Kuulostaako ajatus kotitalouksien hiilijalanjäljen puolittamisesta rajulta? Tuoreen Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan tämä olisi täysin mahdollista vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi kuitenkin valtiolta ohjauskeinoja, joilla tuettaisiin ihmisten hiilijalanjälkeä leikkaavia valintoja. Tällaisia ohjauskeinoja ovat muun muassa erilaiset velvoitteet, verotuksen keinot, viestintä- ja neuvontatoimet sekä tuet ja rahoitukset. Päästöjen kehityssuunta yhdistettynä näihin uusiin keinoihin näyttäytyy tutkimuksessa lupaavana.

Kotitalouksien kulutukseen sisältyy asuminen, liikenne, ruoka sekä muiden tavaroiden ja palveluiden kulutus. Asumisen osalta avainasemassa ovat kulutustapojen muutokset, mukaan lukien energiankulutus ja -säästö, sekä vähäpäästöisiin energialähteisiin siirtyminen päästöjen leikkaamiseksi. Kulkutapoihin ja liikkumistarpeeseen vaikuttamalla taas voidaan vähentää liikenteen päästöjä, missä myös liikenteen sähköistymisellä on suuri merkitys. Lisäksi tarvitaan tapoja tukea kasvis- ja kalapainotteiseen ruokavalioon siirtymistä – esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä ravitsemussuosituksiin ja sitä kautta kuntien keittiöiden reseptiikkaan.

Kulutuksen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on viime vuosina ymmärretty yhä syvällisemmin ja vuoden 2019 tietojen mukaan lähes puolet suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä syntyy ulkomailla. Kulutustavaroiden pitkäikäisyys, korjattavuus ja huoltopalveluiden edistäminen ovat avainasemassa, sillä käyttöikää pidentämällä vähentyvät päästöt myös ulkomailla. Parhaillaan valmistelussa oleva EU:n sääntelyehdotus tähtää siihen, että tavaroiden korjaaminen olisi helpompaa ja halvempaa. Tätä ehdotusta pidetäänkin tehokkaimpana ohjauskeinona tavaroiden elinkaaren pidentämiseen.

Vaikka nyt julkaistu tutkimus on keskittynyt erityisesti ohjauskeinojen tarkasteluun, on se hyvä muistutus niistä elämän osa-alueista, joissa kotitalouksilla on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Tulevaisuudessa toivottavasti yhä useampi valtionkin ohjauskeino tuo kannustusta ja työntövoimaa kohti kestävämpiä valintoja myös kotitalouksissa.

Anni Lahtela

kehittämisasiantuntija
anni.lahtela@valonia.fi
040 6313 856