Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteessä järjestettiin 15. marraskuuta kolmen Etelä-Suomen alueen Hiilestä kiinni -hankkeen yhteinen Viljelyvarmuuden parantaminen kivennäismailla muuttuvissa oloissa –seminaari. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja tutkijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Keskustelu kävi vilkkaana. Paikan päällä oli yli 50 osallistujaa ja linjojen päässä etäyhteydellä yli 120 osallistujaa.
Hiilivarastojen säilyttäminen ja monimuotoinen viljely keskiössä Varsinais-Suomessa
Tutkimusten mukaan nykyisellään Suomen peltomaista keskimäärin häviää hiiltä enemmän kuin sitä tulee. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Helena Soinne nosti esiin, että kivennäismaapeltojen pintakerroksissa orgaanisen hiilen pitoisuus on korkea ja hiilen säilyttäminen maassa on tärkeää. Syvemmällä maaperässä taas on potentiaalia hiilen kerryttämiselle ja varastoitumiselle.
Tutkitusti kivennäismailla orgaanisella aineksella on myös positiivisia vaikutuksia satoon. Luken erikoistutkija Riikka Keskinen kertoi orgaanisen aineksen vaikutuksista murukestävyyteen, huokoisuuteen ja vedenpidätyskykyyn. Mitä enemmän maassa on savea, sitä enemmän tarvitaan orgaanista ainesta. Varsinais-Suomen kivennäismailla ja erityisesti savimailla on siis kapasiteettia kerryttää hiiltä syvemmälle maahan, samalla alueellamme on erityisen tärkeää ylläpitää nykyisiä maaperän hiilivarastoja.
Arvion mukaan Suomessa noin 80 % peltopinta-alasta viljellään heinäkasveja, ja nykyisellään viljelyvalinnat ja -kierrot ovat yksipuolisia. Esimerkiksi viljan viljelyalueella vain joka viides vuosi viljellään jotain muuta lajia. Alueellamme on monipuolista ruoantuotantoa ja tähän kannattaakin panostaa yhä enemmän.
Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo nosti esiin, että viljelyn monipuolistamisella voidaan vahvistaa maatalouden muutoskestävyyttä ja huoltovarmuutta, edistää ympäristön parempaa tilaa ja lisätä sadontuoton resilienssiä ja uusia liiketoimintoja. Monimuotoisen viljelyn avulla voidaan lisätä myös terveellistä ja monipuolista ravintoa. Helsingin yliopiston Eveliina Kiiski esitteli peltojen allokointia ja hiilitaseen ja katetuoton mallinnusta. Peltojen optimoinnista voi saada monenlaista hyötyä. Mallinnuksen mukaan peltojen ilmastovaikutusta ja katetuottoa on molempia mahdollista parantaa viljelykiertoa monipuolistamalla nykyisessä talousympäristössä.
Tilaisuuden esitysmateriaalit:
Tilakohtaisilla käytännön toimilla pidetään huolta maaperän hiilestä
Ilmastokestävä maatalous ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen käytännössä on tilan kehittämistyötä ja sopivien viljelymenetelmien soveltamista muun muassa tilan tuotantosuunnan, erilaiset peltolohkot ja kannattavuuden huomioiden. Hiilensidonnan kannalta tärkeää on maan kasvukunto ja toimiva pellon vesitalous. Viljelijä ja agronomi Aki Laaksonen Kivilän tilalta Mynämäeltä kertoi tilakohtaisista toimenpiteistä ja ProAgrian asiantuntijat Marko Sairasalo ja Jarmo Pirhonen kertoivat kokemuksia erilaisista kerääjäkasveista.
Keskeisiä toimia ovat ympärivuotinen kasvipeitteisyys, maanmuokkaustavat, kestävä vesienhallinta, viljelykierto, nurmet, kerääjä- ja aluskasvit, maanparannus- ja saneerauskasvit sekä ylipäätään maan multavuutta ja rakennetta parantavat tuotantopanokset.
Maataloustukien ympäristökorvaus tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ympäristökuormituksen vähentämiseen. MTK-Varsinais-Suomen Noora Syrjä CAP:n toteutuksen edistäminen Saaristomeren valuma-alueella -hankkeesta korosti, että hyvin valittu toimenpide on kustannustehokas ja toteutettavissa. Se tuo viljelijälle taloudellista hyötyä, edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Juha Nummila piti tilaisuudessa koosteen siitä, mitä CAP:n monitoroinnista on tähän mennessä havaittu ja millaisia kokemuksia on kertynyt.
Tilaisuuden järjestivät seuraavat hankkeet, jotka ovat saaneet rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä osana keväällä 2020 käynnistettyä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.
Peltomaan prosessit hiilensidontatoimien kohdentamisen pohjana (HiiletIn)
Luonnonvarakeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Soilfood, ProAgria Etelä-Suomi ry
Tieto käyttöön, hiili peltoon (HIILIPELTO)
Valonia/Varsinais-Suomen liitto, MTK Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi
Hiiltä ja kasvua Etelä-Suomen savipelloille HIKKA-hanke
Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, ProAgria Etelä-Suomi ry.
