Ilmastomme on muuttunut lämpötilan nousun hillintätoimista huolimatta eikä muutosta voida enää kokonaan estää. Hillintätoimia on edelleen jatkettava, mutta lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten paremmin varaudumme ja sopeudumme tuleviin muutoksiin. Varsinais-Suomessa erityisesti vesivarojen käyttöä on edelleen kehitettävä kestävälle tasolle ja huomioitava vesivarojen laatu ja riittävyys kaikessa maankäytössä.
Kansallisen tason sopeutumisessa myös kunnilla on olennainen rooli
Suomessa keskilämpötilan nousu on merkittävää ja sen vaikutukset tulevat voimistumaan. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi lämpötilaennätyksinä kaikkina vuodenaikoina, helleaaltoina, kasvavina sademäärinä ja toisaalta pitkittyvinä kuivuusjaksoina. Talvinen lumipeiteaika lyhenee ja routaa on aiempaa vähemmän. Maailmalla muutokset ovat aiheuttaneet jo ilmastokriisin. Sopeutumistoimia ilmaston lämpenemisen väistämättömiin vaikutuksiin on tehtävä laajalla yhteistyöllä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.
Sopeutumista on edistetty Suomessa kansallisen tason politiikkatoimilla 2000-luvun alusta asti. Vuoden 2023 alusta sopeutumista on edistetty kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 mukaisesti, ja sen koordinaatiosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Sopeutumissuunnitelmaa ei vielä edellytetä kunnilta, mutta se ei tarkoita, etteikö alueellisen tason suunnittelulle ja kuntien toimille olisi jo tarvetta.
Kuntien näkökulmasta sopeutumistoimet eivät ole vielä laajasti konkretisoituneet, mutta yksittäiset tapahtumat kuitenkin lisäävät ymmärrystä siitä, millaisiin tilanteisiin on jo lähitulevaisuudessa varauduttava. Lähes jokainen kunta on kokenut jo jotain sään ääri-ilmiöistä aiheutuvia riskejä, kuten hulevesitulvia, tarvetta kiinteistöjen jäähdytykselle tai hellejaksojen haitallisia terveysvaikutuksia – jopa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia vesikriisejä. Tähän asti sopeutumistyö on edennyt selvimmin aloilla, joilla ilmasto-olojen pitkäaikainen kehitys on aina ollut tärkeää, kuten vesitaloudessa, rakentamisessa ja metsätaloudessa. Varsinais-Suomessa hyvänä esimerkkinä sopeutumisesta on alueelliset vesihuoltoyhtiöt, kuten Turun Seudun Puhdistamo ja Turun Vesihuolto.
Sopeutumisen suunnittelu vaatii toimijoiden välistä yhteistyötä
EU määritteli vuonna 2021 viisi missiota, konkreettisia tavoitteita, joihin unioni pyrkii vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksen sopeutuminen on yksi näistä missioista. Kunnat ja muut toimijat voivat allekirjoittaa Euroopan komission sitoumuksen ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja näin osoittaa tukensa EU:n tekemälle työlle. Allekirjoittamalla sitoumuksen on myös mahdollista saada erilaista tukea sopeutumistoimien suunnitteluun ja toteutukseen. Lisätietoja saa esimerkiksi Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimistosta.
Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettava RESIST-hanke toteuttaa Varsinais-Suomessa sopeutumisen missiota ja on yksi keino alueellisen sopeutumisen kehittämiselle. Tiivis yhteistyö Varsinais-Suomen liiton, Valonian ja Turun kaupungin sekä tutkimuslaitosten Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kesken edistää sopeutumisen suunnittelua ja toteutusta koko maakunnan alueella.
Tärkeässä roolissa sopeutumisen suunnittelussa on myös kansainvälinen yhteistyö: monissa Euroopan maissa ollaan jo tilanteessa, johon meidänkin tulee ripeästi varautua. RESIST-hankkeen 13 Euroopan maata kattava konsortio tapasi Turussa kesäkuun viimeisellä viikolla. Tapaamisen yhteydessä tutustuttiin Turun kaupungin tekemiin toimiin kaupunkivesien käsittelyssä. Maastokohteilla nähtiin konkreettisesti, miten hule- ja valumavesiä voidaan käsitellä luontopohjaisin menetelmin kaupunkiympäristössä.
