Naantalin kaupungin eri toimialojen asiantuntijat kokoontuivat elokuussa työpajaan keskustelemaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta sekä siitä, miten nämä teemat näkyvät Naantalissa nyt ja tulevaisuudessa. Työpaja kokosi saman pöydän ääreen eri toimialojen asiantuntijoita ympäristösuunnittelijoista ja kaavoitusarkkitehdeista matkailun ja teknisen alan edustajiin.
Työpaja järjestettiin osana Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Varsinais-Suomen kunnissa (SOPU) -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kuntien valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen ja lisätä ymmärrystä sopeutumisesta. Lisäksi Naantalissa halutaan kehittää kaupunkia suuntaan, jossa luonnon monimuotoisuus ja vesistöt otetaan paremmin huomioon.
Työpajan keskusteluissa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia niin luontoon kuin rakennettuun ympäristöön. Muuttuvat sääolosuhteet, tulvariskit ja hulevesien hallinta nähtiin keskeisinä haasteina, mutta esiin nousivat myös lajistossa tapahtuvat muutokset. Ilmaston lämpeneminen muuttaa elinympäristöjä ja mahdollistaa uusien lajien leviämisen pohjoisemmaksi.
Sateet ja tulvat haasteena
Erityistä huomiota työpajassa kiinnitettiin tulvariskeihin. Rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesitulvien riskiä etenkin tiiviisti rakennetuilla alueilla, joilla vettä läpäisemättömiä pintoja on paljon. Tulvien vaikutukset voivat korostua erityisesti silloin, kun rankkasateet ja korkea merivedenkorkeus esiintyvät samanaikaisesti.
Rakennettu ympäristö kohtaa ilmastonmuutoksen myötä uusia haasteita. Lisääntyvät sademäärät, viistosateet, kosteusrasitus ja kuumat jaksot asettavat uusia vaatimuksia rakennusten suunnittelulle ja kunnossapidolle. Samalla tunnistettiin ristiriita: kaupunkikehitys voi kasvattaa sellaisia ilmastoriskejä, joiden vaikutuksia pyritään myöhemmin vähentämään sopeutumistoimien avulla.
Vihreällä kuumuutta ja hulevesiä vastaan
Työpajassa keskusteltiin myös lämpösaarekeilmiöstä ja sen huomioimisesta esimerkiksi kaavoituksessa. Puiden, varjoisten oleskelupaikkojen ja ympäristöään viilentävien viheralueiden merkityksen arvioitiin kasvavan tulevaisuudessa. Käytännön sopeutumiskeinoina mainittiin esimerkiksi varjostuksen huomioiminen kaavoituksessa sekä viheralueiden säilyttäminen ja kehittäminen.
Viheralueiden merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa herättikin runsaasti keskustelua. Perinteisesti kaavoituksessa niiden arvo on nähty ennen kaikkea viihtyisyyden ja virkistyskäytön näkökulmasta. Nykyisin kaupunkivihreä nähdään yhä tärkeämpänä osana ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. Viheralueet pidättävät ravinteita, viivyttävät ja puhdistavat hulevesiä sekä viilentävät kaupunkiympäristöä. Samalla pohdittiin, kuinka tehokkaasti ilmastotavoitteita voidaan edistää kaavoituksen keinoin ja miten niiden toteutumista voidaan käytännössä seurata. Luonnon merkitystä korostettiin myös Naantalin vetovoimatekijänä. Osallistujien mukaan luonnon läheisyyden ja luonnon monimuotoisuuden tulisi näkyä johdonmukaisesti sekä olemassa olevien että uusien alueiden suunnittelussa.
Luonnon hoito, ennallistaminen ja kompensointi
Konkreettisia toimenpiteitä haettiin myös karttojen avulla. Karttatehtävässä korostuivat mahdolliset uudet ennallistettavat, hoidettavat tai suojeltavat kohteet, virkistys ja viheryhteyksien kehittäminen sekä tarve kompensoida kaupunkikehityksen vuoksi menetettäviä luontoarvoja. Luonnon merkitystä korostettiinkin työpajassa Naantalin vetovoimatekijänä. Osallistujien mukaan luonnon läheisyyden ja luonnon monimuotoisuuden tulisi näkyä johdonmukaisesti sekä olemassa olevien että uusien alueiden suunnittelussa.
Eväitä jatkoon
Osallistujilta kysyttiin mitä omassa työssä voisi tehdä jatkossa enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi. Kaupungin strategiassakin luonto nousi asukkailta kysyttäessä tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi. Sen huomioimista varten on tarve laatia yhteinen toimintamalli, jonka avulla ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu otettaisiin johdonmukaisesti huomioon koko maankäytön prosessissa maanhankinnasta kunnossapitoon saakka. Tätä työtä onkin tarkoitus jatkaa syksyn aikana yhdessä Valonian kanssa. Lisäksi puheenvuoroissa korostui tarve vahvistaa kaavoituksen, rakentamisen, rakennusvalvonnan ja kunnossapidon välistä viestintää ja yhteistyötä.
Työpajan keskeiseksi päätelmäksi nousikin yhteistyön merkitys. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä niin kaupungin eri toimialojen välillä kuin kuntarajojen yli. Esimerkiksi valuma-alueet ja viheryhteydet eivät noudata kuntarajoja. Ilmastokestävät kaupunkisuunnittelun työkalut, kuten luontopohjaiset ratkaisut kaipaavat moniammatillista osaamista ja yhteistyötä. Työpajan keskusteluissa nähtiin myös myönteisiä kehityssuuntia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan nykyisin aiempaa paremmin, mikä luo entistä vahvemman pohjan tulevaisuuden haasteisiin vastaamiselle.
"Paikalla oli mukavasti porukkaa ja keskustelua ja tuotostakin aiheesta saatiin aikaan. Tilaisuudella oli merkitystä myös yhteishengen luomisessa ja ylläpidossa. Tällaiset päivät, joissa pysähdytään keskustelemaan asioista ja mahdollisista nykykäytäntöjen kehittämiskohteista, tekevät hyvää organisaatiolle."
Opi lisää ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
- Varsinais-Suomen ilmastoriskiarvio
- Webinaarisarja: Ilmastonmuutokseen sopeutuva kunta
- Ilmoittaudu mukaan: Ilmastokestävää Varsinais-Suomea rakentamassa – ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 1.12.2026
- Luontopohjaiset vesinhallinnan ratkaisut
- Luontopohjaiset ratkaisut ilmastoriskien hallintaan (Turun kaupunki)
