Yli 30 maa- ja metsätalouden vesiensuojelun ja valuma-aluetyön asiantuntijaa kokoontui lokakuun alussa Pöytyän Karinaisten vanhalle koululle pohtimaan, miten vesienhoitoa voidaan edistää entistä vaikuttavammin yhteistyössä. Päivän aikana tunnistettiin toimijoiden keskuudessa keskeisiä osaamis- ja yhteistyötarpeita, käynnistettiin uusia yhteistyöavauksia ja sovittiin jatkotoimista.
Hanketoimijat tapasivat jo neljättä kertaa
Työpajaan osallistui laaja joukko erityisesti varsinaissuomalaisen maa- ja metsätalouden vesiensuojelun parissa toimivia asiantuntijoita tutkimuksen, neuvonnan, kuntien, viranomaisten, vesiensuojeluyhdistysten ja hanketoiminnan kentältä. Toimijat kokoontuivat jo neljännen kerran Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Valonian kutsumina kehittämään alueellista yhteistyötä.
Tiiviimmät yhteistyötapaamiset käynnistyivät vuonna 2023 RESIST-hankkeen aloitteesta, jolloin maakunnan maa- ja metsätalouden vesiensuojelun asiantuntijoita kutsuttiin yhteen keskustelemaan yhteisistä haasteista ja ratkaisuista. Vuosina 2023 ja 2024 järjestettiin myös tutustumiskäynnit maakunnan ulkopuolella toteutettuihin luontopohjaisten vesienhallinta- ja vesiensuojeluratkaisujen kohteisiin. Viime vuosina myös Varsinais-Suomessa on toteutettu runsaasti uusia vesiensuojelutoimia, minkä ansiosta painopistettä on voitu siirtää opintomatkoista alueen toimijoiden keskinäiseen tutustumiseen.
Aiemmissa tapaamisissa on keskitytty erityisesti käynnissä olevien hankkeiden esittelyyn, mutta tänä vuonna ohjelmaa uudistettiin siten, että keskusteltiin ohjatusti yhteistyöstä. Päivän tavoitteena oli vahvistaa verkostoitumista, tunnistaa yhteisiä kehittämistarpeita sekä löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia maa- ja metsätalouden vesienhallinnan tueksi. Työpajan ohjauksesta vastasivat Pia Rotko Tuike Valmennuksesta ja Jannina Hämäläinen ICG Innotiimistä.
Päivän tavoitteena oli yhdistää osaaminen ja osaamisvajeet
Työpajakeskusteluissa nousivat esiin erityisesti maanomistajien tavoittamisen ja osallistamisen merkitys, viestintäosaamisen kehittäminen, seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin vahvistaminen sekä tekniseen suunnitteluun ja hankintoihin liittyvät osaamistarpeet. Osallistujat korostivat, että vapaaehtoisuuteen perustuvien vesiensuojelutoimien onnistuminen edellyttää luottamusta ja toimivaa viestintää, mutta myös entistä tiivimpää toimijoiden välistä yhteistyötä.
Esimerkiksi yhtenä keskeisenä teemana käsiteltiin valuma-alueiden metsätalouden, vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden yhteensovittamista muuttuvassa ilmastossa. Aiheen ympärille muodostui kiinnostunut toimijaverkosto, jonka tavoitteena on edistää yhteistä hankekehittämistä ja tuoda yhteen metsä-, vesi- ja luontotoimijoita. Ensimmäiset jatkotapaamiset aiheesta on tarkoitus käynnistää vielä tämän vuoden aikana.
Saadun palautteen perusteella vastaavia tapaamisia järjestetään myös tulevina vuosina. Palautteissa korostuivat erityisesti verkostoituminen, uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen, kokemusten ja tiedon vaihto sekä konkreettisissa jatkotoimissa eteneminen.
Valonia oli mukana työpajan suunnittelussa ja toteutuksessa yhdessä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kanssa. Tapaamiset ovat osa Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston ja Satavesi-yhteistyön toimintaa. Työpajan keskustelut osoittivat, että maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa on vahva halu lisätä yhteistyötä yli organisaatio- ja toimialarajojen sekä myös yli maakuntarajojen, sillä vesistöt eivät tunnista hallinnollisia rajoja.
Tarvasjoen valuma-alueella yhteistyö näkyy jo käytännön toteutuksina
Työpajapäivän päätteeksi osallistujat tutustuivat Pöytyällä Tarvasjoen valuma-alueella sijaitsevaan aivan tuoreeseen vasta valmistuneeseen Äijänojan kunnostuskohteeseen. Vierailun aikana nähtiin käytännössä, miten valuma-alueella tehtävä pitkäjänteinen yhteistyö etenee suunnitelmista toteutukseen.
Äijänoja kuuluu Tarvasjoen kautta Paimionjoen valuma-alueeseen, joka on yksi Saaristomeri-ohjelman toimenpiteiden kohdentamisalueista. Kohteelle on toteutettu kosteikkoketjuja ja pohjakynnyksiä veden pidättämiseksi, ravinnekuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
Tarvasjoen alueella on erityisesti Paimionjoki-yhdistyksen 15 toimivuoden aikana toteutettu useita vesiensuojelutoimia ja se on ollut myös Kipsi-hankkeen kohdennusaluetta. VALUTA3-hanke on vauhdittanut toimenpiteiden toteutusta, ja työtä jatketaan edelleen Parempi Paimionjoki 2 -hankkeessa. Samalla valuma-alueella on poistettu haitallisia vieraslajeja, ja Korvattomanojan puronvarsialueella luonnonsuojelualue on laajentunut.
Tarvasjoen onnistumisten taustalla ovat aktiivinen valuma-aluekoordinaatio sekä yhtä aktiiviset ja kiinnostuneet maanomistajat, jotka ovat hankkeiden tarjoaman tuen myötä lähteneet mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Juuri maanomistajien ja asiantuntijoiden yhteistyö nähtiin myös työpajassa keskeisenä edellytyksenä sille, että vesienhoidon tavoitteita voidaan saavuttaa laajemmassa mittakaavassa.
