Elinympäristökunnostukset Helmikunnat-hankkeissa 2021–2025

Raportit ja selvitykset

|

8.12.2025

Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma kunnille ja järjestöille käynnistyi 2020 ja kaikkiaan rahoitusta Varsinais-Suomeen on saatu noin 1,5 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus rahoituksesta on saatu Valonian ja kuntien yhteisiin Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeisiin. 

Niissä on tehty luonnonhoitotöitä tai selvityksiä yhteensä 67 kohteella Kaarinassa, Laitilassa, Liedossa, Naantalissa, Paimiossa, Paraisilla, Raisiossa, Salossa, Somerolla, Turussa sekä Uudessakaupungissa.

Tällä sivulla on tiivis koonti tehdyistä toimista. Tarkemmin kunkin Helmikunnat-hankkeen toimenpiteistä voit lukea hankekohtaisista koosteista:

Raportit ja selvitykset
Lampaita veden ääressä olevalla niityllä.

Varsinais-Suomen Helmikunnat -kooste 2021–2022

Raportit ja selvitykset
laidunaita ja sen takana lehmiä

Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 -kooste 2023–2024

Raportit ja selvitykset

Pienvesikartoitusten tuloksia Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 -hankkeessa

Raportit ja selvitykset
Etualalla kalliota, jonka jälkeen runsas katajarivistö. Takana siintää Itämeri.

Varsinais-Suomen Helmikunnat 3 -kooste 2024–2025

Tutustu myös Luonnon monimuotoisuutta yhteistyönä – toimintamalliin kunnille ja oppilaitoksille! Toimintamalli on kehitetty lisäämään tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja ekologisen kestävyyden turvaamisesta. Mallissa ympäristökasvatus yhdistyy käytännön luonnonhoidon toimenpiteisiin sekä niistä viestimiseen. 

  • Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Se vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.
  • Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus. Lisäksi ohjelmassa on suunnattuja erityisavustuksia, kuten kunnille Kunta-Helmi ja yhdistyksille Järjestö-Helmi.
  • Hoitotoimenpiteet tehdään aina vapaaehtoisesti, maanomistajan suostumuksella. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Mitä Helmi-ohjelmassa tehdään?

  • Suojellaan ja ennallistetaan soita
  • Kunnostetaan lintuvesiä- ja kosteikoita ranta-alueineen
  • Hoidetaan perinnebiotooppeja
  • Hoidetaan metsäisiä elinympäristöjä, kuten lehtoja ja paahdealueita
  • Hoidetaan ja kunnostetaan pienvesiä ja rantaluontoa, kuten hiekkarantoja
  •  

Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeissa kunnostettiin yli 60 kohdetta

Alle olemme listanneet kaikki kolmen Helmi-hankkeen kohteet kunnittain. Valonia suunnitteli kohteille yhteneväisellä ilmeellä kylttejä, joissa kerrotaan alueen erityispiirteistä ja siellä tehtävistä luonnonhoitotöistä. Kävijälle hahmottuu myös se, millaiseen kokonaisuuteen työ kytkeytyy. Tutustu kohteisiin kylttien avulla!

Listattujen kuntien lisäksi Somero osallistui Helmikunnat 2 -hankkeen pienvesikartoituksiin ja Paraisilla tehtiin Bläsnäsin taajamapuron kunnostus- ja suojelusuunnitelma Helmikunnat 3 -hankkeessa.

Kaarina
Laitila
Lieto
Naantali
Paimio
Raisio
Salo
Turku
Uusikaupunki

Kaarina

Kaarina oli mukana kahdessa ensimmäisessä hankkeessa. Kylteissä esiteltyjen kohteiden lisäksi Helmikunnat 2 -hankkeessa mukana oli Kelkvuori. Lisäksi Kaarina osallistui Helmikunnat 2-hankkeen pienvesikartoituksiin.

