Pyöräily on yhä keskeisempi osa kestävää liikennejärjestelmää. Pyöräliikenne terminä selventää, että kyseessä on yhdenvertainen ajoneuvo muiden joukossa. Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä.

Liikennejärjestelmiä suunnitellaan niin valtakunnallisella, maakunnallisella kuin kuntien ja kaupunkiseutujen tasolla. Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmat päivitettiin vuonna 2020. Seudullisissa suunnitelmissa on huomioitu lainsäädännön asettamat tavoitteet toimivasta, turvallisesta ja kestävästä liikennejärjestelmästä. Keskeisenä tavoitteena on muun muassa vaikuttaa kuntien maankäytön, katujen, pyöräteiden ja jalankulkualueiden suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

Lue lisää liikennejärjestelmätyöstä Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilla

Laajojen strategioiden lisäksi Turun seudulla on viime vuosina laadittu koko joukko kohdennetumpia selvityksiä sekä tehty toimenpiteitä pyöräliikenteen ja kestävien matkaketjujen edistämiseksi. Esimerkiksi pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistäminen on helpottunut kuntien ja valtion rakennettua uusia polkupyörien liityntäpysäköintipaikkoja bussipysäkkien yhteyteen.

Kunnan kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisen ohjelmatyö auttaa kuntaa pitkäjänteisessä suunnittelussa. Se on myös selkeä viesti kuntalaisille, yrityksille ja matkailijoille, että kunta haluaa todella edistää kävelyä ja pyöräliikennettä sekä ilmastoasioita. Strategiset edistämisohjelmat auttavat usein myös infrastruktuurin parantamiseen tarkoitetun rahoituksen saamista. Kunta- tai seutukohtaisilla linjauksilla varmistetaan, että alueen liikenneympäristön kokonaisuus on hallinnassa ja kävelyä sekä pyöräliikennettä kehitetään tasapuolisesti osana muuta liikennejärjestelmää.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman ovat maakunnassa laatineet Turku, Salo ja Paimio. Valmisteilla ohjelma on Uudessakaupungissa sekä Laitilassa ja aloitettu Kaarinassa ja Liedossa (loppuvuoden 2021 tilanne). Edistämisohjelma tukee vahvasti esimerkiksi ilmasto- tai ympäristöohjelman tavoitteita. Ohjelmassa voidaan tunnistaa ja nimetä konkreettisia toimia, joilla kävelyä ja pyöräilyä edistetään kunnan eri toimialoilla. Kestäviin liikennemuotoihin liittyvät tavoitteet on otettu yhä kiinteämmin huomioon myös koko kuntaa koskevissa kuntastrategioissa. Haasteita voivat aiheuttaa eri ohjelmien seuranta sekä toimenpiteiden edistämisen oikea-aikaisuus ja synkronointi.

Vuonna 2018 laadittu valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma on ensimmäinen Suomessa valtioneuvoston tasolla hyväksytty ohjelma aktiivisten liikennemuotojen lisäämiseksi. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmalla halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä suomalaisissa kunnissa sekä tukea liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja kansanterveyden parantamista. Keskeisiä keinoja ovat infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen.

Valonia on laatinut suunnitelmapohjan kuntien kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistyön tueksi. Se julkaistiin joulukuussa 2021. Tutustu kävelyn ja pyöräilyn edistämisen materiaalipakettiin Valonian sivuilla!

Kuntakohtaiset ja alueelliset pyöräilyn edistämisohjelmat ovat tutkitusti* tehokas tapa saada aikaan konkreettisia tuloksia pyöräilyn edistämistyössä. Jo edistämisohjelman laatiminen on parhaimmillaan vahvasti poikkihallinnollinen prosessi, jonka aikana myös poliittinen tahtotila vahvistuu ja pyöräilykunnan visio konkretisoituu. Edistämisohjelma korreloi tehokkaasti lähes kaikkien tärkeimpien osatekijöiden kanssa, joita ovat ainakin:

• Poliittiset päätökset pyöräilyn puolesta
• Korkeampi pyöräliikenteen investointitaso ja enemmän rahoitusta pyöräilyn edistämiseen
• Enemmän henkilöresursseja
• Poikkihallinnollinen aktiivinen työryhmä tai vastaava
• Pyöräliikenteen seuranta kunnossa
• Kasvavat pyöräilymäärät
• Parempi ympärivuotinen ylläpito ja pääreittien tehostettu talvihoito
• Asukkaat ovat tyytyväisempiä olosuhteisiin

Erityisen tärkeää on edistämisohjelman hyväksyminen riittävän korkealla tasolla eli käytännössä kunnanvaltuustossa ja hallituksessa. Toteuttamisen ja seurannan varmistamiseksi on tarpeen asettaa poikkihallinnollinen työryhmä, joka raportoi ohjelman toteutumisesta kunnan johdolle vähintään kerran vuodessa.

