Valtaosa ruoan ilmastopäästöistä syntyy alkutuotannossa eli eläinten ja kasvien kasvatuksessa. Maatalouden eri vaiheissa vapautuu ilmaston lämpenemistä edistävää hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia, eniten maaperästä ja kotieläinten ruuansulatuksesta. Kiinnitä siis ruokaostoksilla erityistä huomiota elintarvikkeiden tuotantoketjun alkupäähän ja valitsemiesi elintarvikkeiden ilmastoystävällisyyteen: kotimaisuuteen, kasvipohjaisuuteen ja kestäviin tuotantotapoihin.
Suomalaisissa kotitalouksissa syntyy runsaasti jätettä. Kierrätyksessä on vielä parantamisen varaa: esimerkiksi Turussa vuonna 2021 kotitalousjätettä syntyi vuonna 348 kg asukasta kohden, ja siitä kierrätettiin 40 prosenttia. Elintarvikepakkausten osuus elintarvikkeen hiilijalanjäljestä on vain joitakin prosentteja. Poikkeuksen tähän tekevät juomat ja ruoat, joissa veden osuus on suuri ja tällöin pakkauksen osuus nousee kymmeniin prosentteihin. Vaikka pakkaus muodostaakin vain pienen osan elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista, on elintarvikepakkauksien hyötyihin, haittoihin ja kierrätykseen syytä kiinnittää huomiota osana arjen ilmastotekoja.
Ruoan ilmastovaikutusten kokonaiskuvassa pakkauksista on myös hyötyä, sillä hävikkiin menevän ruoan ilmastovaikutukset ovat merkittävästi suuremmat kuin muovisen pakkauksen, ja pakkauksilla on myös hävikkiä vähentäviä vaikutuksia: pakkaus lisää ruoan säilyvyyttä sekä pitää sen tuoreena ja syömäkelpoisena huomattavasti pidempään, kun elintarvikkeet voidaan kuljettaa ja säilöä suojassa bakteereilta, kolhuilta, lialta ja kosteudelta.
Vaikka pienemmät pakkauskoot vievät tuotannossa suhteellisesti enemmän pakkausmateriaalia, on sopivan kokoinen pakkaus kuitenkin viisain valinta. Isosta säästöpakkauksesta syntyy haittaa sekä kukkarolle että ympäristölle, mikäli osa ruuasta päätyykin hävikkiin. Suhteuta siis pakkauskoot ja ruokaostosten määrä kotitaloutesi todelliseen tarpeeseen.
Iso osa muovisten pakkausmateriaalien ongelmista liittyy huolimattomaan jätteenkäsittelyyn, sillä luontoon ja vesistöihin päätyessään muovista syntyy kiistattomasti ongelma. Huolehdi, ettei pakkausjätteitä päädy vääriin paikkoihin, käytä pakkausmateriaaleja uudelleen ja kierrätä jatkokäyttöön sopimattomat pakkaukset ohjeiden mukaan. Aina kun mahdollista, valitse biohajoava pakkausmateriaali – esimerkiksi pahvia ei kuitenkaan välttämättä kannata aina suosia muovin yli mm. ruuan säilyvyyden vuoksi. Muoviin liittyviä ongelmia voidaan vähentää, kun kierrätysmuovin ja uusien muovin ominaisuuksia mukailevien, biohajoavien materiaalien osuus pakkauksissa kasvaa.
Ekovinkin laati Valonian harjoittelija Mira Viitasalo