Infokyltti, jossa piirroskuvat sammakosta, sorsista ja osmankäämistä sekä logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä esitellään Järvelän kosteikko Littoistenjärven pohjoispuolella, tärkeä sisämaan lintukosteikko Varsinais-Suomessa, jossa esiintyy uhanalaisia lintuja, viitasammakoita ja muita eliölajeja. Kosteikko on arvokas linnustoalue (MAALI), joka vaatii hoitotoimenpiteitä umpeenkasvun estämiseksi. Osmankäämien ja pajukoiden poisto auttaa ylläpitämään kosteikon monimuotoisuutta ja tarjoaa elinpaikkoja kahlaajille ja muille linnuille. Lisäksi kerrotaan kosteikon monipuolisesta lajistosta, kuten linnuista, hyönteisistä ja sammakkoeläimistä.
Infokyltti, jossa piirroskuva tervalepän oksasta ja sammakosta. Mukana myös Helmi-hankkeen yhteistyökumppaneiden logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, sekä Kaarinan, Salon, Liedon, Paimion, Naantalin, Raision, Someron ja Uudenkaupungin kaupungit. Kyltin tekstissä kerrotaan Ladjakoskenojan merkityksestä ainutlaatuisena kuntahelmikohteena ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen tähtäävistä kunnostuksista purouomassa ja sen reunavyöhykkeillä. Teksti sisältää myös tietoa puron lajistosta, kuten kalalajeista, vesisammalista ja viitasammakoista.
Infokyltti, jossa piirroskuvat sammakosta ja sorsista, sekä yhteistyökumppaneiden logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Rauvolanlahdesta, joka on rehevä merenlahti, tärkeä pesimis- ja levähdyspaikka kosteikkolinnuille ja viitasammakoille. Rauvolanlahti kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon, ja siellä tehdään konkreettisia luonnonhoitotoimenpiteitä luontokadon torjumiseksi. Lisäksi kerrotaan lahden rehevöitymisestä, alueen linnuista ja kosteikkojen maailmanlaajuisesta uhanalaisuudesta.

Laitila

Laitila oli mukana Helmikunnat 3 -hankkeessa. Pappilankedon lisäksi kohteita olivat Rukoushuoneenmäen ja Kappelinmäen kedot.

Lieto

Lieto oli mukana ensimmäisessä hankkeessa. 

Infokyltti, jossa piirroskuva ketokukasta ja logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä esitellään Maijanpellon niittyä, jonka monipuolinen kalliokedon kasvillisuus sisältää lajeja kuten kissankello, ahdekaunokki, päivänkakkara, keltamatara ja paimenmatara. Hoidettavaa aluetta on noin hehtaarin verran, ja niityksi muutettavat nurmialueet niitetään kesässä kahdesti. Ensimmäisen niiton yhteydessä mahdolliset lintujen pesäpaikat jätetään niittämättä. Liedon alueella on luokiteltu viheralueita, ja säännöllisestä nurmikonleikkuusta on perusteltua luopua luonnonkasvien hyväksi. Tekstissä varoitetaan myös puutarhajätteiden väärästä hävittämisestä, joka voi johtaa vieraslajien leviämiseen. Oikea osoite puutarhajätteelle on lajitteluasema tai komposti.
Infokyltti, jossa on piirroskuva ketoneilikasta ja logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Maunulan niityistä, jotka ovat aiemmin toimineet eläinten laitumina yli 50 vuoden ajan. Laidunnus on estänyt puiden ja pensaiden kasvua sekä monipuolistanut ruohovartista kasvillisuutta. Laidunnuksen loputtua alue on alkanut umpeutua, mikä uhkaa monimuotoista lajistoa. Kalliokedoilla tavataan perinteisestä niitty- ja karjataloudesta hyötyneitä lajeja, kuten sikoangervoa, aholeinikkia, ahdekaunokkia ja ketoneilikkaa. Alueelta poistettiin alkuvuodesta 2024 puita niittyjen umpeenkasvun estämiseksi, ja kesällä tehdään niitto sekä poistetaan puutarhakasveja ja roskia. Niittojätteen poisvienti ehkäisee maaperän rehevöitymistä ja edistää monipuolisen kasvilajiston säilymistä. Hoidettavat niityt ovat tyypiltään tuoretta niittyä, kuivaa pienruohoniittyä, kallioketoa ja hakamaata. Alueen pohjoisosassa on tuoreita heinä- ja ruohoniittyjä, joissa kasvaa muun muassa nurmipuntarpäätä, koiranputkea, metsäapilaa ja hiirenvirnaa. Tekstissä myös selitetään, mitä perinnebiotoopit ovat: ne ovat alueita, jotka ovat syntyneet perinteisen maa- ja karjatalouden seurauksena, estäen metsittymisen. Niittykasvit hyötyvät tallaamisesta, mikä auttaa niitä pysymään matalina ja vähentää kilpailua valosta.
Infokyltti, jossa piirroskuva ketokukasta ja logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Teijunpihan niitystä, joka on tunnistettu kuntahelmikohteeksi ja jossa tehdään luonnonhoidon toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Alueella hoidetaan niittyjä ja kallioketoja poistamalla sinne levinneitä puutarhakasveja, kuten kriikunaa, ja niittämällä kasvillisuutta kahdesti kesässä. Niittojäte poistetaan maaperän ravinteisuuden vähentämiseksi ja niittylajiston elinolojen parantamiseksi. Niityn kasvilajeihin kuuluu muun muassa ketoneilikka, kissankello, hiirenvirna ja alsikeapila.