Paimion kaupungin jalankulun ja pyöräilyn edistämisohjelma (PDF) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2021. Ohjelma määrittelee tarvittavat toimet, joilla jalankulun ja pyöräliikenteen asema ja suosio paimiolaisten arkiliikkumisessa voi nousta merkittävästi nykyisestä. Jalankulun ja pyöräilyn edistämistä on tarkasteltu erityisesti maankäytön, infrastruktuurin sekä asenteiden ja liikuntatottumusten näkökulmista.

Ohjelmaa varten on kartoitettu liikenteen nykytila sekä liikenneverkko ja ohjelma on laadittu vuorovaikutteisesti niin asukkaiden kuin luottamushenkilöiden kanssa. Työpajatyöskentelyssä keskeisimmiksi motiiveiksi nousivat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ympäristön vaaliminen ja liikenneturvallisuuden kohentaminen. Tärkeänä tavoitteena on ollut laatia selkeä ja käytännönläheinen ohjelma, jonka myötä tunnistetaan konkreettisia kohteita toteutettaviksi tulevina vuosina. Ohjelman toimeenpanoon on varattu määrärahaa vuodelle 2022 ja suurempien investointien osalta rakenteilla ja suunnitteilla on uusia kiertoliittymiä ja pyöräteitä.

Paimiossa tekninen lautakunta on vuonna 2021 hyväksynyt myös liikenteen rauhoittamisen periaatteet. Aloitteiden käsittelyssä kohteet pisteytetään turvallisuusongelmien, kuten ylinopeuksien osuuden, maankäytön, väylän ominaisuuksien sekä liikennemäärien perusteella.

Tieliikennelaki muuttui 1.6.2020. Uudessa laissa on korostettu yksisuuntaista pyöräliikennettä, uudenlaisia pyöräliikenteen väyliä sekä tarkennettu muun muassa pyörätien jatkeen merkitystä ja väistämisvelvollisuuksia. Laissa pyöräliikenne rinnastuu autoliikenteeseen, eikä sitä pidetä enää vain osana niin sanottua kevyttä liikennettä.

Uuden lain myötä myös pyöräliikenteen ja jalankulun suunnitteluohjeita on ollut syytä päivittää. Loppuvuodesta 2020 Väylävirasto julkaisi pyöräliikenteen uuden suunnitteluohjeen, jonka laatimisessa hyödynnettiin pyöräliikenteen mallimaiden Hollannin ja Tanskan suunnitteluohjeita sekä viime vuosien onnistuneita pyöräliikenteen väyliä Suomesta, kuten Helsingin pyöräliikenteen laatuväyliä, baanoja. Uudella ohjeella pyritään siihen, että pyöräliikenteen verkot olisivat entistä korkealaatuisempia ja erilaisiin liikenneympäristöihin löydettäisiin sopivimmat mahdolliset ratkaisut. Jatkossa kuntia ohjeistetaankin noudattamaan uutta suunnitteluohjetta esimerkiksi hakiessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta valtionavustuksia pyöräliikenteen väylähankkeisiin.

Vuonna 2020 voimaan tullut tieliikennelaki tuo mukanaan uudenlaisia liikennemerkkejä- ja ratkaisuja kaduille. Turun seudulla uusia B7-pyöräsuojatiemerkkejä tulee jatkossa löytymään ainakin Turusta Itäiseltä rantakadun ja Sotalaistenkadun risteyksestä, Aninkaistensillalta sekä Raisiossa Kisakadulta. Kaarina muuttaa peräti 4 korotettua pyörätietä pyöräilijän tienylityspaikaksi: Kaarinan lukion edustalla, Auranlaakson koululla, Hovirinnan Kartanontiellä sekä Untolantiellä. Lisäksi Kaarinaan tulee kokonaan uusi pyöräilijän tienylityspaikka Herrasniitynraitille.

