Johdanto
Toiminta kunnissa | Sidosryhmätyö, vuorovaikutus ja viestintä | Talous
Karttaan on koottu olennaisimpia poimintoja kuntien kanssa tehdystä työstä vuonna 2025. Kun klikkaat tiettyä kuntaa kartalla, näet poimintoja kunnan alueella tai kunnan kanssa yhteistyössä toteutetuista toimenpiteistä.
Kartta ei kata aivan kaikkea toimintaamme: kunnissa ja kuntien kanssa yhteistyössä tekemämme työn lisäksi merkittävä osa Valonian tilaisuuksista, materiaaleista, neuvonnasta ja viestinnästä on tarjolla kaikille Valonian osallistumismaksun maksaneille kunnille.
Sidosryhmätyö, vuorovaikutus ja viestintä
Kuntayhteistyö ja someviestinnän kehittäminen olivat vuoden 2025 viestinnän ytimessä. Yksi vuoden merkittävistä viestintäponnistuksista oli verkkosivu-uudistus, jonka myötä saimme syksyllä avattua uudet, teknisesti toimivammat ja ulkoasultaan päivittyneet sivut. Järjestimme jälleen yhdessä kumppaneidemme kanssa aktiivisesti erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka keräsivät vuoden aikana yhteensä yli 10 000 kävijää kuntien asiantuntijoista asukkaisiin.
Kampanjat kannustivat asukkaita ilmasto- ja ympäristötekoihin
Toteutimme kolme kuntien asukasviestintään suunnattua somekampanjaa, joilla halusimme herätellä asukkaita pohtimaan omia arjen ilmastotekojaan. Villin pihan lumoa -kampanjassa jaettiin kevään ja kesän aikana vinkkejä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen omassa pihapiirissä ja loppuvuodesta kannustimme tekemään kestäviä arkimatkoja Yksi matka viikossa -kampanjan siivittämänä. Huomio hulevesiin! -postauksilla halusimme jakaa tietoa luonnonmukaisesta hulevesien hallinnasta. Kampanjoita lähti kanssamme toteuttamaan yli puolet maakunnan kunnista. Materiaalit ovat jatkossakin Varsinais-Suomen kuntien vapaasti hyödynnettävissä!
Viestimme kuluneena vuonna aktiivisesti myös pyörämatkailusta. Rullaava Reissu -kampanjassa haimme pyörämatkalähettiläitä reissaamaan Salon, Sauvon, Maskun ja Naantalin reiteillä, jakamaan kokemuksiaan videolla ja arvioimaan reittejä ja palveluita. Toukokuun lähettiläsrekrytointi oli vuoden merkittävin valtakunnallinen viestintäponnistus ja syksyn mittaan julkaistut hyvän mielen reissuvideot ilahduttivat kohdekuntien someseuraajia.
16
kuntaa mukana asukaskampanjoissa
Teimme viestintäyhteistyötä kaiken kaikkiaan 18 kunnan kanssa.
Aktiivinen, videosisältöjä painottava somevuosi
Vuosi 2025 oli Valonian sosiaalisessa mediassa sisältörikas. Vahvistimme videoiden merkitystä viestinnässämme: julkaisimme sisältöjä elinympäristökunnostuksista, yritysten luontotyön käytännöistä, kestävän liikkumisen edistämisestä sekä järjestämistämme tapahtumista.
Videosisältöjen määrä nousi vuoteen 2024 verrattuna huikeasti 200 prosentilla ja kaiken kaikkiaan kasvatimme postausmääräämme yli 40 %! Kuntien kanssa yhdessä julkaistut videot saavuttivat tuhansia uusia silmäpareja ja toukokuisen pyörälähettiläsrekrytoinnin mainokset tavoittivat yli 300 000 suomalaista valtakunnallisesti.
225 000
katsojaa tavoitettu Instagramissa
Postausmäärä kasvoi merkittävästi vuoteen 2024 verrattuna. Instagram oli tavoittavuudeltaan suurin somekanavamme, mutta viestimme aktiivisesti myös Facebookissa ja LinkedInissä. (Luku sisältää päällekkäisyyksiä, koska sama henkilö on voinut nähdä useita eri julkaisuja.)
Medianäkyvyys pysyi vakaalla tasolla
Olimme läpi vuoden tasaisesti esillä Varsinais-Suomen verkko- ja printtimediassa. Paikallis- ja kaupunkilehdet sekä kuntien viralliset kanavat muodostivat näkyvyyden ytimen, ja suurin osa mediaosumista sijoittui maakunnan alueella toimiviin medioihin. Jatkoimme aiempien vuosien tapaan myös Ekovinkkien lähettämistä paikallismedioihin ja ne tuottivat hieman yli 100 mediaosumaa.
Uutiskirjeen tilaajamäärä lisääntyi vuonna 2025 lähes 20 % vuoteen 2024 verrattuna ja sen avaus‑ ja klikkausluvut pysyivät vakaalla hyvällä tasolla. Lähetimme uutiskirjeen 10 kertaa vuoden aikana. Uutiskirjeestä saat jatkossakin koosteen ajankohtaisista materiaaleistamme ja tapahtumistamme. Tilaa uutiskirjeemme tästä!