Naantali

Naantali oli mukana kaikissa kolmessa hankkeessa.  Kylteissä esiteltyjen kohteiden lisäksi Naantalin kohteita ovat olleet Vaarjoen haka ja Pakinaisten keto. Lisäksi Naantali osallistui Helmikunnat 2-hankkeen pienvesikartoituksiin.

Infokyltti, jossa on piirroskuva kahdesta lampasta ja logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Ruokorauman merenrantaniityistä, jotka muodostavat monipuolisen vanhan laidunkokonaisuuden. Alue on pääasiassa maaruovikkoa, mutta siellä on myös heinää, kallioista ketoa, kosteaa suurruohoniittyä ja vesijättöä. Ruokorauman merenrantaniitty on aikaisemmin ollut osa laajaa hevoslaidunta. Alueella tavattavat perinnebiotoopit, kuten kedot ja niityt, ovat erittäin uhanalaisia luonnon monimuotoisuuden kannalta. Hoidettavalle alueelle on tehty luontoinventointi, ja maaruovikko on niitetty koneellisesti Ruokohelmi-hankkeessa. Alueen hoitoa jatketaan aitaamalla 1,5 hehtaarin kokoinen laidun lampaille. Laidunnus auttaa pitämään kasvillisuuden matalana, mikä tukee luontotyypille ominaisten lajien menestystä. Kunnostusten jälkeen laidunnusta jatketaan, ja laitumen kasvilajistoa ja kuntoa seurataan. Laidunpainetta tai -ajankohtaa säädetään tarvittaessa, ja kohteiden jatkohoito suunnitellaan hankkeen aikana. Lisäksi kerrotaan, että merenrantaniityt ovat avoimia, pääasiassa matalia heiniä ja ruohoja kasvavia perinnemaisemia, joiden lajisto on monimuotoista. Merenrantaniittyjen lintulajistoon kuuluu esimerkiksi punajalkaviklo ja etelänsuosirri. Rakentaminen, rehevöityminen ja laidunnuksen lopettaminen uhkaavat merenrantaniittyjä, ja hoidon keskeisenä tavoitteena on laiduntamisen ja niiton avulla luoda laikkuisuutta ja pitää kasvusto matalana.
Naantalin Sekstantin katajakedon kyltti

Paimio

Paimio oli mukana kahdessa ensimmäisessä hankkeessa. Kylteillä esiteltyjen kohteiden lisäksi Paimiossa kohteena oli Juntolan luonnonsuojelualue.

