Valonian ohjelmakausi käynnistyi vuonna 2021 ja tänä keväänä on aika pysähtyä tarkastelemaan sen etenemistä. Osana kevään aikana valmistuvaa väliraporttiamme järjestimme sidosryhmillemme sähköisen kyselyn, jolla halusimme kartoittaa onnistumisia ja kehittämisen paikkoja. Yleisellä tasolla näyttää siltä, että Valonia on vakiinnuttanut asemansa kuntien luotettuna asiantuntija-apuna kestävän kehityksen teemassa.
Verkkokysely oli avoinna 20.3.–3.4. 2024. Vastauslinkki lähetettiin sähköpostitse 858 vastaanottajalle – lähetyslistalla oli muun muassa luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä hanke- ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta.
Vastaajien taustatiedot ja yhteys Valoniaan
Vastauksia saatiin kaikkiaan 169. Hieman yli puolet vastauksista (56,3 %) saatiin kuntien työntekijöiltä. Luottamustoimijoita oli 23,2 %. Muihin yhteistyökumppaneihin (20,4 %) lukeutuu esimerkiksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, ELY-keskuksen, energia- ja jätehuoltoyhtiöiden sekä järjestöjen edustajia.
Pyysimme vastaajia kertomaan, millä tavoin he ovat olleet Valonian toiminnassa mukana ja missä teemoissa. Kuten useimmissa kohdissa, tässäkin oli mahdollista valita useampi vastaus tai sivuuttaa kysymys kokonaan.
Enemmistö on osallistunut verkostotapaamisiin, tilaisuuksiin tai koulutuksiin (64,8 %), mutta yli puolet vastaajista ovat olleet myös kanssamme hankeyhteistyössä jollakin tapaa (54,7 %). Valonian materiaaleja on hyödyntänyt ilahduttavasti liki 40 % vastaajista. Meille tärkeä periaate onkin, että hankkeistamme jää aina jotakin opiksi ja hyödyksi myös muille. Reilu 8 % vastaajista kertoi, ettei ole ollut aktiivisesti mukana, 37 % ilmoitti seuraavansa Valonian toimintaa (mahdollisesti muiden osallistumismuotojen ohella).
Vastaajista suurin osa on ollut kanssamme tekemisissä ilmastotyön (48,3 %) tai vesiensuojelun (45,6 %) tiimoilta, mutta kaikki aihepiirit olivat vastauksissa kuitenkin edustettuina. Kestävien hankintojen kehittämiseen on viime vuosina osallistunut mukava määrä kuntia, mutta vastaajien otanta oli tässäkin teemassa pienempi (12,8 %), mikä toki selittyy esimerkiksi hankintoja tekevien harvalukuisella joukolla. Muut teemat saivat vastauksia varsin tasaisesti.
Valonian roolit ja onnistumisen arviointia ohjelmakaudella
Seuraavassa osiossa kysyimme suoriutumisestamme. Toimintamme on varsin monipuolista maakunnan kestävyystyön kentällä ja halusimme tietää, mitkä roolit ovat vastaajien mielestä olleet tärkeimpiä ja miten olemme onnistuneet kokonaisvaltaisesti edistämään Varsinais-Suomen kestävyystyötä.
Äänet jakautuivat vaihtoehtojen välillä varsin tasaisesti. Yli puolelle vastaajista Valonia näyttäytyy ennen kaikkea neuvojana, ohjaajana ja sparraajana (61,4 %) tai hankekumppanina (51,7 %). Liki puolet vastaajista piti tärkeimpinä rooleina verkostotyön edistämistä sekä (42,7 %) sekä tilaisuuksien järjestämistä ja kokoon kutsumista. Noin neljäsosa piti viestinnän tukea ja materiaalien tuottamista tärkeänä (25,5 %), liki sama vastaajamäärä mainitsi konkreettisten toimenpiteiden toteuttajan roolin (24,8 %).
Keskimäärin olemme vastaajien mukaan suoriutuneet työssämme hyvin: jopa 80 % kysymykseen vastanneista antoi arvosanaksi 4 tai 5.
Avoimilla vastauksilla halusimme saada selville, mitä yksittäisiä onnistumisia viime vuosilta vastaajat haluavat tuoda esiin. Vastauksia annettiin 65 kappaletta. Niiden perusteella Valonia on viime vuosina ollut aktiivinen ja osaava koordinaattori ja yhteistyökumppani. Vastauksista välittyy etenkin tyytyväisyys Valonian tarjoamaan asiantuntijatukeen.
”Toiminta on monipuolista ja teiltä saa aina apua ja neuvoja. Erityisesti Helmi-hankkeiden tiimoilta olen saanut paljon apua.”
” Kokeneet asiantuntijat, vahvasti esillä alueen kehittämisessä.”
Vastauksissa korostuvat kiitelty yhteistyö kuntatoimijoiden kanssa, viestintä, verkostotyö sekä asiantuntijuus eri teemoissa. Parissa vastauksessa pohditaan, että yhteistyö kuntien välillä on tarpeellista tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Valonia on monessa mukana ja erityisesti sen fasilitoima verkostotyö on timanttista ja tarpeellista”
”Yhteisön keskeisenä linkkinä – ilman Valoniaa kestävyyskenttä ei olisi alueella näin järjestäytynyt.”
”Valonia pystyy toimimaan sekä seudun strategisten tavoitteiden ja verkostoyhteistyön edistäjänä mutta saa aikaan myös konkreettisia tuloksia käytännön tasolla.”