563
mediaosumaa
Luku sisältää Valonian maininnat printti-, ja verkkomediassa sekä ja kuntien päätöspöytäkirjoissa.
Kohtaamiset ja tapahtumat vahvistivat alueellista yhteistyötä
Erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet ovat keskeinen toimintamuotomme. Vuonna 2025 onnistuimme järjestämään tapahtumia, joita osallistujien palautteissa kuvattiin innostaviksi, asiantunteviksi ja hyvin johdetuiksi. Palautteissa arvostettiin ajankohtaista ja monipuolista sisältöä, laadukkaita puhujia sekä lämminhenkistä ilmapiiriä. Saimme kiitosta selkeistä esityksistä, sujuvista järjestelyistä ja siitä, että pystyimme kokoamaan yhteen laajan ja monipuolisen joukon toimijoita. Palautteet antavat meille kannustavan viestin siitä, että olemme onnistuneet ydintehtävässämme yhteistyön synnyttäjänä ja voineet tukea alueellista kehittämistyötä ja asiantuntijoiden yhteistyötä.
Talous
Valonian toteutunut rahoitus kokonaisuudessaan vuonna 2025 oli 1 449 150 €. Oheisissa kuvaajissa on avattu, kuinka rahoitus jakautui sekä eri rahoituslähteiden, että toiminnan pääteemojen mukaan. Kuntien osallistumismaksuja hyödynnetään pääosin hankkeiden omarahoitusosuuksiin ja Valonian toiminnan kehittämiseen.
Hiilineutraali maakunta
Kuntien ja yritysten ilmastotyö | Energia | Liikenne ja liikkuminen
Ilmastopolitiikan vuosi oli aktiivinen sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Olimme mukana järjestämässä alueen sisäisiä sekä alueiden ja kuntien välisiä keskusteluja, jotka liittyivät kansallisen ilmastopolitiikan keskeisimpien asiakirjojen päivittämiseen sekä esimerkiksi sosiaalisen ilmastorahaston valmisteluun. Seurasimme tiiviisti myös energiatehokkuuslain valmistelua.
Uuden vuoden alkaessa kunnat odottavat tietoa uusista rahoitusohjelmista ja ilmastotyön painopisteistä. Ajankohtaisista aiheista keskustellaan aktiivisesti maakuntien ilmastoverkostossa, jonka puheenjohtajana toimimme parhaillaan.
Vuonna 2025 käynnistimme kehitystyön, jossa tavoitellaan yhtenäistä seurantaa Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien sekä kuntien ilmastotyölle TEHOAVA-hankkeessa. Lisäksi sekä laajennamme ilmastotoimien edistymistä ja vihreää siirtymää kuvaavia indikaattoreita. Samalla jatkoimme kuntien tukemista ilmastosuunnitelmien laatimisessa ja päivityksessä.
Vuonna 2025 otimme vastaan uuden tehtävän, kun aloimme koordinoida ja tukea suomalaisten vapaaehtoisten ilmastolähettiläiden toimintaa. Euroopan komission käynnistämä ilmastosopimus Climate Pact on 27 maassa toimiva ilmastolähettiläiden verkosto. Tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja ympäristön haasteista sekä tarjota keinoja vaikuttamiseen.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on noussut hillinnän ohella yhä suuremmaksi teemaksi, ja myös toiminnassamme se näkyi nyt usean hankkeen voimin aiempaa vahvemmin. Vuoteen 2025 mahtui muun muassa ilmastoriskien arviointia, kuntien sopeutumistyön käynnistämistä, taloyhtiöiden sopeutumisratkaisujen kehittämistä sekä vesienhallintaan ja maatalouteen liittyvien luontopohjaisten ratkaisujen kehittämistä ja pilotointia.
Päästötavoitteiden saavuttamisen suurin haaste on liikenteen päästöjen vähentäminen. Osallistumme sekä maakunnalliseen että Turun seudun liikennejärjestelmätyöhön. EU:n niin sanottu TEN-T-asetus edellyttää kestävän kaupunkiliikenteen edistämistä, ja pian päivitettävä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan SUMP (Sustainable Urban Mobility Plan) -mallin mukaisesti. Suunnittelussa korostuvat muun muassa osallisuus ja inklusiivisuus, joita edistämme muun muassa kesällä 2025 alkaneen Includes – Promoting Just and Inclusive Mobility Policies in European Regions -hankkeen avulla.
Kestävän liikkumisen edistäminen liikkumisen ohjauksen keinoin on ollut Valonian perustoimintaa koko Valonian olemassaolon ajan. Vuoden 2025 aikana olemme työstäneet sarjassaan neljättä Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelmaa. Keskiössä liikkumisen ohjauksen toiminnassa ovat erityisesti paikalliset toimijat, ja pääsimme kuluneena vuonna tekemään aiempaa laajempaa yhteistyötä urheiluseurojen kanssa.