Infokyltti, jossa on piirroskuva kahdesta lampasta ja logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Jokelan koulun laitumesta, joka sijaitsee koulun viereisellä alueella ja on aiemmin ollut peltoa. Laidunalueen rantavyöhyke on osittain haitallisten vieraslajien, kuten jättipalsamin, vallassa. Hoidettavan alueen pinta-ala on 1,2 hehtaaria, ja tavoitteena on monipuolistaa kasvilajistoa laiduntamalla rantavyöhykettä. Kunnostuksen avulla pyritään estämään alueen umpeenkasvua ja hillitsemään vieraslajien leviämistä. Laidunnus toimii tehokkaana keinona haitallisten vieraslajien torjunnassa, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä. Eläimiä ei saa häiritä laidunaikana, ja alueella on rajoituksia koirien ja muiden häiriötekijöiden osalta. Teksti korostaa laiduneläinten roolia perinnemaiseman ja luonnon monimuotoisuuden hoitajina.
nfokyltti, jossa on piirroskuva lehmästä ja tikasta sekä logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Kyltti kertoo Vähäjokipolun laidunalueesta, joka on kunnostettavissa oleva, osittain metsittynyt alue. Tekstissä kuvataan alueen historiaa laidunnuksena ja kasvilajeja, kuten niittynätkelmää ja mukulaleinikkiä, sekä hoitotoimia, kuten havupuiden ja vieraslajien poistamista. Laiduntavat nautaeläimet auttavat säilyttämään perinnebiotooppilajistoa. Kyltti muistuttaa myös siitä, että eläimiä ei saa häiritä laidunaikana, eikä alueella saa roskata tai ruokkia eläimiä. Lahopuu on aarreaitta -kappaleessa todetaan, että lahopuut tarjoavat elinympäristön monille lajeille ja edistävät luonnon monimuotoisuutta, sillä ne vapauttavat ravinteita maaperään hajoamisen myötä.

Raisio

Raisio oli mukana kahdessa ensimmäisessä hankkeessa. 

Infokyltti, jossa on piirroskuva ketokukasta sekä logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Kyltti esittelee Tuulilanketoa, joka on vajaan puolen hehtaarin kokoinen avoin niitty- ja kallioketoalue. Alueella laidunsi aiemmin maatilan hevosia, mutta laidunnus päättyi 1960-luvulla, mikä johti alueen rehevöitymiseen. Vuonna 2000 alueen asukkaat alkoivat ajaa kedon kunnostamista, ja Raision kaupunki on vuodesta 2002 toteuttanut kunnostustoimia yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tuulilankedolla on runsas ja edustava keto- ja niittylajisto, jossa voi tarkkailla kukkivia kasveja keväästä loppukesään. Alueella kasvaa sekä yleisiä niittykasveja, kuten ketoneilikkaa ja kissankelloa, että harvinaisempia lajeja, kuten valkolehdokkia. Hoidon tavoitteena on parantaa kedon valo-olosuhteita ja estää rehevöitymistä sekä umpeenkasvua. Vieraillessasi kedolla, pysyttele merkityillä poluilla ja vie roskasi mukanasi. Miksi ketoja ja niittyjä hoidetaan? -kappaleessa kerrotaan, että hoidon avulla halutaan ylläpitää monipuolista lajistoa ja avointa maisemaa vähentämällä maaperän ravinteikkuutta ja lisäämällä valoisuutta. Hoitotoimenpiteitä ovat muun muassa raivaus, niitto ja laidunnus. Kedot ja niityt ovat ihmisen luomia elinympäristöjä, jotka kertovat alueen asutuksen ja maankäytön historiasta.
Infokyltti, jossa on piirroskuvat lampaita ja sorsia. Kyltti sisältää logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Raisionlahdesta, joka on rauhoitettu arvokkaana lintuvetenä ja merkittävä muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikka. Alueen rantaniittyjä laidunnettiin 1950-luvulle asti, mutta kaupungistuminen ja maankäytön muutokset johtivat alueen rehevöitymiseen. Luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1984, ja alueen hoitamista ja kunnostamista on jatkettu sen jälkeen. Ruoikkokohteita hoidetaan laiduntamalla lampaita ja nautoja sekä niittomurskaamalla. Hoidettavan alueen pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Laiduneläimet ja niittokoneet ovat tärkeitä välineitä avointen rantaniittyjen ylläpidossa, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä monille linnuille, erityisesti kahlaajille.
Infokyltti, jossa on piirroskuva kielosta. Kyltti sisältää logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Järviniityn lehdosta, joka on ainutlaatuinen kuntahelmikohde ja arvokas perinneympäristö. Alueen koko on noin kaksi hehtaaria, josta 0,7 hehtaaria on luonnonsuojelualuetta. Hoitosuunnitelma on laadittu vuonna 2023 ja sen tavoitteena on elvyttää lehtokasvillisuutta ja parantaa jalopuiden sekä pähkinäpensaiden kasvuloja. Alueelta löytyy monipuolisia luontotyyppejä, kuten keto ja kangasmetsä, sekä lähes sata eri kasvilajia. Hoitotoimenpiteinä tehdään raivaustöitä, joissa kuusikkoa poistetaan jalopuiden ympäriltä, sekä vieraslajien ja roskien poistamista. Järviniityn lehdossa vierailijat voivat nauttia luonnosta, mutta heidän tulee kunnioittaa luonnonsuojelualueen sääntöjä, kuten kasvien keräämisen ja vahingoittamisen kieltoa. Lehto on tyypillisesti multava, ja sen säilyminen edellyttää hoitoa, sillä kuusettuminen uhkaa lehtopuita. Lehdoissa esiintyy kevätkukkijoita, ja niiden kauneus on huipussaan ennen lehtien puhkeamista. Kesällä lehto tarjoaa suojaa ja ravintoa monille eläinlajeille, ja lahopuu lisää alueen luonnon monimuotoisuutta.

