Paimiossa virtaava Karhunoja on uhanalainen savimaan virtavesiluontotyyppi ja uhanalaisen taimenen tärkeä elinympäristö. Karhunojalla on tehty jo useita purouoman kunnostuksia, joiden tavoitteena on Karhunojan taimenkannan elvyttäminen ja puron ekologisen tilan parantaminen. Purokunnostuksissa on tärkeää huomioida myös puron rantavyöhyke. Tänä kesänä kunnostuksia ollaankin laajentamassa Metsähallituksen hallinnoimiin puronvarsimetsiin, joiden monimuotoisuutta lisätään muun muassa istuttamalla tervaleppiä. 

Tervaleppä on sopiva puulaji rantavyöhykkeelle, sillä se kasvaa luontaisesti vesistöjen rannoilla ja muilla kosteilla kasvupaikoilla ja kestää hyvin hetkellisiä tulvia. Se varjostaa maastoa ja uomaa tasaten veden lämpötilaa ja toimii eliöstön suojana ja ravinnonlähteenä. Syksyisin puroon putoavat lehdet ovat ravintoa monille vesieliöille ja tarjoavat pieneliöille kiinnittymisalustan lisäten puron monimuotoisuutta. Puusto myös sitoo ravinteita ja estää maa-aineista valumasta puroon. Erityisesti tervalepän suoraan alaspäin kasvaa juuristo sitoo tehokkaasti rantavyöhykettä. Tervalepän juuret ulottuvat helposti myös vesirajaan ja voivat jyrkillä rannoilla kasvaa myös veteen muodostaen virtausta vastustavan suojan vesirajan alapuolelle. 

Purojen ja vesistöjen kunnostusten suunnittelussa tulisikin entistä laajemmin huomioida rantavyöhykkeen kasvillisuus ja sen merkitys uoman tilaan – ja päinvastoin. Tervaleppä on yksi mahdollisuus vesistöjen monimuotoisuuden lisäämisessä, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy kuhunkin kasvupaikkaan ja ympäristöön soveltuvaksi.  

Karhunojan puronvarsi sai uutta ilmettä tervalepistä

Kesäkuun alussa Karhunojan varteen istutettiin yhteensä 41 tervalepän taimea. Taimet ovat noin kahden metrin korkuisia, joten ne menestyvät tiheän rantakasvillisuuden ympäröimänäkin ja toivon mukaan säästyvät myös peuroilta. Tervalepistä puroon päätyvä puuaines ja lehtikarike tarjoaa ravinteita vesieliöille ja edistää puron palautumista luontaiseen suuntaan. Karhunojan uomaa on kunnostettu viimeksi vuonna 2020 ja puuistuksilla päästiin luonnonhoitotoimiin myös rannan puolella.

Paikka on hyvin paahteinen, minkä saivat tuntea myös taimia istuttavat Valonian vesitiimiläiset. Tervalepät tulevat todelliseen tarpeeseen, kun ne kasvaessaan suojaavat uomaa suoralta auringon paahteelta. Tervalepät istutettiin puron viereen tulvatasanteille ja pohjavesiavaikutteisille rantapenkoille. Toiveena on, että istutettujen tervaleppien myötä alueelle muodostuu luontaisesti varjostava purovarsilehto. Karhunojan varressa on muutamia sinne luontaisesti kasvaneitä pieniä harmaaleppiä.

Istutustyö tehtiin lapioiden ja kaivinkoneen avustuksella jo yhden päivän aikana on mahdollista saada näinkin konkreettista jälkeä aikaiseksi. Tästä kuitenkin vasta alkaa alueen monimuotoisuuden lisääntyminen ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka Karhunojan varsi tulee saamaan uuden ilmeen. Alueen palautuminen luontaiseen suuntaan on havaittavissa jo nyt puron luonnollisen mutkittelun kasvaessa ja kasvillisuuden myötä.

Yhteistyö on tärkeää valuma-aluekunnostuksissa

Karhunojan kunnostuksia toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa. Kunnostukset jatkuvat myöhemmin kesällä itse uomassa tehtävillä kunnostuksilla, joissa hyödynnetään erityisesti puumateriaalia. Lisäksi tavoitteena on poistaa kalojen vaellusesteitä uusimalla siltarumpuja. Kunnostukset ovat osa Valonian koordinoimaa Puujalka-hanketta ja niitä tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa.  Hankkeessa edistetään luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien käyttöä maa- ja metsätalousalueilla. Lisäksi Paimiossa Karhunojan ja Vähäjoen alaosan ranta-alueita kunnostetaan osana Paimion kaupungin toimenpiteitä Varsinais-Suomen Helmikunnat-hankkeessa. 

Jarkko Leka

vesiasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Janne Tolonen

vesiasiantuntija
janne.tolonen@valonia.fi
050 518 7755

Katri Väänänen

Katri työskenteli vesitiimin projektiharjoittelijana kesällä 2021.

Osa tervaleppien istutuskuopista tehtiin pienellä kaivinkoneella.
Tervaleppiä istutusta odottamassa. Kuva: Jarkko Leka.
Valonian harjoittelija Katri Väänänen tervaleppien istutustyössä.