Kunnat joutuvat valmistautumaan erityisesti pyörätien jatketta koskevaan lakiuudistukseen muokkaamalla suojatiemerkintöjä. Siirtymäaikana pyöräilijöiden sekä muiden tienkäyttäjien kannattaa olla erityisen valppaana risteyksissä ja huomioida väistämisvelvollisuudet liikennemerkeistä. Pyöräilijän tulisi aina huomioida, että liikenteessä on useita paikkoja ja tilanteita, joissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen.

Lue lisää pyöräilystä Kaarinassa kaupungin verkkosivuilta

Turun kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi vuonna 2019 Itäiselle Rantakadulle molemmin puolin kulkevat yksisuuntaiset pyörätiet. Näin jokirantaa saadaan rauhoitettua jalankulkijoille ja eri liikennemuotojen turvallisuus lisääntyy. Pyörätiet toteutetaan osana laajempaa Itäisen rantakadun parannushanketta ja elokuussa 2021 kaupunginvaltuusto hyväksyi Itäisen rantakadun aluetta koskevan laajan yleis- ja hankesuunnitelman. Samalla hyväksyttiin aikataulu, jonka mukaan pyörätiet valmistuvat 4 vuodessa.

Itäisellä Rantakadulla tavoitellaan pyöräliikenteen ja rannan muiden toimintojen yhteensovittamista tarjoten samalla pyöräliikenteelle laadukkaat olosuhteet muusta liikenteestä erillään. Rakenteellisesti erotellut pyörätiet noudattavat uusia pyöräliikenteen suunnitteluperiaatteita ja niillä on tarkoitus tehdä myös pyöräliikenteestä sujuvampaa ja viihtyisämpää. Pyöräliikenteen ohella hankkeessa on huomioitu rannan huoltoliikennettä, jonka yhteensovittamisessa muun liikenteen kanssa on ollut aiemmin haasteita.

Itäisen Rantakadun suunnitelman toteutus on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisenä pyörätiet toteutetaan välille Rettiginrinne–Sotalaistenkatu ja toisessa vaiheessa välille Sotalaistenkatu–Purserinpuisto.

Lue lisää Itäisen rantakadun kehittämisestä Turun kaupungin sivuilta

Erilaiset pyöräpysäköintiin ja pyöräilyn olosuhteisiin liittyvät kokeilut ovat sekä Turun seudulla että koko maassa lisääntyneet viime vuosina huomattavasti. Turussa esimerkiksi on tehty kokeiluita pyöräväylien talvihoidon parantamiseksi sekä kokeellisia pyöräpysäköintiratkaisuja osana lukuisia kestävän kaupunkiliikenteen hankkeita. Uusia menetelmiä ympärivuotisen pyöräliikenteen mahdollistamiseksi tullaan kokeilemaan seudulla myös kuluvalla talvikaudella.

Kun halutaan lisätä lasten ja nuorten pyöräilyä, on tärkeintä huolehtia lähiliikenneympäristön turvallisuudesta: siitä, että lapsen on helppoa ja turvallista pyöräillä. Mitä nuorempana lapsi pääsee pyöräilemään, sitä varmempi lapsesta tulee liikenteessä toimijana. Pyöräilyyn voi tutustua ensin vanhempien kyydissä pyöräistuimessa, potkupyörällä itse potkutellen ja sitten aikuisen kanssa joko omalla pyörällä tai esimerkiksi peräpyörällä – markkinoilla on paljon tarjontaa perhepyöräilyyn.

Lapsen on helpompi selvitä itsenäisesti liikenteessä, jos hän on jo pienestä pitäen saanut kokemuksia ja opastusta erilaisista kulkumuodoista. On tärkeää, että kodin lähiympäristö ja arjen matkat kauppaan, kouluun, bussipysäkille tai kaverin luokse hoituvat sujuvasti ja turvallisesti.

Pyöräilyn suurimmat taloudelliset hyödyt tulevat terveyshyödyistä, mutta lisäksi muun muassa ruuhkien ja päästöjen väheneminen sekä pyöräliikenteen väyläinvestointien pienemmät kustannukset autoteihin verrattuna lisäävät pyöräilyyn panostamisen kannattavuutta. Tutkimukset osoittavat, että turvallinen ja laaja pyörä- ja kävelytieverkosto kannustaa kuntalaisia lisäämään arkiliikkumista. (UKK-instituutti: Liikkuva kuntalainen säästää rahaa (PDF)

Liikkumattomuus näkyy miljardiluokan kansantaloudellisina kustannuksina. Aikuisväestöstä vain murto-osa liikkuu viikoittain liikkumissuosituksen mukaisesti. Liikkumattomuus ja liiallinen paikallaanolo lisäävät useiden kansansairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja masennuksen riskiä.