338
vastaajaa liikkumisen kyselyissä
Harrastusmatkakyselyyn vastasi 239 henkilöä Raisiosta ja Naantalista. Includes-hankkeen Esteettömyys Turun kaupunkiseudun liikenteessä -kyselyssä puolestaan 99 vastaajaa.
Nykytila-analyysi paljasti pyörämatkailun kehitystarpeita
Pyörämatkailun suosio kasvaa, joten on tärkeää huolehtia siitä, että pyöräilijöille tarkoitetut reitit ja palvelut ovat ajan tasalla. Kokosimme vuoden 2025 aikana KAPU-hankkeessa mukana oleville kunnille (Masku, Naantali, Salo ja Sauvo) nykytila-analyysin kuntien pyöräreiteistä.
Käyttäjätietoa keräsimme kolmella tavalla: hanketyöntekijöiden, vapaaehtoisten reittitestaajien ja Rullaava Reissu -viestintäkampanjan kautta rekrytoitujen pyörämatkailulähettiläiden avulla. Kampanjalla oli kaksi tavoitetta: kerätä syväluotaavaa tietoa reiteistä ja palveluista erityisesti matkailijoiden kokemusten kautta sekä tuoda laajasti esiin pyörämatkailun mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa ja etenkin hankekuntien alueella.
Kaikkiaan tarkastimme Varsinais-Suomessa noin 2500 kilometriä olemassa olevia ja potentiaalisia pyöräreittejä. Kiinnitimme huomiota infrastruktuuriin, opastukseen, liikennemääriin, reittien varrella oleviin palveluihin sekä viestinnällisiin näkökulmiin. Reittikartoitukset ovat vahvistaneet käsitystämme pyörämatkailun kehityksen hajanaisuudesta, mutta olemme saaneet myös monia ideoita reittien jatkokehittämiseksi sekä ajatuksia hyvistä käytännöistä, joiden avulla kunnat ja palveluntarjoajat voivat oppia toisiltaan. Näitä toimenpide-ehdotuksia pääsemme viemään eteenpäin vuoden 2026 aikana.
118
hakijaa pyörämatkailulähettilääksi
Rullaava Reissu -kampanjaan saatiin lähettiläshakemuksia eri puolilta Suomea
5
kuntaa julkaisi kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman
Vuoden 2025 aikana on työstetty kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia Liedossa, Maskussa, Nousiaisissa, Ruskolla ja Marttilassa.
Vauhtia taloyhtiöiden aurinkosähköhankkeisiin käytännön työkaluilla
Aurinkosähkön tuotanto taloyhtiöissä yleistyy pientaloja hitaammin. Taloyhtiöissä tuotetun aurinkosähkön jakaminen myös huoneistojen käyttöön energiayhteisöjen kautta on ollut mahdollista runsaan neljän vuoden ajan. Aurinkosähköhankkeiden vauhdittamiseksi käynnistimme Taloyhtiöiden energiamurros -hankkeen kaksi vuotta sitten. Hankkeen alkuvaiheessa yllätti vähäinen kiinnostus ja ilmiselvä epätietoisuus energiayhteisön perustamisesta ja hyödyistä. Energiayhteisöjä on tällä hetkellä maakunnassa runsas 30.
Syksyn aikana osallistuimme useisiin taloyhtiöille suunnattuihin tapahtumiin ja huomasimme kasvavan kiinnostuksen energiayhteisöihin. Tällä hetkellä taloyhtiöt pohtivat, miten tuotetun sähkön saa käytettyä mahdollisimman hyvin omassa taloyhtiössä. Taloyhtiöt kaipaavat käytännön esimerkkejä, joita on vielä vähän.
Julkaisimme Taloyhtiön aurinko-oppaan sekä Aurinkosähkölaskurin helpottamaan taloyhtiöiden päätöksentekoa ja aurinkosähköjärjestelmien kannattavuuden arviointia. Taloyhtiöille ja isännöitsijöille suunnattu opas käy läpi aurinkosähköhankinnan kaikki vaiheet suunnittelusta käyttöön. Asukkaita mietityttää muun muassa paloturvallisuus, minkä vuoksi korostamme laadukasta asennusta, valvontaa ja kattavaa dokumentaatiota järjestelmästä ja sen asennuksesta.
1425
taloyhtiöiden edustajaa tutustui energiayhteisömateriaaliin
Neljässä yleisötilaisuudessa kohdattiin taloyhtiöiden asukkaita, hallituksen jäseniä ja isännöitsijöitä
579
osallistujaa energianeuvonnan tapahtumissa
Yhteensä 11 tilaisuutta. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin vain kymmenelle. Neuvontaresurssin leikkaus vähensi tarjontaa.
