Kaarinassa sijaitseva kaupunkipuro Ladjakoskenoja on yksi Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeen kunnostuskohteista. Kunnostukset puroalueella aloitettiin kesällä roskien siivoamisella ja syyskuussa aloitetaan puron varressa puiden istutus. Purokunnostuksia tehdään ensi keväänä.
Ladjakoskenojan monimuotoisuutta lisätään kunnostuksilla sekä purouomassa että sen lähiympäristössä. Syyskuussa puron varteen istutetaan muun muassa vuori- ja kynäjalavaa, koivua, tervaleppää, saarnia, raitaa ja tuomea. Puiden istutuksen tavoitteena on, että puronvarteen syntyy puronvarsilehtoa. Roskien siivoamisen ja istutusten jälkeen ensi keväänä puroon on paikoin tarkoitus lisätä karkeaa puuainesta eli puunrunkoja, jotka lisäävät monimuotoisuutta ja tarjoavat elinympäristöjä monelle lajille, kuten sammalille, pohjaeläimille ja kalojen poikasille. Puu on virtavesissä tärkeä elementti ja Ladjakoskenojan kaltaisessa purossa puroon ei ole juurikaan päätynyt puuta enää vuosisatoihin, lukuun ottamatta aivan alaosaa, jossa puro rajoittuu paikoin lehtometsään. Avoimemmalle alueelle puron alaosaan tehdään myös muutama virtapaikka kiveämällä ja soraistamalla uomaa.
Viereisen Rauhalinnan tammilehdon ja puron väliin jää noin puolen hehtaarin kokoinen avoin niittyalue, joka on alkanut luontaisesti metsittyä. Alueella on runsaasti muun muassa tammen, saarnin ja vaahteran taimia. Vaihtoehtoina on perinnebiotoopin perustaminen laiduntamalla tai alueen kehittyminen lehdoksi. Alueita joilla on mahdollisuus palauttaa tai lisätä lehtoja on hyvin harvassa ja alue soveltuisi tähän helposti. Toimenpiteinä voisi riittää puuntaimien suojaus kauriilta. Alueen kasvillisuutta voisi olla hyvä vielä tarkemmin selvittää jolloin päätös alueen hoitotoimenpiteistä perustuisi tarkempaan tietoon.
Maatalousalueen purosta kaupunkipuroksi – maankäyttö on muuttanut myös puroluontoa
Vaikka peltoja on Ladjakoskenojan valuma-alueella enää vähän, on niiden fosforipitoisuus hyvin korkea, koska alueella aikoinaan sijainneen sikalan lantaa on levitetty pelloille runsaasti. Kaupunki on hiljattain neuvotellut puron lähivaluma-alueilla omistamiensa peltojen vuokrasopimuksiin leveämpiä suojavyöhykkeitä. Myös kipsin käytöstä kaikille kaupungin pelloille neuvotellaan parhaillaan. Osalle alueesta tarkastellaan mahdollisuuksia perustaa perinnebiotooppeja ja laidunnusta.
Asutuksen hulevesiin on varauduttu hulevesien imeytys- ja suodatusrakenteilla. Puro ja sen lähiympäristön metsät ja viheralueet ovat tärkeitä virkistysalueita ja alue on myös luontoarvoiltaan merkittävä. Toisaalta alueen läheisyyteen tulee koko ajan lisää asutusta ja muun muassa yritystoimintaa. Kaiken tämän yhdistäminen on hyvin haastavaa, mutta kunnissa arkipäiväistä työtä. Luontokadon torjunta ja vesiensuojelun toteuttaminen on tärkeä osa kuntien roolia luonnon monimuotoisuuden edistäjänä.
Mitä kunnostusten jälkeen – kalatie Ladjakoskenojan patoon?
Ladjakoskenojan kunnostukset Kunta-Helmi -erityisavustuksen rahoituksella aloitetaan sen edustavimmalta osuudelta alaosasta. Alaosan rajaa puron yläpuoliseen osaan Ladjakoskenojaan aikoinaan rakennettu pato, joka on rakennettu kasteluveden turvaamiseen. Nykyisin padolla ei ole käyttöä kasteluun, mutta toisaalta padon yläpuolelle on muodostunut patoallas on oleellinen osa maisemaa ja toimii pienenä kosteikkona.