Maailman terveysjärjestö WHO on jo yli kymmenen vuotta sitten kehittänyt HEAT-laskentamallin, jolla voi laskea kävelyn ja pyöräilyn lisäämisellä säästettäviä euroja. Malli perustuu saavutettuihin säästöihin, kun ehkäistään ennenaikaisia kuolemia ja huomioi lisäksi liikenneonnettomuudet sekä päästöjen aiheuttamat haitat terveydelle.

Valtakunnallisesti on laskettu, että pyöräilyn lisääminen 20 prosentilla tuottaisi 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä.

Lue lisää pyöräilyn taloushyödyistä Bikenomics-raportista 2018 (PDF).

Monet kunnat ja kaupungit ovat alkaneet laatia ilmastobudjettejaan. Ilmastobudjetointi tarkoittaa paikallisten päästövähennysten kytkemistä kunnan talousarvioon.

Myös Kaarinassa laadittiin kaupungin ensimmäinen ilmastobudjetti syksyllä 2021. Ilmasto-ohjelman vuosittaiset toimenpiteet on kirjattu talousarvioon ja samalla toimenpiteiden vaatimalle työlle on varattu tarvittavat määrärahat. Ilmastobudjettiin on kirjattu muun muassa lähivuosien kevyenliikenteen väyläinvestointeja, uusia pyöräpysäköintipaikkoja sekä opastuksien parantamista omaehtoisen liikunnan reitistöillä. Pyöräilyä sekä pyöräilykasvatusta edistetään konkreettisesti käyttämällä muutamassa varhaiskasvatuksen yksikössä niin kutsuttua muksubussia eli sähköavusteista polkupyörää, jolla hoitaja kuljettaa lapsiryhmää. Lisäksi perusopetuksen koulut tulevat edistämään koulumatkaliikuntaa entisestään yhteistyössä kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmän kanssa.

Osana ilmastobudjettia on myös päästöbudjetti, jolla seurataan päästövähennystavoitteen edistymistä. Kaarinan ilmasto-ohjelman 2030 tavoitteena on muun muassa, että Kaarinan kaupunki on ensimmäinen Suomen kunta, joka saavuttaa 80 prosentin päästövähennyksen vuoden 2007 asukaskohtaiseen päästötasoon verrattuna. Tavoitteena on myös, että ymmärrys 1,5 asteen elämäntavasta sekä päästötavoitteesta lisääntyy Kaarinassa. Liikenteen osalta ohjelman tavoitteena on puolittaa päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.

Ihmiset ovat innostuneet erilaisista pyöräretkistä etenkin pandemia-ajan lähimatkailubuumin myötä. Pyöräreittien kunnosta sekä ympärivuotisen pyöräilyn mahdollistavista olosuhteista pitää huolehtia yhä paremmin niillä alueilla, joilla väyliä käyttävät arjen matkojen lisäksi myös matkailijat.

Matkailijat haluavat maisemien lisäksi nauttia myös hyvistä palveluista matkan varrella. Pyörämatkailija toivoo nykyisin sekä hyviä ravitsemis-, majoitus- että pyöränhuoltomahdollisuuksia. Esimerkiksi Turun saaristossa useita palveluita on jo saatavilla, ja uutuutena myös Pienen rengastien varrelle on tulossa pyöränhuoltopisteitä. Edelleen puuttuu kuitenkin paljon toivottu mahdollisuus varata sekä ostaa esimerkiksi lauttalippuja, majoituspaikkoja ja muita palveluja samasta paikasta, mieluiten mobiilisti.

Pyörämatkailija voi valita kulkupelikseen vaikkapa isopyöräisen fatbiken ja perheet pääsevät suuremmallakin joukolla matkaan esimerkiksi tavarapyörän kanssa. Sähköavusteiset maasto- tai citypyörät mahdollistavat pyöräretket myös esimerkiksi senioreille. Matkailijan näkökulmasta näihin liittyvät vuokraus- ja logistiikkapalvelut joustavine noutopisteineen ovat tärkeitä. Toiset haluavat ottaa oman pyöränsä matkalle mukaan ja toisille ratkaisevaa on hyvän pyörän vuokrausmahdollisuus retkikohteessa.