Arvioimme ilmastoriskejä ja tuimme kuntien sopeutumistyötä
Arvioimme rankkasateiden ja maatalouden kuivuuden vaikutuksia Varsinais-Suomen alueella hyödyntämällä erilaisia tulevaisuusskenaarioita ja ilmastomalleja. Julkaisimme alustavat tulokset verkkosivuillamme, ja niiden perusteella olemme havainneet, että kuivuudesta aiheutuvat satotappiot tulevat kasvamaan erityisesti lähitulevaisuudessa. Toisaalta myös aiempaa voimakkaammat rankkasateet yleistyvät – jatkossa aiemmin vain kerran sadassa vuodessa esiintyneet sateet saattavat toistua jo kerran vuosikymmenessä. Hyödynnämme riskiarviointien tuloksia vuonna 2026 käynnistyvässä ilmastotiekartan päivityksessä, jossa lisäämme tiekarttaan uusia sopeutumisen toimenpiteitä.
Tuimme kuntia sopeutumisen suunnittelussa sekä tarvittavien toimenpiteiden pohtimisessa ja kehityskohteiden tunnistamisessa. Tämän tuen mahdollisti erityisesti vuonna 2025 käynnistynyt SOPU-hanke, jossa kuusi pilottikuntaa käynnisti tuellamme omaa sopeutumisen työtään.
Strategisempien kehityshankkeiden lisäksi olemme jatkaneet pitkään tekemäämme konkreettista sopeutumistyötä muun muassa vesienhallinnan ja maatalouden pilotti-, kunnostus- ja kehittämishankkeissa.
6
kuntaa mukana sopeutumisen suunnittelussa
Uudenkaupungin, Naantalin, Raision, Kaarinan, Paraisten ja Someron kanssa kokoonnuttiin suunnittelemaan, kuinka kunnissa sopeudutaan nyt ja tulevaisuudessa muuttuvaan ilmastoon.
Harrastusmatkaliikkumista kehitettiin yhdessä urheiluseurojen kanssa
Olemme vuoden 2025 aikana tehneet uudenlaista yhteistyötä naantalilaisten ja raisiolaisten urheiluseurojen kanssa. Kartoitimme harrastusmatkaliikkumisen nykytilaa ja haasteita kyselyllä, joka suunnattiin harrastajien perheille ja seuratoimijoille. Kyselyn tulokset auttoivat meitä tunnistamaan itsenäisen ja aktiivisen harrastusmatkaliikkumisen esteitä ja kohdentamaan tulevia toimenpiteitämme näiden esteiden purkamiseksi.
Toteutimme molemmissa kaupungeissa urheilupaikkojen turvallisuuskatselmukset, joissa tunnistimme kehityskohteita urheilupaikkojen fyysisessä ympäristössä erityisesti aktiivisia ja kestäviä kulkumuotoja käyttävien näkökulmasta. Lisäksi pilotoimme Raisiossa joukkueen omaa pyöräletkaa treeneihin ja takaisin, jossa harjoittelimme turvallista pyöräilyä koulutetun ohjaajan opastuksella. Lisäksi toteutimme Fiksumpi treenimatka -viestintäkampanjan, jonka avulla kannustettiin harrastajia kulkemaan treenimatkoja lihasvoimin, kimppakyydein tai julkisilla kulkuvälineillä.
Seuratoimijat fiksun liikkumisen kirittäjinä Naantalissa ja Raisiossa -hankkeessa saamiemme kokemusten pohjalta olemme havainneet monia mahdollisuuksia tiivistyvälle yhteistyölle kaupunkien ja seurojen välillä. Sekä kaupungit että seurat haluavat jatkaa harrastusmatkojen kehittämistä myös hankkeen päätyttyä.
9
urheiluseuraa mukana liikenneturvallisuushankkeessa
Mukana oli 5 seuraa Raisiosta ja 4 seuraa Naantalista.
Monimuotoinen luonto
Vesiensuojelu | Metsä | Luonnonhoito
Vuonna 2025 toteutimme luonnonhoitotöitä useiden kuntien kanssa. Saaristomerityö vauhditti vesiensuojelutyön aktivoitumista sekä kuntayhteistyötä, ja olimme mukana hankkeissa, jotka paransivat metsätalouden vesiensuojelua ja vesienhallintaa. Lisäksi pääsimme parantamaan kaupunkiluonnon monimuotoisuutta sekä kuntalaisten luontotietoutta ja asukkaiden osallisuutta Turun Skanssin biodiversiteettipuiston kehittämisessä.
Saimme päätökseen vuonna 2021 alkaneen kolmen hankkeen Varsinais-Suomen Helmikunnat -kokonaisuuden. Näiden hankkeiden avulla saimme kuntien luontotyön hyvään vauhtiin ja onnistuimme samalla parantamaan sekä kuntien välistä että sisäistä yhteistyötä luontotyön aktivoimiseksi. Rahoitus näille hankkeille tuli Helmi-elinympäristöohjelman Kunta- ja Järjestö-Helmi erityisavustushausta.