Kaiken kaikkiaan vastauksista välittyy, että valtaosa vastanneista tuntee Valonian toimintatapoineen ja on toimintaan pääosin tyytyväistä, mutta ulkokehällä olevilla on enemmän epätietoisuutta. Viestintää onkin koetettu parantaa luottamushenkilöiden suuntaan esimerkiksi tuomalla säännöllisesti ajankohtaisia kuulumisia maakuntahallituksen ajankohtaistiedotteisiin ja järjestämällä säännöllisiä kuntatapaamisia, joihin myös luottamushenkilöt osallistuvat. Vastaukset osoittavat, että työtä täytyy jatkossakin tehdä, jotta tekemisemme kantautuvat alueemme keskeisten toimijoiden tietoon.
Vaikka suurin osa palautteesta on kannustavaa ja kiittävää, esitettiin yksittäisissä vastauksissa kriittisempiäkin näkemyksiä Valonian toiminnan tarpeellisuudesta. Pari vastaajaa myöntää, ettei juuri tiedä Valonian toiminnasta, muun muassa ajanpuutetta harmitellaan.
”Nämä olisi hyviä kokonaisuuksia, mutta luottamushenkilöiden aika ei riitä paneutumiseen.”
Pyysimme vastaajia myös arvioimaan asteikolla 1–5 sitä, kuinka paljon he kokevat saavansa toiminnastamme tietoa sekä arviota tilaisuuksistamme ja materiaaleista. Vastausten perusteella (n=143) näyttää siltä, että suunta on oikea. Luottamushenkilöiden mittarit olivat kautta linjan noin puoli yksikköä alemmat kuin kuntien työntekijöillä.
Mitä kehitettävää Valonian toiminnassa olisi seuraaville vuosille?
Avointen vastausten (63 kpl) perusteella Valonian toimintaan kohdistuu monenlaisia odotuksia ja toiveita. Vastauksista yli puolet (38 kpl) osoitti tyytyväisyyttä ja kehotti jatkamaan samaa rataa. Kun kysyimme, mihin Valonian olisi hyvä panostaa seuraavina vuosina, tuli toiveiden tynnyristä odotusten mukaisesti varsin täysi. Teemojemme moninaisuus näkyy avoimien vastauksien kirjossa ja pari vastaaja pohtikin, olisiko tarvetta aihepiirien rajaukseen tai ydinteemojen kirkastamiseen ja niihin panostamiseen.
Monet vastaajat korostavat tarvetta jatkaa ja laajentaa Valonian tarjoamaa hankeapua kunnille, erityisesti pienissä kunnissa, joilla resurssit ovat vähäisemmät. Monet toivovat, että Valonia jatkaisi aktiivista rooliaan yhteistyön edistäjänä eri teemoissa toimijoiden välillä ja järjestäisi jatkossakin matalan kynnyksen koulutuksia.
Useampi vastaaja mainitsi tärkeänä teemana luonnon monimuotoisuuden, ilmastotoimet ja kiertotalouden edistämisen. Myös yritysten sitouttaminen ja resurssien tehokas käyttö mainittiin. Ympäristökasvatushankkeita ja pedagogisen osaamisen vahvistamista toivottiin – viime vuosina olemmekin aktivoituneet koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Vesiensuojelutyöhön kaivataan yhä lisää esimerkkejä ja konkretiaa – tähän haasteeseen vastaamme muun muassa osana Saaristomeriohjelman toteutusta.
Valonian työn ytimessä on huomioida eri tahojen moninaiset odotukset ja tarpeet, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään. Palkitsevinta on, kun eri tahot löytävät oman tulokulmansa ja tapansa toimia osana yhteistä päämäärää, kuten ilmastotiekartan toteutusta. Yksi vastaaja toivoi tarkkuutta siinä, etteivät hankkeet tule samalle tontille markkinaehtoisesti toimivien tahojen kanssa.
Valonian vakiintunut toimintatapa on uniikki Suomessa
Kuntien omistamia, kestävyystyöhön keskittyviä organisaatioita ei muissa maakunnissa samassa laajuudessa ole ja meille esitetään eri yhteyksissä toiveita siitä, että Valonian malli pitäisi viedä muihinkin maakuntiin. Haaste mallin levittämisessä kuitenkin piilee Valonian taustassa: aktiiviset kunnat ovat itse päättäneet aikoinaan perustaa yhteisen toimiston energia-asioiden sekä YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen, ja toiminta on tästä hiljalleen muotoutunut nykyiselleen. Täältä voit lukea lisää siitä, kuinka Valonia sai alkunsa.
Valonian toiminnan tukena on ohjausryhmä, jossa on mukana kolmisenkymmentä jäsentä. Mukana on kuntien ja keskeisimpien sidosryhmien edustajia. Ohjausryhmän tehtävä on ohjata ja tukea Valonian strategista ja ohjelmatason suunnittelua sekä seurata toiminnan etenemistä. Ohjausryhmän merkitys keskustelevana, kommentoivana ja suuntaviivoja pohtivana ryhmänä on tärkeä.
Viimeiseksi kyselyssä annoimme vastaajille vielä vapaan sanan. Vastaukset toistivat pitkälti samaa kaavaa kuin aiemmissa avoimissa vastauksissa: saimme pääosin huimasti tsemppausta ja kiitoksia sekä pari kriittistä kommenttia, joissa ehdotettiin esimerkiksi Valonian yhtiöittämistä ja aihepiirien rajaamista.
”Maakunnallisena toimijana Valonia on esimerkillinen (vrt. monet muut maakunnat). Toimintamallia pitäisi viedä naapurimaakuntiinkin.”
”Hienoa, että tällainen organisaatio on olemassa, ja että siellä on osaavia ja innostuneita ihmisiä töissä.”
”Hyvää ja mielenkiintoista toimintaa. Uudistutte kehityksen tarpeiden mukaan luontevasti. Hienoa työtä!”
