Valuma-aluesuunnittelu ja puunkäyttö maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa (PUUJALKA)

Valuma-aluesuunnittelu ja puunkäyttö maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa -hankkeessa (PUUJALKA) edistettiin useita kestävän vesienhallinnan tavoitteita ja lisättiin vesistökunnostusverkoston avulla yhteistyötä ja hyvien kunnostuskäytäntöjen jalkautumista paikallistoimintaan. Tavoitteena oli parantaa vesistöjen, kuivatusuomien tai pienvesien tilaa, vähentää vesistökuormitusta, edistää valuma-aluetasoista tarkastelua sekä sopeutumista lisääntyviin tulviin ja pitkäaikaisiin kuivuuksiin. Hankkeella edistettiin monihyötyisten luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien käyttöönottoa. Hankkeen toimenpiteissä tarkasteltiin etenkin puun käyttöä valuma-alueen vesiensuojelussa ja vesistökunnostuksissa.

Valuma-alue- ja vesistökunnostusten avulla kehitettiin vesistökunnostusten toteutuksen toimintaketjua ja parannettiin yhteistyötä. Tavoitteena oli, että jatkossa vesiensuojelutoimien ja vesistökunnostusten toteutuksessa huomioidaan vesienhallinta koko valuma-alueella. Hankkeessa kehitettiin yhteistyötä maanomistajien ja kaikkien valuma-aluetoimijoiden kanssa. Toteutetut kunnostukset tukivat yhteistyötapojen löytymistä. Verkostotyön ja viestinnän tarkoituksena oli erityisesti edistää vesiensuojelun ja vesienhallinnan yhteistyötä. Hanke toimi Saaristomeren valuma-alueella, jolla vesiensuojelun tehostamiselle on suuri tarve.

Yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Turun ja Salon kaupungit sekä Paimionjoki-yhdistys Ry. Varsinaiset kunnostustoimet kohdistuivat yhteistyökumppaneiden alueille, mutta verkostoyhteistyö ja neuvonta ulottui koko Varsinais-Suomeen.

Rahoitus

Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.Valtionavustuksen osuus hankkeen kokoinaiskustannuksista on 70 %. Lisäksi Saaristomeren suojelurahasto on myöntänyt hankkeelle avustuksen elokuussa 2021. Valonia, Turun kaupunki, Salon kaupunki ja Paimionjoki-yhdistys ry osallistuvat hankkeen omarahoitukseen.

1. Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto valuma-alueyhteistyön vauhdittajana

Hanke jatkoi Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston toimintaa. Vesistökunnostusverkoston kautta edistetään alueellista yhteistyötä, lisätään vuoropuhelua eri toimijoiden kesken ja tarjotaan neuvontaa vesiensuojelutyötä tekeville paikallistoimijoille. Erityisesti pyritään edistämään valuma-aluetason yhteistyötä maa- ja metsätalouden vesitalouden hallinnassa vesiensuojelun edistämiseksi. Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto toimii koko maakunnassa ja tekee yhteistyötä muiden alueellisten verkostojen ja valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Toimintaa ovat muun muassa:

verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö
koulutukset ja maastoretket kunnostuskohteille
viestintä, neuvonta ja osallisuus

2. Valuma-aluesuunnittelu ja kunnostukset

Hankkeen kohdealueille laadittiin maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yleissuunnitelmat, joiden perusteella valittiin kohteet tarkempaan suunnitteluun ja toteutukseen.

maa- ja metsätalouden vesienhallinnan valuma-aluesuunnittelu
valuma-aluekunnostukset
vesistökunnostukset
kunnostusten seuranta ja seurannan suunnittelu

Hankkeen kohdealueet olivat

Turun kaupungin omistamat maa-alueet (mm. Kuninkoja, Jaaninoja)
Paimionjoen vesistö ja
Salon seudun pienet virtavedet ja Salon kaupungin ja yksityisten omistamat suoalueet Nairassuon alueella

Kohdealueilta kartoitettiin kunnostettavaksi soveltuvia puroja, joiden valuma-alueille laaditaan vesienhallinnan yleissuunnitelmat.

Lisätietoa suunnittelusta ja kunnostuksista

Valuma-aluesuunnittelu

Suunnittelun lähtökohtana on, että kohdevaluma-alueen vesienhallinnalla ja vesistökunnostuksilla saavutetaan monipuolisia hyötyjä. Yleissuunnitteluun valitaan kohteet aiempien selvitysten ja paikkatietotarkastelun perusteella edellä mainituilta alueilta. Yleissuunnittelua tehdään paikkatieto- ja maastokartoitusaineistoa hyödyntämällä.