Vuonna 2025 päättyi myös METSO-ohjelmasta rahoitettu RantaMETSO-hanke, jonka avulla kehitimme pienvesien ja rantaluonnon suojelua sekä vahvistimme rantojen monimuotoisuusjatkumoja. Työmme kuntametsien monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistämiseksi on jatkunut kesällä 2025 alkaneessa laajassa metsätalouden vesiensuojelun Metsistä merelle -hankkeessa Kemiönsaaren kunnan ja Baltic Sea Action Groupin kanssa. Tämä on meille ensimmäinen laaja metsätalouden vesiensuojelun hanke ja tuo kaivattua lisäpanostusta valuma-alueiden vesiensuojeluun.
Olemme jatkaneet vesiensuojelutyötä eri puolilla Varsinais-Suomea, ja Saaristomeri-työmme kuntien, asukkaiden ja yhdistysten tukena on vakiinnuttanut toimintansa. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on käynnissä lukuisia vesiensuojelua edistäviä hankkeita. Esimerkiksi vuonna 2024 alkaneessa VALUTA3-hankkeessa olemme tehneet vesistö- ja valuma-aluekunnostuksia Kaarinassa, Liedossa ja Pöytyällä yhdessä WWF:n, Paimionjoki-yhdistyksen ja Kaarinan kaupungin kanssa. Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto on jatkanut maakunnallista vesiensuojelutyötä tarjoamalla neuvontaa, järjestämällä koulutuksia sekä tekemällä aktiivista viestintää.
11
valmisteltua Saaristomeri-hanketta
Hankesuunnittelussa laajasti mukana alueen kunnat, Aurajokisäätiö ja Paimionjoki-yhdistys. Lisäksi on osallistuttu erilaisten EU-hankkeiden suunnitteluun tai tuettu erilaisten hankekumppanuuksien muodostamisessa.
10
käynnistynyttä Saaristomeri-hanketta
Kaikki hankkeet, joiden valmistelussa avustettiin Saaristomerityön puitteissa syksyllä 2024 sai rahoituksen ja käynnistyi vuonna 2025.
Vesistöpolun kehittäminen konkretisoitui Myllyojan kunnostuksissa
Olimme mukana kehittämässä Kaarinassa Ammattiopisto Livian mailla sijaitsevaa Maatalouden vesistöpolkua. Työ konkretisoitui Myllyojan kunnostuksessa, joka on yksi polun kohteista. Vastasimme Myllyojan inventoinnista Piikkiönlahden rannalta Uudenmaantien pohjoispuolelle ulottuvalle peltoalueelle sekä laadimme alueelle kunnostussuunnitelman.
Suunnitelman mukaiset kunnostustoimet toteutettiin talkoilla yhdessä Livian ympäristöhoidon opiskelijoiden kanssa. Talkoissa soraistettiin koskijaksoa lisäämällä soraa, jolla paransimme virtaaman monimuotoisuutta ja vesieliöstön elinympäristöjä. Lisäksi rakensimme lintulautan kastelualtaaseen tarjoamaan turvallisen levähdys- ja pesimäpaikan vesilinnuille kasvillisuuden kehittyessä lautan päälle. Puron alaosaan asensimme puusuisteita ohjaamaan virtausta pois jyrkiltä eroosiopenkoilta ja vähentämään rantaeroosiota.
Polku yhdistää vesienhallinnan ratkaisut, luonnon monimuotoisuuden ja oppimisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tekemämme inventointi, suunnittelu ja talkoissa toteutetut kunnostukset muodostivat vesistöpolulle konkreettisia tutustumiskohteita.
52
osallistujaa talkoissa
Valonia järjesti vesiensuojelu- ja luonnonhoitotalkoita (ei sisällä Skanssin Biodiversiteettipuiston talkoita).
12
julkaistua kunnostustarinaa
Julkaisimme toimijoiden tarinoita vesiensuojelusta, luonnonhoidosta ja -suojelusta omilla verkkosivuillamme sekä Metsonpolku.fi-verkkosivulla.
Kuntien omistamissa rantametsissä on mahdollisuuksia laajoihin monimuotoisuustekoihin
Kunnat ovat merkittävässä asemassa luonnon monimuotoisuuden edistämisessä sekä maanomistajina että julkisina toimijoina. METSO-rantajatkumot-hankkeessa etsimme keinoja, joilla kunnat voivat paikkatiedon avulla tunnistaa rantaluonnon monimuotoisuuskohteita – erityisesti silloin, kun kunnan omaisuus koostuu useista hajallaan olevista kiinteistöistä. Lisäksi hankkeen yhteistyökunnissa kunnostimme ja ennallistimme useita paikkatiedon avulla tunnistettuja ja maastossa kartoitettuja pienvesikohteita sekä ennallistimme soita ja korpia Helmi-rahoituksella. Kunnat saivat käyttöönsä suosituksia siitä, miten pienvesien monimuotoisuuden voi huomioida rantametsien hoidossa ja käytössä.