Kaarinan Ladjakoskenojaan ja kunnostussuunnitelmiin tutustuttiin elokuussa osana Valonian ja Varsinais-Suomen kuntien yhteisen vesi- ja luontoyhteistyöryhmän kokousta. Puroa ja kunnostussuunnitelmia esittelivät Kaarinan kaupungin ympäristötarkastaja Pia Aarnio ja ympäristöbiologi Emmi Ikäheimo. Padolla keskusteltiin padon purun tai kalatien rakentamisen vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Pato on rakennettu kallion päälle, joten kohdalla on voinut olla myös luontainen kalojen vaelluseste. Toisaalta on hyvin mahdollista, että uoman linjausta on siirretty ja uoma on mutkitellut sivummalla, jolloin kalojen on ollut mahdollista vaeltaa puron yläosille. Kalatiesuunnittelussa ja rakentamisessa kannattaa tarkastella tarkasti tavoitteita ja miettiä myös priorisointia. Ladjakosken kalatie voisi olla mahdollista rakentaa luonnonmukaisena ohitusuomana nykyisen padon länsirannalle, mutta rakentamismahdollisuus riippuu muun muassa maaperästä.
Ladjakoskenoja – Helmikohde Kaarinassa
Ladjakoskenoja sijaitsee aivan Kaarinan keskustan tuntumassa ja laskee Kuusistonsalmeen Saaristomereen. Se on alaosaltaan harvinaisen edustavana säilynyt savimaan puro, jossa on myös monipuolisesti koski- ja virtapaikkoja.
Puron lajistoon kuuluu mm. kevätkutuisia kalalajeja kuten hauki, särkikaloja ja kuore eli norssi. Erityistä on, että purossa on myös runsaasti järvi- ja jokisimpukoita. Lisäksi alueelle erityisenä lajina purossa esiintyy purokatkaa, joka on erityisesti viileissä pohjavesivaikutteisissa puroissa esiintyvä makeanveden katkalaji. Puroon purkautuu pohjavettä, mikä osaltaan parantaa vedenlaatua.
Vielä 1950-luvulla valuma-alueella on ollut 350 hehtaaria peltoja. Nykyisin peltoa on vain noin 40 hehtaaria. Puron valuma-alue on rakentunut hyvin voimakkaasti muutamien vuosikymmenien aikana ja rakentaminen on lisännyt puron virtaamavaihteluja ja aiheuttaa myös kuormitusta. Puron valuma-alueella ja lähivaluma-alueella Rauhalinnan asuinalueella uudisrakentaminen jatkuu parhaillaan. Valuma-alueen yläosilla sijaitsee myös Krossin teollisuusalue.
LSVSY:n tekemän selvityksen mukaan puron virtaama kasvaa tulvapiikeissä jopa 17-kertaiseksi keskivirtaamasta.
Valonian ja kuntien yhteinen vesi- ja luontoryhmä
- Vesi- ja luontoryhmä kokoontuu pari kertaa vuodessa keskustelemaan vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuustoiminnan yhteistyöstä. Yhteiset kokoontumiset mahdollistavat vertaisoppimisen ja antavat hyviä syötteitä muun muassa uusien hankkeiden suunnitteluun.
- Ryhmän tapaamisiin ovat tervetulleita kaikki Varsinais-Suomen kuntien edustajat, joiden työtehtäviin tapaamisten teema liittyy.
- Kuntien lisäksi ryhmässä on mukana myös alueellisten toimijoiden, kuten Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja alueellisten vesiensuojeluyhdistysten edustajia.
- Tapaamisissa käydään läpi ajankohtaista vesi- ja luontoteeman toimintaa, hankkeiden tilannetta ja ideoidaan uutta toimintaa. Syyskokouksen yhteydessä on tapana tutustua maastossa johonkin kohteeseen ja teemaan.
Lisätietoja voit kysyä Valonian asiantuntijoilta!