Salo

Salo oli mukana kaikissa kolmessa hankkeessa. Kylteillä esiteltyjen kohteiden lisäksi Salossa on tehty töitä Nairassuolla, Peppursuolla sekä Vähäjoen Karjaskylän Myllyojalla ja Linnamäenpurolla. Lisäksi Salo osallistui Helmikunnat 2-hankkeen pienvesikartoituksiin.

Infokyltti, jossa on piirroskuva kahdesta lampaasta. Kyltti sisältää logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Nakolinnan perinnemaisemasta, joka on asuttu alue, jossa on historiallisia merkkejä rautakaudelta, perinteisestä maataloudesta ja kartanotoiminnasta. Alue kattaa noin 19 hehtaaria, josta 9 hehtaaria on perinnebiotooppeja, kuten tuoretta niittyä, ketoa, kallioketoa ja hakamaata. Kunnostuksen tavoitteena on luoda monimuotoinen ja mosaiikkimainen perinnebiotooppien kokonaisuus, joka toimii ekologisena käytävänä Halikonlahden ja Kylänlapsenpuiston kedon välillä. Kunnostus aloitettiin alikasvuston raivauksella ja puuston poistolla Salon pölyttäjälinna -hankkeessa vuonna 2022. Helmikunnat 2 -hankkeessa jatketaan laidunnusta, täydentäviä niittoja ja vesakon raivausta, ja herkimmillä alueilla voidaan pitää laidunnuksessa välivuosia kukintojen ja siementen turvaamiseksi. Kyltti kannustaa tutkimaan erityisesti ahdekaunokkia, keltamataraa, mäkikauraa ja sikoangervoa, jotka ovat tärkeitä alueen kasvilajeja. Ahdekaunokki värjää rinteen aniliininpunaiseksi loppukesällä, kun taas keltamatara on harvinainen ja uhanalainen laji, joka levittää mietoa tuoksua. Mäkikaura kertoo rautakautisesta asutuksesta, ja sikoangervo on muinaistulokas, jota on käytetty lääkekasvina. Kasveja voi tunnistaa myös maksuttoman iNaturalist-sovelluksen avulla.
Infokyltti, jossa on piirroskuva kahdesta lampaasta. Kyltti sisältää logot: Valonia, Saaristomeren suojelurahasto, Kaarina, Salo, Lieto, Paimio, Naantali, Raisio, Somero ja Uusikaupunki. Tekstissä kerrotaan Somerikon niitystä, joka on tunnistettu ainutlaatuiseksi kuntahelmikohteeksi. Alueen arvokas kasvusto, perhos- ja hyönteislajisto muodostaa poikkeuksellisen monimuotoisen kokonaisuuden. Somerikon niitty on puolen hehtaarin laajuinen etelään viettävä hiekkaharjanne, joka on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alue kunnostettiin ja otettiin hoidon piiriin Kunta-Helmi -rahoituksen avulla vuosien 2021–2022 aikana. Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 -hankkeessa hoitoa laajennetaan hiekkaharjanteen molemmille puolille umpeenkasvun estämiseksi. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on turvata perinnemaisemakasvillisuuden säilyminen ja avoin, hoidettu keto- ja niittyalue lampaislaidunnuksen avulla. Toimenpiteitä ovat puiden kaato, laiduneläinten hankinta, laitumen suunnittelu ja aidan rakentaminen, joita täydennetään raivauksella ja tarvittaessa niitolla. Kunnostuksen jälkeen laidunnusta jatketaan, mutta herkimmillä alueilla voidaan pitää laidunnuksessa välivuosia kukintojen turvaamiseksi. Alueen laidunpainetta seurataan lampurin ja kaupungin toimesta. Kyltti tarjoaa myös yhteystiedot ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiölle. Miksi ketoja ja niittyjä hoidetaan? Niittyjen ja ketojen hoidon keskeisenä tavoitteena on säilyttää ja ylläpitää monipuolista lajistoa ja avointa maisemaa vähentämällä maaperän ravinteikkuutta sekä lisäämällä valoisuutta. Hoitotoimenpiteinä voivat olla esimerkiksi raivaus, niitto ja laidunnus. Kedot, niityt ja hakamaat ovat ihmisen luomia tai pitkäaikaisella toiminnalla muuttamia elinympäristöjä, joilla on erityinen lajisto ja historia.