Julkaisimme yhteistyössä Tapio Palvelut Oy:n kanssa oppaan, jonka avulla kunnat voivat lisätä osaamistaan arvokkaiden pienvesi- ja rantaluontokohteiden tunnistamisessa. Oppaan esimerkeissä esitellään erilaisia yhteistyötapoja, joiden avulla kunnat voivat kunnostaa ja ennallistaa arvokkaita luontotyyppejä ja siten edistää monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista. Opas on suunnattu maankäyttö-, ympäristö- ja kaavoitusviranhaltijoille, metsäohjelmien laatijoille sekä kaikille, jotka vastaavat kunnan metsäomaisuuden hoidosta ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden edistämisestä.
46
neuvontakertaa
Valonian asiantuntijat tarjoavat perustyönään neuvontaa erilaisissa vesiensuojeluteemoissa kuten jätevesien hallinnassa, järvien ja jokien kunnostuksessa.
819
osallistujaa kalawebinaareissa
Kalavedet, -varat ja niiden hoito oli kahdeksanosainen webinaarisarja, joka järjestettiin osana Kalatalouden ympäristöohjelma-hanketta.
Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan vastata muuttuvan ilmaston asettamiin haasteisiin
Ilmastonmuutos lisää sademääriä ja sateiden voimakkuutta, mikä kasvattaa hulevesien määrää ja haastaa kuntien vesienhallintaa. Aktivoimme Varsinais-Suomen kuntia pohtimaan hulevesiä sekä vahvistimme kuntien välistä yhteistyötä. Järjestimme kunnissa hulevesiasioiden parissa työskenteleville ja niistä päättäville monipuolisia tilaisuuksia, kuten työpajoja, seminaareja webinaareja ja tutustumiskäyntejä hyvin toteutetuille hulevesikohteille Turussa ja Tampereella.
Tapahtumien kautta lisättiin tietoa erityisesti luontopohjaisista hulevesiratkaisuista ja tarjosimme kunnille asiantuntijatukea käytännön ratkaisuiden edistämiseen. Hankkeen tavoitteena oli jakaa tietoa erilaisista hulevesiratkaisuista, niiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä ratkaisujen avulla saavutettavista hyödyistä. Lisäksi vahvistettiin kuntien valmiuksia ilmastoriskien hallinnassa.
Pienten taajamien vesistölähtöiset hulevesiratkaisut Varsinais-Suomessa -hankkeessa tuotettiin materiaaleja, joita kunnat voivat hyödyntää suunnitellessaan hulevesikohteita. Näihin sisältyi muun muassa käytännönläheinen luontopohjaisten ratkaisujen opas, jossa esitellään helposti kunnossapidettävien rakenteiden tunnusmerkkejä sekä tapoja liittää kunnan monimuotoisuustavoitteet osaksi hulevesien hallintaa.
791
osallistujaa kunnille suunnatuissa webinaareissa
Järjestimme erityisesti kunnille suunnattuja webinaareja vesiensuojelusta, hulevesistä, luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonhoitotöistä.
410
osallistujaa Skanssin Biodiversiteettipuiston tilaisuuksissa
Skanssin biodiversiteettipuistossa kehitetään kokemuksellista oppimisympäristöä ja osallistavaa luonnonhoitoa. Valonia on järjestänyt toimintaa (mm. talkoita ja oppitunteja) asukkaille, oppilaille, opettajille, ympäristökasvatusverkostolle ja kunnille.
Kolmas Helmikunnat-hanke päättyi ja yritysten luontotyötä kehitettiin
Loppuvuodesta 2025 päättyi viisi vuotta kestänyt Valonian ja kuntien yhteistyö luonnonhoidon toteutuksiin keskittyvissä Varsinais-Suomen Helmikunnat 1-3 –hankkeissa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelman tuella toteuteuissa hankkeissa oli mukana kaiken kaikkiaan 11 kuntaa. Hoitotöitä tehtiin lähes 70 kohteessa, joista 39 oli perinnebiotooppeja. Perinnebiotoopit ovat pääosin äärimmäisen uhanlaisia luontotyyppejä ja merkittävä osa monista perinnebiotooppiluontotyypeistä sijaitsee Varsinais-Suomen alueella ja ovat maakunnallisesti alueemme vastuuluontotyyppejä. Luonnonhoitotöitä tehtiin myös 16 vaarantuneiksi arvioidussa pähkinäpensas- ja jalopuulehdossa sekä soilla, lintuvesikosteikoilla ja puroilla ja niiden rantavyöhykkeillä. Kattava summaus tehdystä työstä on koottu Valonian sivuille.
Luontotyön rahoitustilanne on haastava. Luonnonhoidon ja ennallistamisen osalta myös Suomessa on satojen miljoonien vuosittainen rahoitusvaje. Olemme kehittäneet toimintamalleja pk-yritysten ja paikallisten luontotoimijoiden yhteistyölle. On tärkeää, että saimme sanoitettua yritysten erilaisia osallistumisen tapoja. Saimme aikaan myös konkreettista yhteistyötä yritysten ja luontotoimijoiden välille. Yhteistyötä tukemaan kokosimme Varsinais-Suomessa toimivien luontotoimijoiden listaa kunnittain sekä laadimme viestinnän ohjeistusta niin yrityksille ja luontotoimijoille yhteistyöstä kertomisen tueksi.
