Varsinais-Suomen ilmastotiekartta ohjaa maakuntaa kohti hiilineutraaliutta sekä vahvistaa alueen valmiuksia vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Vuonna 2021 julkaistua tiekarttaa on tänä vuonna päivitetty vastaamaan paremmin nykytilannetta. Päivitystyöstä ovat vastanneet Valonia sekä Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Päivitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä voi nyt kommentoida.
Maakunnan eri toimijoilla on kommentointikierroksen aikana mahdollisuus esittää näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia tiekartan sisältöön. Kommentit tiekarttaan voi jättää 21.10. mennessä oheisella lomakkeella.
Ilmastotiekartan päivityksessä on vahvistettu läpileikkaavana teemana erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmaa. Sopeutumisen toimet perustuvat keväällä valmistuneeseen Varsinais-Suomen ilmastoriskiarvioon. Tiekarttaan on lisätty ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä osio ja lisäksi sopeutumista ja varautumista on lisätty sektorikohtaisiin toimenpiteisiin.
Päästöjä on onnistuttu vähentämään, mutta tavoitteeseen pääsy edellyttää loppukiriä
Maakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 53 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2024 mennessä. Luku sisältää sekä taakanjako- että päästökauppasektorin päästöt. Hiilineutraaliuden määritelmää on päivitetty kansallisten suositusten mukaisesti, ja Varsinais-Suomen tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Jotta tavoite saavutetaan, päästöjä on vähennettävä nykytasosta vielä lähes kaksi kolmasosaa. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan kasvattamalla hiilinieluja ja poistumia.
Ilmastotiekartan päivityksessä on tarkennettu eri sektoreiden toimenpiteitä ja tuotu mukaan uusia ratkaisuja. Energiasektorilla uusia toimenpiteitä ovat muun muassa sähkön ja lämmön varastointi, vetytalouden edistäminen sekä datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen. Rakentamisen päästöjä pyritään vähentämään erityisesti pidentämällä rakennusten käyttöikää ja välttämällä tarpeetonta purkamista. Rakennusten kunnossapitostrategiat ovat tärkeässä roolissa ja rakennuskantaa tulee kehittää järjestelmällisesti kohti nollaenergiatasoa.
Maankäytössä, maataloudessa ja metsien hoidossa painottuvat hiilinielujen turvaaminen ja vahvistaminen. Koska tieliikenne aiheuttaa kolmanneksen maakunnan ilmastopäästöistä, liikenteessä tarvitaan edelleen toimia kestävien kulkumuotojen edistämiseksi ja fossiilittomien käyttövoimien jakeluverkoston kehittämiseksi. Länsiradan ja lähijunaliikenteen edistäminen ovat jatkossakin keskeisiä joukkoliikenteen toimia.
”Tiekartan laatimisen jälkeen poliittinen toimintaympäristö on muuttunut samalla, kun energiamurros on edennyt odotettuakin nopeammin ja huoltovarmuus on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Tiekartan päivityksellä pyritään vauhdittamaan ilmastotyötä muuttuneessa toimintaympäristössä”
Päivitetty tiekartta vahvistaa varautumista ilmastoriskeihin
Päivitetyssä tiekartassa korostuu aiempaa vahvemmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Tavoitteena on, että ilmastoriskeihin varautuminen otetaan osaksi kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden työtä.
Keväällä valmistuneen maakunnallisen ilmastoriskiarvion mukaan Varsinais-Suomen merkittävimmät ilmastoriskit liittyvät rankkasateisiin, helleaaltoihin, luonnon tilan heikkenemiseen ja maatalouden kuivuuteen. Riskeihin on varauduttava ennakoivasti, yhteistyössä ja oikeudenmukaisesti.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työn maakunnalliset lähtökohdat
- Varsinaissuomalaiset kunnat, yritykset ja muut toimijat tunnistavat ilmastoriskien vaikutukset omaan toimintaansa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja tekevät toimenpiteitä riskien alentamiseksi.
- Varsinais-Suomessa sopeudutaan ilmastonmuutokseen, jotta siitä aiheutuvat negatiiviset ympäristö-, terveys- ja talousvaikutukset voidaan minimoida ja kaikkein vakavimmat vaikutukset voidaan välttää.
- Sopeutumisen toimenpiteissä suositaan erityisesti luontopohjaisia ratkaisuja, jotka edistävät samalla myös luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteiden toteutumista.