Turku

Turku oli mukana ensimmäisessa hankkeessa.

Kallioketokohteet

  • Korppolaismäki
  • Vähäheikkilän kalliokedot (Pajamäen kallioketo, Vähäheikkilän koulun kallioketo, Korpilahdenpuiston kalliokedot)
  • Puistomäki (Kenraali Airon puiston kedot)
  • Uittamon alueen kedot (Uittamon palviljongin kedot, Syvänkallion kedot, Uimarannan kedot)
  • Raunistulan alueen kedot (Vätinpuiston kedot, Ylikonsanmäen keto, Alfanmäen keto)

Metsäiset alueet

  • Sorttamäen jalopuumetsikkö
  • Vaahemäen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto
  • Maunulan pähkinäpensaslehto
  • Ankkurikylän jalopuumetsikkö
  • Impivaaran pähkinäpensaslehto
  • Tervapääskyn pähkinäpensaslehto
  • Suokadun pähkinäpensaslehto
  • Erik Jämsän puiston pähkinäpensaslehto

Uusikaupunki

Uusikaupunki oli mukana kaikissa kolmessa hankkeessa. Toisessa hankkeessa Uusikaupunki osallistui ainoastaan pienvesikartoituksiin. Kolmannen hankkeen kohteita olivat Lemmiluodon ja Petäisen luonnonsuojelualueet, Sarikon korpi, Iso-Haiduksen saari ja Taipaleenjärven rannan lehtokorpi. 

Anna Sampo

viestintävastaava
040 197 2257
anna.sampo@valonia.fi

Omar Badawieh

paikkatietoasiantuntija
040 680 4467
omar.badawieh@valonia.fi

Anni Himberg

projektityöntekijä
040 519 6083
anni.himberg@valonia.fi

Sanna Kivimäki

projektiasiantuntija
040 574 5655
sanna.kivimaki@valonia.fi

Jarkko Leka

vesi- ja luontoasiantuntija
040 197 2265
jarkko.leka@valonia.fi

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
040 552 2369
katariina.yli-heikkila@valonia.fi

Materiaaliin liittyvät hankkeet

Päättyneet hankkeet

Varsinais-Suomen Helmikunnat 3

1.6.2024–31.10.2025
Päättyneet hankkeet
maisemassa peltoa, painanteita, taivasta

Varsinais-Suomen Helmikunnat

1.1.2021–30.11.2022