13
kunnostuskohdetta
Kohteita kunnostettiin tai ennallistettiin yhteensä viiden kunnan alueella.
8
mallia yritysyhteistyöhön
Loimme valikoiman toimintamalleja, joiden avulla pienetkin yritykset voivat osallistua luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen yhteistyössä paikallisten luontotoimijoiden kanssa
210
osallistujaa lähitapahtumissa
Valonia järjesti maastoretkiä, koulutuksia, seminaareja ja muita tapahtumia myös läsnäolotilaisuuksina.
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Kiertotalous | Hankinnat | Ympäristökasvatus | Ruokaketjut
Vuotta 2025 ovat luonnonvarojen kestävän käytön teemassa värittäneet erityisesti hankintoihin ja ruokajärjestelmään liittyvät toimet, mutta vuoteen on mahtunut myös karnevaalitunnelmaa ja uudenlaisia kiertotalousavauksia.
Vuoden alussa käynnistimme hankkeen, joka keskittyy kuntien hankintojen kiertotalousvaikutusten tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Kuntayhtymien, valtion ja kuntien hankinnat ja investoinnit käyttävät vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja raaka-aineita ja siitä kuntien ja kuntayhtymien osuus on kaksi kolmasosaa.
Ruokajärjestelmän kehittämistä on vuoden aikana lähestytty monesta suunnasta. Viime vuonna ensimmäistä kertaa koolle kutsumamme kuntien ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavien verkosto on kokoontunut aktiivisesti vaihtamaan kokemuksia sekä kuulemaan erilaisista ajankohtaisista aiheista järjestämiimme infoihin. Olemme myös koko vuoden jatkaneet uudenlaisen dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS) esiin nostamista niin somekampanjan kuin ohjevideoiden avulla. Hankintajärjestelmä antaa uudenlaisia mahdollisuuksia pienillekin tuottajille tarjota tuotteitaan isoille tilaajille. Keväällä julkaisimme ruokakasvatuksen oppimateriaalipankin peruskoulun eri vuosiluokille. Syksyllä käynnistimme vielä kaksi uutta ruokajärjestelmän hanketta: ilmastokestävyyteen ja maan kasvukunnon parantamiseen pureutuvan ILMAKAS-hankkeen sekä puutarhatuotannon hyvien vesienhallintamenetelmien ja toimintatapojen Vesilienssi-hankkeen.
Suuri ponnistus vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli ReTurku-kiertotalouskarnevaalit, jotka kokosivat yhteen joukon paikallisia toimijoita, asukkaita ja taiteilijoita ideoimaan ja kokeilemaan kiertotaloutta edistäviä tapahtumia ja toimintamalleja. Karnevaalit keräsivät yli 1000 kävijää Runosmäessä ja Halisissa järjestettyihin tapahtumiin.
24
kuntaa mukana ruokaverkostossa
Ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavien verkoston tilaisuuksissa ja tapahtumissa on ollut osallistujia 24:stä eri kunnasta
141
osallistujaa Ilmakas-tilaisuuksissa
Ilmakas-hankkeen käynnistäneessä Loimaan peltopäivässä ja kaksilla etäkahveilla oli mukavasti osallistujia.
Ruokajärjestelmämme vaatii huomiota monesta suunnasta
Järjestimme maaliskuussa laajaa kiinnostusta herättäneen Varsinais-Suomen ruokaketju muutoksessa -tilaisuuden, jossa paneuduttiin maakunnan ruokaketjun tulevaisuuteen useasta näkökulmasta. Tilaisuudessa huomiota annettiin niin tuotanto- ja sääolosuhteiden muutoksille ja niiden vaikutuksille, kysynnän kehitykselle, osaajatarpeille, teknologiakehitykselle kuin esimeriksi ravitsemussuositusten ja kiivaana käyvän huoltovarmuuskeskustelun merkitykselle.
Tilaisuus summasi hyvin myös Valonian lähestymistapaa aihepiiriin: kokonaisuus ei muutu yksisuuntaisilla muutoksilla. Olemme nyt yli vuoden ajan kutsuneet koolle ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavien verkostoa, jossa uuteen tietoon, vertaistukeen ja yhdessä oppimiseen perustuen on aktiivisesti yritetty vaikuttaa kuntien ruokapalveluiden kestävään kehitykseen. Samaan aikaan olemme kannustaneet ruoantuottajia julkisten hankintojen pariin viestintämateriaaleilla ja -kampanjoilla. Yhtä lailla tärkeää on kasvattavaa valveutuneita uusia kuluttajia, tästä työstä voit lukea seuraavassa nostossa.