- Sopeutumisen toimenpiteitä tehdään oikeudenmukaisella tavalla erityisen haavoittuvat ihmisryhmät, elinkeinot, alueet ja elinympäristöt huomioiden.
- Sopeutumisessa vältetään haittasopeutumista eli sopeutumisen toimenpiteet eivät saa lisätä haavoittuvuutta, pahentaa muiden riskien vaikutusta tai haitata ilmastonmuutoksen hillintää.
Nostoja sopeutumisen toimista
Energia, liikenne ja rakentaminen
Energiainfrastruktuurin suunnittelussa varaudutaan kasvaviin tulva- ja tuulivahinkoihin. Rakennusten viilennystarpeeseen vastataan ensisijaisesti keskitettyjen ratkaisujen, kuten kaukokylmän, avulla. Kaupunkialueella viheralueiden ja -rakenteiden merkitys korostuu helteisiin, hulevesitulviin ja kuivuuteen varautumisessa. Rankkasateiden vuoksi rakentamisessa lisätään läpäiseviä pintoja, viherrakenteita ja luontopohjaisia hulevesiratkaisuja sekä huomioidaan nykyiset ja tulevat merivesitulvariskit jo suunnitteluvaiheessa. Myös liikennejärjestelmässä ilmastoriskit otetaan osaksi suunnittelua, jotta liikenneverkon toimintavarmuus säilyy häiriötilanteissa. Talvikunnossapitoa, vedenpoistoa ja ennakoivaa väylien kunnossapitoa kehitetään turvallisuuden ja esteettömyyden varmistamiseksi.
Maatalous, metsät ja maankäyttö
Maataloudessa vahvistetaan kasvipeitteisyyttä, maan kasvukuntoa ja ilmastokestävää vesitaloutta. Luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia lisätään valuma-aluelähtöisesti yhdessä maanomistajien ja viljelijöiden kanssa. Viljelijöiden henkistä kestävyyttä tuetaan muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvä osaamista lisäämällä. Myös kuntien välistä yhteistyötä hulevesien, valumavesien ja valuma-alueiden suunnittelussa lisätään. Vähätuottoisten peltojen metsittämistä tai monimuotoistamista selvitetään sekä ilmasto- että ympäristöhyötyjen vahvistamiseksi. Metsien ilmastokestävyyttä parannetaan pitkäjänteisellä suunnittelulla, eri-ikäisrakenteisuudella ja metsien terveydestä huolehtimalla. Koko maakunnan viherrakenteen laatua, yhtenäisyyttä ja viherkäytävien verkostoa vahvistetaan kaavoituksen, suojelun ja yhteistyön keinoin.
”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vihreä siirtymä ovat yhä selvemmin myös kasvun ja kilpailukyvyn kysymyksiä. Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä uusia investointeja puhtaaseen energiaan, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen ja vähäpäästöiseen teknologiaan sekä yritysten toimintaympäristön vahvistamista. Kun varaudumme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ennakoivasti, vähennämme riskejä ja luomme samalla edellytyksiä uusille investoinneille, yritysten kasvulle ja työpaikoille. Tavoitteena on ilmastokestävä Varsinais-Suomi, joka on myös entistä kilpailukykyisempi ja houkuttelevampi paikka investoida ja tehdä työtä.”
Tavoitteet muuttuvat teoiksi vain koko maakunnan voimin – kommentoi ilmastotiekarttaa
Ilmastotiekartta kokoaa yhteen kunnille, yrityksille, tutkimus- ja koulutusorganisaatioille, järjestöille ja asukkaille suunnattuja toimenpiteitä. Hiilineutraali ja ilmastokestävä Varsinais-Suomi rakennetaan yhdessä.
Ilmastotiekarttaa voi kommentoida sähköisellä palautelomakkeella 21.10.2026 saakka osoitteessa valonia.fi/ilmastotiekartta2026.
Kommentointikierroksella saatu palaute otetaan huomioon tiekartan viimeistelyssä. Päivitetty ilmastotiekartta käsitellään maakunnallisessa ilmastovastuujaostossa marraskuussa, minkä jälkeen se viedään tiedoksi maakuntahallitukselle ja alueen kunnille.
Tiekartan päivitykseen on saatu rahoitusta CLIVAS – Ilmastonmuutoksen riskien arviointi ja sopeutuminen Varsinais-Suomessa -hankkeesta.
Funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or European Commission. Neither the European Union nor the granting authority can be held responsible for them.
