Naarjärvi on ollut pitkään erityinen järvi Varsinais-Suomessa, sillä se on hyvin kirkasvetinen ja soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Järvellä on paljon kesämökkejä ja alueella toimii Naarjärven suojeluyhdistys sekä kalastusseura. Järvi on vesistöarvoiltaan hyvä, mutta ajan myötä järvellä on tapahtunut jonkin verran muutoksia.
Järven ekologinen tila on laskenut erinomaisesta hyväksi. Ekologinen tila määräytyy muun muassa vesikasvien, kalojen sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan. Vaikka Naarjärven tilanne ei ole kriittinen, kannattaa ekologisia muutoksia seurata jo nyt, jotta voidaan selvittää syitä ja puuttua ajoissa haasteisiin. Vaikka järven rehevöityminen on osittain myös luonnollista, on selvää, että ihminen vaikuttaa toiminnallaan välillisesti ja välittömästi vesistöön.
Kartoituksilla arvioidaan myöhempää niittotarvetta
Vesikasvien kartoitus aloitettiin paikkatietoon perustuvalla kartoituksella ilma- ja satelliittikuvien pohjalta. Karttaan merkittiin alueet, jotka olivat yhteneviä ja muodostivat selkeät rajat kasvuston suhteen. Tämän jälkeen tehtiin maastokartoitukset, joissa todennettiin ja tarkennettiin paikkatietoon tehdyt havainnot. Koko Naarjärvi käytiin läpi rantoja pitkin soutaen ja maastossa tutkittiin vesikasvien runsautta sekä levinneisyyttä. Lisäksi mitattiin kasvusyvyys eri kasveilta eri alueilla. Järvellä tutkittiin uposkasveja, kelluslehtisiä sekä ilmaversoisia kasveja. Lisäksi mitattiin veden näkösyvyys, joka on kirkasvetisellä järvellä hyvä. Tällä hetkellä Naarjärven rannoista ja vesialueista osa oli lähes kasvittomia ja osa runsaamman kasvuston valtaamia.
Mökkiläiset kiinnostuneita järven tilasta – aktiivinen suojeluyhdistys pian 50 vuotta
Kartoitushetkellä Naarjärvellä oli melko vähän mökkiläisiä, mutta useampi paikalla ollut halusi kertoa omista havainnoistaan. Monella olikin vuosikymmenien takaista tietoa järven olosuhteista, joita on mielenkiintoista peilata nykypäivään. Naarjärvellä on pitkä historia vesiasioissa, sillä Naarjärven suojeluyhdistys on toiminut melkein 50 vuotta: juhlavuosi on luvassa ensi vuonna. Tulevan merkkivuoden myötä yhdistys halusi selvittää järven kasvillisuutta, minkä pohjalta voidaan arvioida ja suunnitella vesikasvien niittoa. Viimeksi vesikasvillisuus kartoitettiin vuonna 2011 ja myös sen aikaisia tuloksia voidaan peilata tähän päivään. Vertaamalla saadaan tietoa siitä, kuinka nopeasti kasvillisuus ja vesistön olosuhteet muuttuvat.
