Viisi vuotta sitten, heinäkuussa 2021 rankkasateet aiheuttivat valtavia tulvia Saksassa, Belgiassa, Hollannissa, Luxemburgissa, Sveitsissä ja Itävallassa. Tulvissa kuoli ainakin 230 ihmistä, minkä lisäksi inhimilliset sekä taloudelliset vahingot olivat valtavia. Tulvien takia tuhoutui siltoja, teitä, koteja, kokonaisia asuinalueita ja monien ihmisten elinkeinojen edellytykset.
Sveitsiläinen Flood Resilience Alliance arvioi vuonna 2022, että Bernd-tulvien aiheuttamat taloudelliset menetykset olivat noin 40–50 miljardia euroa.
Vakuutusyhtiöille tappiot pelkästään Saksassa olivat yli kahdeksan miljardia euroa, mikä oli Saksan vakuutusalan historian suurin taloudellinen katastrofi. (Lue lisää: Policy Brief – 2021 floods: will Europe heed the warnings? PDF)
Asiantuntijoiden mukaan tulviminen oli nähtävissä jo ennakkoon, mutta viranomaiset eivät olleet varoitusmerkkeihin reagoineet. Tulvien jälkipyykki kävi kuumana, kun peräänkuulutettiin poliittista vastuuta ilmastonmuutokseen sekä yleistyvien sään ääri-ilmiöiden ennakointiin liittyen.
Euroopan komissio ja parlamentti sekä Euroopan neuvosto päättivät nimetä heinäkuun 15. päivän ilmastonmuutoksen uhrien muistopäiväksi (EU Day for the Victims of the Global Climate Crisis). Päivän tarkoituksena on muistaa ilmastonmuutoksen vuoksi henkensä menettäneitä ja nostaa esiin keskustelua yhä pahenevista riskeistä Euroopassa.
Eurooppalaisen ilmastosopimuksen lähettiläät nostavat aihetta esille 17 maassa. (Lue lisää tapahtumista: Activities across Europe) Päivään valmistauduttaessa historiallinen helleaalto ja kuivuusjakso on kurittanut Eurooppaa, aiheuttanut ennenaikaisia kuolemia sekä ennätyksellisen laajoja maastopaloja. Ilmastolähettiläiden ruohonjuuritason verkostossa konkretisoituu Euroopan laajuinen yhteys – niin ilmastokriisin kuin siihen vaikuttamisen suhteen.
Vaikka yksittäistä sääilmiötä ei useinkaan voi suoraan selittää ilmastonmuutoksella, on jo nyt selvästi näkyvissä, että äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Se, mikä ennen piirtyi historiankirjoihin poikkeuksellisena ilmiönä, voi toistua nyt muutaman vuoden välein. Tulvia, rankkasateita, myrskyjä, kuivuuskausia – niitä mahtuu yhä useamman eurooppalaisen lähimenneisyyden muistikuviin. Varautumisen menetelmiä toki kehitetään, mutta jos muutos etenee ja ilmastojärjestelmä järkkyy, onko varautuminen riittävää?
Pohjoisten alueiden ilmasto muuttuu vauhdilla. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt laajasti eri puolilla Eurooppaa. Arktinen alue on lämmennyt 2–4 kertaa muuta maailmaa enemmän.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa akuuteimmat riskit liittyvät veteen ja sen puutteeseen. Rankkasateet ja kuivuus aiheuttavat suuria haasteita niin haja-asutusalueilla kuin kaupungeissakin: kuivuus haittaa maatalouden kannattavuutta ja lopulta ruuantuotantoa, ja kaupungeissa kuumuus sekä rankkasateet aiheuttavat sekä taloudellisia tappioita että inhimillistä kärsimystä.
Vuosi 2025 oli vähäsateinen ja lämmin, mikä vähensi lumen ja jään määrää Euroopassa. 70 prosentissa Euroopan joista virtaamat jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Olosuhteet lisäsivät maastopaloja, ja Euroopassa paloi ennätyksellisesti yli miljoona hehtaaria maata.
Ilmastonmuutoksesta kertoviin otsikoihin helposti turtuu – ei niissä ole enää mitään uutta. Kuvat inhimillisistä kärsimyksistä kuitenkin koskettavat ja saattavat laittaa miettimään: millaiset olosuhteet elämiselle ja muun muassa ruoantuotannolle eteläisessä Euroopassa on jatkossa, jos äärimmäinen kuivuus, kuumuus ja tulvia aiheuttavat rankkasateet yleistyvät? Millaisia vaikutuksia aiheuttaa arktisten alueiden hupeneva jää- ja lumipeite koko maapallolle? Entä mitä tapahtuu Lapin luonnolle?
Uhkakuviin ei kannata turtua - päinvastoin meidän on yhä tärkeämpää muistaa, että ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon torjunta ovat elinehto koko Euroopan varautumiselle ja turvallisuudelle.
Konkreettisilla päästöjä vähentävillä ja luontoa vahvistavilla toimilla voimme edelleen vaikuttaa siihen, etteivät sään ääri-ilmiöt yhä yleistyisi ja varautuminen kävisi yhä vaikeammaksi. Monet näistä keinoista, kuten kaupunkien viheralueiden vahvistaminen, auttavat meitä sekä hillitsemään ilmastoriskejä, vähentämään päästöjä sekä torjumaan luontokatoa. Vaikka tulevaisuus ei ole täysin ennustettavissa, yhteisillä teoilla ja yhteistyöllä Euroopassa voidaan vahvistaa parempaa huomista.
Ilmastonmuutoksen uhrien muistopäivä 15.7.
Vuonna 2023 perustettu EU:n Day for the Victims of the Global Climate Crisis -teemapäivä on vuosittainen tilaisuus kunnioittaa ilmastonmuutoksen uhreja sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti ja edistää samalla konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan paremmin hallita ilmastoriskejä ja ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia katastrofeja.
Tämän vuoden päätapahtumana järjestetään Brysselissä korkean tason paneelikeskustelu, jossa tarkastellaan eurooppalaisen resilienssin vahvistamista sekä yhteisöjen suojautumista äärimmäisiltä sääilmiöiltä. Lisäksi eri ympäri Eurooppaa järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten keskustelutilaisuuksia, valokuvanäyttelyitä, webinaareja sekä yleisötapahtumia.
Lue lisää
