Vähennä metsäkatoa ja ylikulutusta vastuullisilla suklaaostoksilla

Tiesitkö syöväsi 250 suklaamunan verran suklaata vuodessa? Ainakin, mikäli olet keskivertosuomalainen suklaankuluttaja. Suomen ylikulutuspäivä on laskelmien mukaan tänä vuonna 31.3. ja olemmekin tässä epäsuotuisassa kisassa jälleen ylikuluttavimpien valtioiden TOP 10 -listalla. Jos siis kaikki kuluttaisivat meidän tahtiimme, loppuisivat vuoden ajaksi tarkoitetut maapallon resurssit jo maaliskuussa. Loppuvuosi eletään velaksi, joka lankeaa maksettavaksi tulevaisuudessa tavalla tai toisella – usein kulutustottumuksiemme vaikutukset näkyvät köyhimmissä maissa. Sopivasti päivämäärä osuu yhteen pääsiäissesongin kanssa, joten suklaaövereitä suunnitellessa onkin hyvä palautella mieleen, mitä tulet ostaneeksi ja millä hinnalla.

Suklaan yhä lisääntyvä kysyntä tietää huonoa maapallon luonnonmetsille, joiden pinta-alaa on vuosittain hävitetty kaakaon tieltä 153 000 jalkapallokentän verran. Kaakaotuotteiden menekki maailman tasolla on vuosittain yli kolme miljoonaa tonnia. Tuore kansainvälinen vertailu (chocolatescorecard.com) valottaa suklaa-alan yritysten vastuullisuutta, ja luvut ovat huolestuttavia: vain noin 11 prosenttia alan toimijoista tietää kaakaon viljelyn alkuperän riittävän tarkasti. Yritysten vastuullisuuslupaukset tai eivät useinkaan riitä kattamaan koko ketjua, jonka alkupäästä löytyy usein tuhottua metsää tai ihmisoikeusrikkomuksia. Tutkimuksesta löytyy myös useita meidän lähikaupoistamme tuttuja tuotemerkkejä.

Vastuulliselta suklaannautiskelijalta vaaditaan hieman perehtymistä: tutustu vertailutaulukkoon ja etsi tietoa lempisuklaastasi ja valmistajan vastuullisuustyöstä. Älä haksahda brändien omiin sertifikaatteihin, joita eivät auditoi ulkopuoliset tahot. Sertifikaateista luotettavimpia suklaan saralla ovat Reilu kauppa, Luomu sekä Rainforest Alliance (UTZ), mutta nekään eivät aina ole tae siitä, että koko ketju on kunnossa.

On myös vastuullisuustyötä, joka jää vertailussa suurten brändien varjoon: esimerkiksi kotimaiset pienemmät merkit voivat olla vastuullisuudessa huippuluokkaa. Suuryhtiöiden alla toimivien kotimaisten brändien hyvät teot esimerkiksi hävikkiruoan, palmuöljyn käytön lopettamisen tai vaikkapa suoluonnon ennallistamisprojektit eivät vertailutaulukossa näy.

Alan synkimpiin puoliin kuuluu sekin, että tuotannon parissa on töissä noin 1,5 miljoonaa lasta. Valtaosa kaakaosta viljellään Ghanassa ja Norsunluurannikolla, enimmäkseen noin viiden miljoonan yksittäisen viljelijäperheiden toimesta ja alle kahden euron päiväpalkalla. Sillähän ostaa jo munan tai alennuksesta kaksikin.