sadon laadusta ja maaperään vaikuttavista tekijöistä kestävän maatalouden menetelmillä. Peltokierroksella tutustuttiin erilaisiin koeruutuihin, joita on kentällä 20. Uusimmat kerääjäkasvikoelohkot on perustettu keväällä 2022.
Kestävät maatalouden toimenpiteet ovat myös taloudellista ennakointia
Hiilensidonnan perusta on maaperän kasvukunto ja se lisää myös satotasoa. Hiilensidontaa edistävät muun muassa viljelykierron hyödyntäminen, pellon tuottokyvystä huolehtiminen ja kasvukunnon parantaminen. Peltokierroksella kuultiin, miten sään ääri-ilmiöt ovat jo konkretisoituneet pelloilla ja menetelmät auttavat sopeutumaan niihin. Maaperän kunnon ja taloudellisten hyötyjen yhteydestä esille tuotiin esimerkiksi oikeanlaiset renkaat ja rengaspaineet sekä kevyempien koneiden käyttö, mikä kuluttaa vähemmän polttoainetta ja tiivistää peltomaata vähemmän. Täsmäviljely ja teknologian hyödyntäminen on myös vähentänyt koneiden polttoaineen kulutusta. Talous- ja ilmastohyötyjä saadaan myös kun ei käytetä ostolannoitteita vaan hyödynnetään tilan omia ravinteita kuten lantaa tai kerääjäkasveja. Maan kasvukunnon parantaminen on pitkäjänteistä toimintaa, mutta se kannattaa. Lisäksi kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota ruoantuotannon vastuullisuuskysymyksiin.
Ilmastokestävät ratkaisut kuten suorakylvö ja kerääjäkasvien käyttö lisäävät viljelyvarmuutta
Kerääjäkasvien, kuten esimerkiksi italianraiheinän ja valkoapilan tai erilaisten siemenseosten viljely on monihyötyinen ratkaisu. Ne nappaavat ravinteita satokasvin jälkeen, sitovat hiiltä, menevät juuristoineen syvälle ja edistävät maan hyvän mururakenteen muodostumista erityisesti savimailla. Kerääjäkasvit myös kilpailevat rikkakasveja vastaan ja vähentävät torjunta-aineiden tarvetta. Hiilensidonnan kannalta tärkeää on kerääjäkasvien antama kasvipeitteisyys, mikä samalla ylläpitää pellon vesitaloutta ja vähentää ravinnevalumia. Talviaikainen kasvipeitteisyys suojaa maata talven sateilta, jotka ovat etenkin savimaille haitallisia. Lisää kerääjäkasveista voi lukea BSAG:n Kerääjäkasvioppaasta (PDF).
Suorakylvö ei ole kuulunut perinteiseen suomalaiseen maatalouteen, mutta sillä on hyviä vaikutuksia maan rakenteeseen, kun maa alkaa muokkautua biologisten prosessien avulla. Kasvien juuret ovat suorakylvössä syvällä (90 cm), kun taas kynnetyllä verrokkiruudulla ne ovat olleet pinnassa 28 cm:n kyntösyvyydessä. Suorakylvön koelohkoilla on huomattu, että samoissa olosuhteissa suorakylvössä on tullut parempi sato. Typpikokeessa on testattu typen erilaisia määriä vierekkäisillä ruuduilla. Jaettu lannoitus on ympäristön ja talouden kannalta järkevää, jolloin ravinteita ei mene hukkaan, kun kaikkea ei anneta yhdellä kertaa.
Kierroksella kuultiin myös teknologisten ratkaisujen hyödyistä. Esimerkiksi täsmäviljelystä ja satokartoituksella varustetusta puimurista on saatu lupaavia tuloksia.
Paikan päällä demonstroitiin lisäksi peltohavaintoja täydentäviä hiilensidonnan mittauksia, dataa hyödyntäviä ohjelmia sekä käytännön menetelmiä kuten lapiotestiä. Osallistujille jaettiin myös lisätietoa lokakuussa alkavista Hiilipelto-viljelijäryhmistä sekä Lanta tehokkaaseen käyttöön -opas (PDF).
Tilaisuuden järjesti Valonia, MTK Varsinais-Suomi ja ProAgria osana Tieto käyttöön, hiili peltoon (HIILIPELTO) -hanketta yhteistyössä Novida Loimaan koulutilan, Koneviestin, HiMa-hankkeen (Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus), Ikivihreä-hankkeen (Luke) ja Kohti tulevaa -hankkeen (MTK-Varsinais-Suomi) kanssa.
