Someron kaupunki selvitti kesäkuussa 2023 yhdessä Valonian kanssa kävelyn, pyöräliikenteen ja liikunnan olosuhteita asukaskyselyllä. Kysely muotoiltiin yhdessä Someron kaupungin poikkisektorillisen työryhmän kanssa ja kyselyn tekemisestä, fasilitoinnista ja analyysista vastasi Valonia.
Kyselyyn vastasi 353 somerolaista tai muuten kaupungin alueella liikkuvaa.
Somerolla toteutettiin karttapohjainen kysely, johon vastaajat voivat merkitä käyttämiään reittejä sekä havaintoja kehittämistarpeista mahdollisimman konkreettisesti. Olennaista oli paikkasidonnaisen tiedon keruu, jota voidaan myöhemmin hyödyntää mm. kaupunki- ja liikennesuunnittelussa, kunnossapidossa sekä liikunta- ja vapaa-aikatoimintojen suunnittelussa. Kyselystä saatiinkin 880 karttamerkintää.
Kyselyyn vastaajat on hyvä pitää tietoisina siitä, miksi heiltä kaivataan vastauksia ja mihin tuloksia tullaan hyödyntämään. Somerolla haluttiin tietää myös, missä asukkaat harrastavat liikuntaa ja mitä liikunnan olosuhteita olisi kehitettävä. Kehitettävää koettiin selkeästi eniten olevan luonnossa liikkumisessa ja pyöräilyssä. Avantouintia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kehittämiskohteena. Tuloksia tullaan hyödyntämään niin pyöräliikenteen tavoiteverkon pohjana kuin liikuntaolosuhteita kehitettäessä.
Kuntien tulee panostaa asukkaiden näkemysten keräämiseen
Kun suunnittelussa hyödynnetään asukkailta saatuja tietoja, on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi eri ikäryhmät ja erilaiset liikkumistottumukset. Siksi on olennaista kerätä monipuolisesti näkemyksiä eri ihmisryhmiltä. Somerolla kysely toteutettiin pääosin verkossa, minkä vuoksi etenkin iäkkäämpien vastaajaryhmien tavoittamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota: kyselyyn oli mahdollisuus vastata kaupungin työntekijöiden opastuksella ennakkoon ilmoitettuna aikoina. Tämän lisäksi järjestettiin erillinen työpaja, jossa vastauksia kerättiin paperisille kartoille.
Someron karttakyselyssä painotettiin kävely- ja pyöräily-ympäristön turvallisuuteen, sujuvuuteen, mukavuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä seikkoja. Asukkaat saivat merkitä kartalle esimerkiksi kohtia, joihin toivoisivat lisää penkkejä tai huomaamiaan vaarallisia paikkoja. Myös viihtyisiksi koettuja paikkoja toivottiin merkittävän. Kunta voisi kerätä karttakyselyillä myös avointa palautetta, mutta vastauksia varten on hyvä ennakkoon sopia ja ilmoittaa, miten moninaisia kommentteja hyödynnetään. Valmiiksi strukturoitu kysely voikin olla usein helpompi toteuttaa sekä kevyempi vastata, mutta mukana on hyvä olla mahdollisuus avoimelle vastaukselle.
Karttakyselyjä tehdään yleensä osana kuntien kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmia, joissa kuntalaisten osallisuus on keskeinen tavoite. Voit tutustua kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä karttakyselyn tekemisen perusteisiin Valonian verkkosivuilla.
Kysely tavoiteverkon perustana
Asukkaille toteutettu kysely toimii kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen apuna. Tulokset kertovat, mitä paikkoja asukkaiden mielestä olisi tärkeää kehittää esimerkiksi turvallisuuden näkökulmasta. Myös kunnossapidon resursseja ja uusia väyläinvestointeja voidaan näin suunnata sinne missä tarve on suurin. Kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämisen tueksi on mahdollista muodostaa niin kutsuttu tavoiteverkko, jonka avulla kunta voi kehittää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita järjestelmällisesti. Karttakyselyt toimivatkin erinomaisesti pyöräilyn tavoiteverkkojen muodostamisen sekä kävelyn ydinalueiden tunnistamisen apuna. Varsinaisessa tavoiteverkossa määritellään eri väylien hierarkia sekä priorisoidaan väyläinvestointeja, joten tähän tarvitaan liikennesuunnittelijoiden osaamista. Myös kuntalaisille ja eri sidosryhmille järjestetyt työpajat ovat suositeltavia tavoiteverkon tekemisen työkaluja. Pyöräliikenteen tavoiteverkkoon voi tutustua Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa. Jalankulkuverkon suunnitteluun voi tutustua Jalankulun suunnitteluohjeessa.