Ruokajärjestelmän parissa tekemämme työ linkittyy vahvasti luonnon monimuotoisuuden tukemiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimiin, jotka ovat merkittävä osa Valonian työtä. Näitä kaikkia teemoja yhdistää syksyllä käynnistynyt ILMAKAS-hanke, jossa vahvistetaan varsinaissuomalaisten viljelijöiden osaamista ja verkostoitumista ilmastokestävän maatalouden ja maan kasvukunnon parissa. Hyvälaatuinen maa on sekä viljelijän että ympäristön etu. Ilmaston muuttuessa maan kasvukunto on yhä tärkeämpää hyvän satotason ja hiilensidonnan varmistamiseksi. Syksyllä käynnistimme hankkeen peltopäivällä ja aloitimme Ilmakas-etäkahvien sarjan.
11
kuntaa mukana hankinta-asiantuntijoiden verkostossa
Kuntien hankinta-asiantuntijoiden verkostotapaamisiin on vuoden aikana osallistunut edustajia 11:sta eri kunnasta
2
DPS-hankintaohjevideota
Toteutimme kaksi videota, jotka kannustavat ja opastavat pientuottajia osallistumaan dynaamiseen hankintajärjestelmään (DPS)
Julkaisimme peruskouluille uuden ruokakasvatuksen materiaalikokonaisuuden
Julkaisimme keväällä peruskouluille suunnatun ruokakasvatuksen materiaalikokonaisuuden, joka kokoaa ruoan kestävyyteen, ruoantuotantoon ja ruokavalintojen vaikutuksiin liittyviä teemoja eri vuosiluokille sovellettaviksi kokonaisuuksiksi. Luonnosta lautaselle -materiaalipaketti tarjoaa opettajille valmiita työkaluja ruokateeman käsittelyyn osana opetusta ja tukee pitkäjänteisen ruokasuhteen rakentumista koko peruskoulun ajan. Kehitimme materiaalia tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa: he kommentoivat sisältöjä, osallistuivat valintoihin ja testasivat materiaalien käytettävyyttä.
Materiaalien rinnalla toteutimme hankkeessa elämyksellisiä oppitunteja ja oppimiskokemuksia yhteistyössä koulujen ja ruokapalveluiden kanssa. Kokeilut tarjosivat oppilaille mahdollisuuden tutustua ruokaan, raaka-aineisiin ja ruoantuotantoon konkreettisesti ja aisteja hyödyntäen. Esimerkiksi papuradat havainnollistivat elämyksellisen ruokakasvatuksen merkitystä.
Luokkatilassa toteutetut kasviproteiinien maistelut tarjosivat oppilaille mahdollisuuden tutustua kasviproteiineihin rauhassa ja omassa tahdissa. Kokemuksemme osoittivat, että myönteinen ilmapiiri ja yhdessä tekeminen rohkaisevat kokeilemaan uutta ja tukevat kouluruokailun siirtymää kohti kestävämpiä valintoja.
1000
osallistujaa ReTurku-kiertotalouskarnevaaleilla
ReTurku-kiertotalouskarnevaalien osatapahtumat kokosivat yli 1000 ihmistä oppimaan kiertotaloudesta kulttuurikokemusten kautta.
ReTurku-kiertotalouskarnevaalit tekivät kiertotaloutta tutuksi kulttuurin ja osallisuuden avulla
Kulttuurissa on voimaa. Taide, kulttuurikokemukset ja luova yhdessä tekeminen voivat innostaa uusiin ajattelutapoihin ja toimintamalleihin. Toteutimme keväällä 2025 kaksi ReTurku-kiertotalouskarnevaaliviikkoa Runosmäessä ja Halisissa osana Creative Circular Cities- hanketta. Tavoitteena oli tarjota asukkaille ja paikallisille toimijoille matalan kynnyksen tapoja osallistua ja oppia kiertotaloudesta, tehdä siitä hauskaa ja inspiroivaa sekä vahvistaa paikallista yhteistyötä.
Karnevaalit toteutettiin monialaisena yhteiskehittämisenä Turun kaupungin yksiköiden, paikallisten yhdistysten, yritysten, luovan alan toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Ohjelmisto koostui yli 30 paikallisten toimijoiden järjestämästä tapahtumasta: korjauspajoista, hävikkiruokabrunsseista, vaihto- ja kirpputoreista, työpajoista, kierrätystaiteesta ja yhteisötaideprojekteista.
Tuimme tapahtumajärjestäjiä kiertotalousteemaisten ohjelmaideoiden kehittämisessä, toteutuksessa, yhteistyökumppanien löytämisessä sekä tapahtumien viestinnässä. Karnevaalien vaikutukset näkyvät tapahtumaviikkojen jälkeenkin: osa toimijoista jatkaa karnevaaleilla testattuja toimintamalleja osana pysyvää toimintaansa.
5
kuntaa, joiden kanssa työstetään kiertotaloushankintoja
Saloa, Laitilaa, Auraa, Kemiönsaarta ja Ruskoa tuetaan uudenlaisten, luonnonvarojen kestävämpää käyttöä tukevien hankintojen tekemisessä.
