Jusmäen tilalla Somerolla on panostettu maan kasvukuntoon pitkäjänteisesti. Tilalle kokoontui 17.6. järjestetyssä Ilmakas-hankkeen peltopäivässä yli 60 viljelijää ja maatalousalan toimijaa oppimaan maan kasvukunnosta, rikkakasvien hallinnasta ja tutustumaan erilaisiin työkoneisiin. Päivän aikana nähtiin erilaisia työnäytöksiä lautasmuokkaimesta maatalousdroonin lentoon.
Jusmäen tila sijaitsee Uskelanjoen alkulähteillä Somerolla. Tilalla tuotetaan luomukananmunia ja viljelykierrossa on viljaa ja muita rehukasveja kanoille, sekä apilanurmia ja muita maanparannuskasveja.
Luomutilana Jusmäen tilalla keskitytään maan kasvukunnon ylläpitämiseen erityisesti maanrakenteesta huolehtimalla. Käynnissä on esimerkiksi peltojen salaojittaminen uudelleen. Toimiva ojitus parantaa pellon vesitaloutta ja auttaa kasveja hyödyntämään vettä tehokkaammin.
Tilalla on myös vertailtu kevätkyntöä ja lautasmuokkausta talven yli kasvipeitteisenä olleilla lohkoilla. Muokkausten siirto keväälle on usein tuomittu epäonnistumaan. Tapahtuman aikaan ei ollut havaittavissa selviä eroja kummankaan menetelmän eduksi. Perinteisen syyskynnön huonoin puoli on, että peltomaa jää mullokselle. Talven sateet irrottavat maa-ainesta vesistöihin ja se on kaikkien kannalta huono asia.
Maan kasvukunnosta huolehtiminen auttaa kannattavuuden lisäksi sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Talviaikaisen kasvipeitteen lisääminen on yksi keino. Sen myötä pitää muuttaa myös muokkaustapoja. Kyntö on hidasta eikä keväällä ole aina aikaa odotella muokkauksen etenemistä. On suuri riski, että pelto kuivuu liikaa ja sato menetetään heti kasvukauden alussa, kun kasveja ei saada oratumaan. Lautasmuokkaimella voidaan kylvöpohja saada valmiiksi nopeammin ja mahdollisen kevätkuivuuden aikaan talven yli muokkaamatta ollut lohko säilyttää kosteuden.
Muokkaustavan valinta riippuu pellosta ja tavoitteista
"Tärkeintä rikkakasvien hallinnassa on, etteivät ne saisi valoa ja tilaa. Lopulta ratkaisu löytyy harvoin oppikirjasta – viljelijän täytyy tuntea omat peltolohkonsa ja arvioida niiden tarpeet tapauskohtaisesti"
Koneet antavat maanmuokkaukseen nykyään paljon mahdollisuuksia. Peltopäivässä tutustuttiin Turun Konekeskuksen, AgriPron ja Agrimaan tarjoamiin vaihtoehtoihin.
Lisäksi tapahtumassa pääsi tutustumaan Tilasiemenen maanparannusseoksiin, joita kannattaa rohkeasti kysyä myös oman tilan maalajille sopiviksi räätälöityinä.
Mekaanisen rikkatorjunnan merkitys kasvaa
Luomutiloilla rikkakasvien hallinta perustuu pitkälti mekaanisiin menetelmiin. Niiden merkityksen arvioidaan kasvavan laajemminkin tulevaisuudessa, mikäli käytettävissä olevien torjunta-aineiden määrä vähenee.
Agrimaa esitteli työnäytöksessään Einböckin matalakultivaattoria. Näytöksessä työsyvyys oli noin viisi senttimetriä, mikä soveltuu esimerkiksi kerääjäkasvien ja nurmien lopettamiseen. Rikkakasvien torjunnassa tehokkain hetki voi olla jo ennen kuin rikkakasvit näkyvät pellon pinnalla.
Yleinen virhe rikkakasvien hallinnassa on odottaa liian pitkään. Tehokkainta torjunta on usein silloin, kun rikkakasveja ei vielä näe.
Maatalousdrooni kiinnosti
Päivän viimeisenä ohjelmanumerona nähtiin Mtechin maatalousdroonin työnäytös. Vaikka tuuli yltyi päivän aikana puuskaiseksi, drooni nousi vakaana ilmaan ja lähti levittämään raetta näytöspellolle.
Drone ohjelmoitiin lentämään noin kuuden metrin korkeudella maanpinnasta. Laitteen tutka seuraa maanpinnan korkeutta ja havaitsee esteet senttimetrien tarkkuudella. Kun lentosuunnitelma on laadittu, laite toteuttaa työn itsenäisesti käyttäjän seuratessa toimintaa puhelimesta.
Drooni mahdollistaa toimenpiteiden tekemisen ilman raskasta kalustoa, jolloin vältetään maan tiivistymistä, eikä pellon kantavuus rajoita työskentelyä. Toimenpiteet voidaan tehdä olosuhteista riippumatta juuri silloin, kun kasvusto niitä tarvitsee.
Myös työyksiköiden vaihtamisen nopeus herätti iloista ihmetystä katsojissa; vaihto levittimestä ruiskuun tapahtui muutamaa klipsiä napsauttamalla.
Yhteistyö ja kokeilut vievät eteenpäin
Jusmäen tilan Sari Uutelan mukaan uusia menetelmiä kannattaa kokeilla rohkeasti.
Uusien menetelmien kokeilemisen lisäksi myös tilojen välisen yhteistyön lisääminen kannattaa.
Ei kannata jämähtää totuttuihin toimintatapoihin, vaan aina kannattaa kokeilla jotakin uutta. Siitä oppii aina. Maanviljelijän kannattaa olla nykyään todella tiedon- ja kokeilunhaluinen. – Sari Uutela, Jusmäen tila
Koneiden yhteishankinta ja –käyttö nousivatkin päivän aikana esiin moneen otteeseen. Kaikkia koneita ei välttämättä tarvitse omistaa yksin, vaan investointeja voidaan jakaa useamman tilan kesken. Tämä voi madaltaa uusien menetelmien käyttöönoton kynnystä erityisesti silloin, kun koneelle on käyttöä vain osan vuodesta.
"Esimerkiksi joidenkin koneiden hankinnassa voi olla järkevä vaihtoehto kokeilla yhteiskäyttöä, jolloin kustannukset jakautuvat useamman tilan kesken."
Tilaisuus järjestettiin osana Ilmastokestävyyttä maatiloille maan kasvukuntoa parantamalla – ILMAKAS -hanketta, jota toteuttavat Valonia, ProAgria Länsi-Suomi ja MTK-Varsinais-Suomi. Hankkeessa edistetään viljelijöiden välistä vertaisoppimista, verkostoitumista sekä ilmastokestävien viljelykäytäntöjen käyttöönottoa.
