Varsinais-Suomen maakuntakaavassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelman liikennevisiossa 2040+ on esitetty raideliikenteen tavoiteverkko, jossa on jopa 25 uutta asemapaikkaa. Jotta tämä visio voisi toteutua, on vielä paljon selvitettäviä ja ratkaistavia asioita. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestivät keskustelutilaisuuden kaupunkien ja kuntien kanssa siitä, mitä toimenpiteitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Tilaisuus järjestettiin Turussa 24.11. voimassa olleiden terveysturvallisuussuositusten mukaisesti. Paikalle oli kutsuttu johtavia virkahenkilöitä kolmestatoista radanvarsikunnasta sekä edustajat Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Väylävirastosta ja Traficomista. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta.  

Kaavio, joka havainnollistaa paikallisjunaliikenteen asempaikkovisiota. Kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin, josta on myös erillinen haara Naantaliin Raision ja Maskun välillä.

Paikallisjunaliikenteen edistäminen edellyttää huolellista selvitystyötä

Väyläviraston pian julkaistavassa alueellisen junaliikenteen selvityksessä on tarkasteltu yhtenä yhteysvälinä Uusikaupunki–Turku-ratayhteyttä ja sen matkustajapotentiaalia työmatkaliikenteen osalta. Osallistujat jakoivat mielipiteen, että tarvitaan tarkempaa potentiaalitarkastelua, jossa on huomioitu myös koulumatkat ja vapaa-ajan liikkumisen tarpeet sekä Varsinais-Suomen raideliikenteen tavoiteverkon kaikki suunnat.   

Esiin nousi muitakin selvitystarpeita, joista osa voidaan toteuttaa jo seuraavien vuosien aikana Varsinais-Suomen liiton ja Valonian toimesta, EU-rahoitteisen Scale Up -hankkeen avustuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi todelliset kustannukset ja niiden jako sekä organisoitumismallien vaihtoehdot. On tärkeää, että tehtävät selvitykset toteutetaan loogisessa järjestyksessä. Esimerkiksi tarkemmat kustannukset voidaan laskea vasta, kun yhteysvälit ja palvelutarjonta ovat tiedossa.

Selvityksiä tehtäessä on otettava laajasti huomioon yhteiskunnan muutoksia. Käynnissä oleva hyvinvointialueuudistus, ikärakenteen kehitys, koronan vaikutukset sekä liikenteen sähköistyminen ja automatisoituminen voivat kaikki luoda uusia tarpeita liikkumiseen. On muistettava myös tiedon levittämisen suunnittelu: ei riitä, että selvityksiä tehdään vaan tiedon pitää olla selkeää ja kaikille avointa. 

Edistämistyötä tulee tehdä sekä kunnissa että alueellisesti

Keskusteluissa muistutettiin, kuinka tärkeää valmistelussa on tunnistaa eri tasot: maakunnallisella tasolla intressit ovat yhteiset kaikilla kolmella suunnalla (Turku–Uusikaupunki, Turku–Loimaa ja Turku–Salo). Kuntatasolla on kuitenkin huomioitava kuntien omat lähtökohdat ja intressit. Esimerkiksi Paimiossa koetaan Salon ja Turun välisen sijainnin tuovan laajan käyttäjäpotentiaalin, kun taas esimerkiksi Mynämäellä pitää pohtia aseman liityntäliikennettä, sillä asema sijaitsee  neljän kilometrin päässä keskustasta. Monelle kunnalle raideliikenteen kehittäminen on iso strateginen kysymys, johon liittyy monta näkökulmaa. Maankäyttöä, liikennettä ja palveluverkkoja onkin tärkeää suunnitella tiiviissä yhteistyössä.  

Myös asukkaiden ja kunnassa sijaisevien yritysten asenteet voivat vaihdella suuresti.  Onkin ratkaistava, keitä sidosryhmiä tarvitaan mukaan ja missä vaiheessa. On tärkeää tunnistaa kuntien intressien lisäksi eri toimijoiden ja asukkaiden intressit. Mikä on lähiseudun asukkaiden halukkuus käyttää raideliikennettä? Mikä hyöty paikallisjunaliikenteestä on yrityksille?  

Esiin nousi myös Turun rooli maakunnan keskuskaupunkina. Vaikka paineen paikallisjunaliikenteen edistämisestä on hyvä tulla alueelta, on edistämistyö hyvin haastavaa, jos Turku ei koe asiaa tärkeäksi. Turku haluaakin tutkia seudullista kokonaishyötyä. Jo kerätyn tiedon pohjalta monenlaisia hyötyjä riittääkin. Keskustelua käytiin myös Varsinais-Suomen liiton roolista. Voisi olla mielekästä, että usean seutukunnan ja maakunnan laajuisia selvityksiä toteutettaisiin liiton vetovastuulla, mutta tähän tarvitaan kunnilta selkeä mandaatti sekä tuki valtiotasolta. 

Tilaisuus järjestettiin osana kesällä alkanutta, EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamaa Scale-Up-hanketta. Varsinais-Suomen liiton ja Valonian työn keskiössä on maakunnallisen joukkoliikenneorganisaatiomallin luomien ja erityisesti edistää alueellisen junaliikenteen kehittymistä maakunnassa.

Marja Tommola

Kestävän liikkumisen asiantuntija
marja.tommola@valonia.fi
040 8328 515