Hallittu hoitamattomuus tukee luonnon monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuus on tutkimusten mukaan heikentynyt ja erityisesti rakennetussa ympäristössä luonnon tila on kaventunut ja viherverkostot katkenneet. Luonto hyötyy monesti siitä, että sitä ei hoideta turhan innokkaasti. Kun hoitotöitä tehdään harvemmin ja harkiten, saadaan sekä tilaa luonnon monimuotoisuudelle että taloudellisia säästöjä. Tätä kutsutaan hallituksi hoitamattomuudeksi.

Istutusten ja kasvillisuuden hoidon hyvällä suunnittelulla voi lisätä hiilensidontaa sekä kasvien ilmaa ja vesistöjä puhdistavaa vaikutusta. Hallittua hoitamattomuutta ovat yksinkertaisimmillaan esimerkiksi tiheikköjen ja lahopuun jättäminen metsiin tai kotipihassa nurmikon leikkuuvälin pidentäminen. Hoidettua nurmikkoa voi myös muuttaa ainakin osittain kukkaniityiksi. Pihaa suunnitellessasi muista suosia kotimaisia ja erityisesti hyönteispölytteisiä puulajeja kuten vaahteraa, pihlajaa tai pajuja sekä välttää vierasperäisiä kasveja.

Rantaluonto tarjoaa suojaa monille eri eliölajeille ja siellä pusikoilla on erityisen tärkeä merkitys. Umpeen kasvavia ojia ja puroja ei kannata ruopata pohjaa myöden, vaan tukkoisimmat kohdat voi niittää kevyesti rantapenkoilta. Veden ääreltä puita tulee poistaa mahdollisimman vähän – puustoista suojavyöhykettä tulisi ennemmin laajentaa kuin harventaa. Myös irtonaisen puuaineksen lisääminen vesiuomaan ja rannoille on osa hallittua hoitamattomuutta. Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ketoja ja niittyjä taas on pidettävä avoimena raivaamalla varjostavaa puustoa ja ojitettuja soita voidaan ennallistaa tukkimalla ojia.

Luonnon huomioiminen on pitkäjänteistä työtä, eikä riitä, että pelkästään kotipihoilla ja yksityisillä mailla tartutaan toimeen. Kunnat ovat erityisessä roolissa luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Kunnissa kannattaakin laatia luontostrategia, jolla edistetään luonnon ja erityisesti luonnonmukaisten menetelmien käyttöönottoa eri toimialoilla. Siten luonnon monimuotoisuus tulee huomioitua päätöksenteossa yli valtuustokausien.

Konkreettisiin toimenpiteisiin voivat tarttua kuntien lisäksi myös esimerkiksi yhdistykset. Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Tänä syksynä on tarjolla avustusta luonnonhoitotöiden toteuttamiseen sekä kunnille että yhdistyksille Kunta- ja Järjestö-Helmi-erityisavustushauissa. Rahoituksella halutaan mahdollistaa konkreettisia ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimia, jotka tapahtuvat soilla, metsissä, perinneympäristöissä, pienvesissä ja rannoilla tai lintuvesillä ja kosteikoilla. Haku avautuu 22.10.