Yleissuunnittelun tavoitteena on löytää sopivia kohteita hankkeessa toteutettaville kunnostustoimenpiteille. Siksi yleissuunnittelun näkökulmana on löytää maa- ja metsätalousalueille toteutettavia vesienhallinnan hyviä käytäntöjä edistäviä toimenpiteitä. Tärkeässä roolissa on mahdollisimman luonnonmukaiset menetelmät.

Suunnittelu tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa ja suunnittelu sekä kohteiden toteutus on maanomistajille vapaaehtoista. Kartoitusten alkuvaiheessa selvitetään kohdealueen maanomistajat sekä muut toimijat ja sidosryhmät, joita osallistetaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Suunnittelun tavoitteena on myös löytää yhteinen tahtotila sekä erilaisia keinoja valuma-alueen tilan parantamiseksi.

Valuma-alueiden yleissuunnitelmien avulla valitaan toteutettavat maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan kunnostuskohteet, joihin tehdään tarkemmat toteutussuunnitelmat. Tavoitteena on edistää hyviä ympäristökäytäntöjä valuma-alueella kuten luonnonmukaista peruskuivatusta maa- ja metsätalousalueilla, riittäviä suojavyöhykkeitä vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä sekä maaperän luontaista vedenpidätyskykyä parantavia ratkaisuja.

Valuma-alue- ja vesistökunnostukset

Hankkeessa toteutettujen kunnostustoimenpiteiden tavoitteena oli edistää maa- ja metsätalousalueiden vesienhallintaa ja vesiensuojelun tasoa sekä parantaa vesistöjen ekologista tilaa, uhanalaisten vesiluontotyyppien ja eliölajien tilaa. Kohdealueiden valuma-alueita tarkasteltaessa kiinnitettiin huomiota etenkin vesistöjen rantametsiin, tulvarantoihin, tulvametsiin ja suoelinympäristöihin, joissa voidaan kustannustehokkaasti parantaa alueen vesitaloutta ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteitä suunniteltaessa tarkasteltiin erityisesti puulisäyksen mahdollisuuksia kustannustehokkaana kunnostusmenetelmänä.

Kunnostustoimilla parannetaan vesienhallintaa, viivytetään vesiä valuma-alueella sekä parannetaan vedenlaatua ja vesistön ekologista tilaa.

Valuma-aluekunnostukset

Mahdollisia valuma-aluekunnostusten toimenpiteitä ovat muun muassa metsätalouden vesiensuojelurakenteet, kuten laskeutusaltaat ja putkipadot, joihin yhdistetään puunlisäystä. Muita toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet kuten tulvatasanteet ja kosteikot sekä maa- että metsätalousalueilla. Soiden ennallistaminen tasaa virtaamia, parantaa luonnon monimuotoisuutta ja lisää pitkällä aikavälillä hiilensidontaa.

Vesistökunnostukset

Hankkeessa toteutettiin myös pienvesien ja virtavesien kunnostuksia. Kunnostustoimenpiteinä oli erityisesti puun lisäys puroihin. Hallitun puun lisäämisen vesistövaikutuksia on tutkittu kattavasti Suomen ympäristökeskuksen PuuMaVesi-hankkeessa. Puun lisäyksellä tavoitellaan erityisesti vesistöjen monimuotoisuuden lisäystä, mutta myös hydrologian ennallistamista kuten tulvimisen palauttamista rantavyöhykkeelle sekä veden tilan parantamista. Puun lisäyksen ja tulvimisen palauttamisen yhteydessä voidaan toteuttaa myös muita tarvittavia kunnostustoimenpiteitä, jotka tukevat purojen ennallistamista. Esimerkiksi perattujen uomien kunnostamista kivien ja soran palauttamisella tai tulvatasanteiden rakentamista.

Valuma-aluesuunnittelu ja puunkäyttö maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa (PUUJALKA)

Rahoitus

1. Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto valuma-alueyhteistyön vauhdittajana

2. Valuma-aluesuunnittelu ja kunnostukset

Hankkeen uutiset

Hankkeen materiaalit

Hankkeen tapahtumat

Lisätietoa suunnittelusta ja kunnostuksista

Valuma-aluesuunnittelu

Valuma-alue- ja vesistökunnostukset

Hankkeen parissa työskentelevät asiantuntijat