Valonian koordinoima varsinaissuomalainen yhteishanke Varsinais-Suomen Helmikunnat 3 rahoitettiin Kunta- ja Järjestö-Helmi-erityisavustuksella. Hanke oli jo kolmas kuntien ja Valonian yhteishanke, johon tällä kertaa osallistui viisi kuntaa: Laitila, Naantali, Parainen, Salo ja Uusikaupunki. Kuntien omistamilla alueilla toteutettiin konkreettisia luonnonhoitotöitä ja Valonia keskittyi hankehallintoon, asiantuntijatyöhön ja viestintään.
Yhteishankkeen kautta kunnat saivat apua luonnonhoitotöiden hankkeistamiseen, hankehallinnointiin sekä asiantuntija-apua kunnostettaviin kohteisiin (inventointi, suunnittelu, toteutus). Yhteishankkeen avulla muun muassa tarjouspyyntöjen laatimista ja osaamista keskitettiin (esim. luontoselvitysten ja hoitosuunnitelmien asiantuntijapalvelut). Kuntien resursseja pystyttiin yhteishankkeen avulla kohdistamaan nimenomaan luonnonhoitotöihin ja osaamisen kehittämiseen. Luonnonhoitotöistä viestittiin edellisten Helmikunnat-yhteishankkeiden tapaan koordinoidusti ja laaja-alaisesti kuntien ja Valonian yhteistyönä. Hankkeet ovat erinomainen esimerkki siitä, miten luonnonhoitotöitä saadaan laaja-alaisesti edistettyä yhteistyön avulla. Tavoitteena on, että kuntien luontotyötä päästään yhteishankkeilla jatkamaan kaudella 2026-30, vaikka tällä hetkellä ei olekaan tietoa Kunta- ja Järjestö-Helmi avustushakujen jatkosta. Tutustu myös ensimmäisen Helmikunnat-hankkeen tuloskoontiin ja Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 –hankeen tuloskoontiin.
Mikä on Helmi-ohjelma?
- Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Se vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.
- Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus. Lisäksi ohjelmassa on suunnattuja erityisavustuksia, kuten kunnille Kunta-Helmi ja yhdistyksille Järjestö-Helmi.
- Hoitotoimenpiteet tehdään aina vapaaehtoisesti, maanomistajan suostumuksella. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Mitä Helmi-ohjelmassa tehdään?
- Suojellaan ja ennallistetaan soita
- Kunnostetaan lintuvesiä- ja kosteikoita ranta-alueineen
- Hoidetaan perinnebiotooppeja
- Hoidetaan metsäisiä elinympäristöjä, kuten lehtoja ja paahdealueita
- Hoidetaan ja kunnostetaan pienvesiä ja rantaluontoa, kuten hiekkarantoja
Hankkeen aikana kunnissa kunnostettiin ja hoidettiin yhteensä 19 kohdetta

4 perinnebiotooppia
Laitilassa hoidettiin kolmea ketokohdetta ja Naantalissa yhtä katajaketoa.

3 pienvesien ja rantaluonnon kunnostusta
Salossa tehtiin pienvesikunnostuksia Nahvonjärvenpurolla, Linnamäenpurolla ja Peppursuon lähdepurolla ja lähdevaikutteisessa ojassa.

2 metsäistä elinympäristöä
kuusikon raivausta jalopuiden ja pähkinäpensaiden ympäriltä sekä tervaleppäluhdan ennallistamista

3 suoelinympäristön ennallistamista
Salossa Nairassuon ennallistamista jatkettiin rakentamalla patoja ja pintavalleja. Uudenkaupungin Taipaleenjärveen laskevaan kahteen ojaan tehtiin padot korven ja lehtokorven kohdalle.

9 hoito- tai kunnostussuunnitelmaa laadittiin
joko kuntien omana työnä tai konsultin toimesta. Lisäksi osassa kohteista tehtiin luontokartoituksia. Tehdyt suunnitelmat toimivat hankkeessa toteutettujen luonnonhoitotöiden ohjeina.
Kohteet kartalla
Kohteet kunnittain
Kohteiden ja tehtyjen toimien esittely
Laitila

Kappelinmäen keto
Kappelinmäen kedolla tehtiin kesällä 2024 peruskunnostus ja niitto, joten heinäkuussa 2025 työ oli valtaosin niittoa sekä pienialaisia pensaikon ja taimikon raivausta. Kaikki niitto- ja raivausmassa kerättiin kasaan ja vietiin pois.
Hoitotoimenpiteet
- Ketojen niittotyöt
- Pienialaisia pensaikon ja taimikon raivausta muun muassa vieraslajien ja puutarhakarkulaisten poistoa
Selvitykset
Kolmen Laitilan perinnebiotooppikohteen kasvillisuuskartoitus ja hoitosuositukset

Pappilan keto
Kappelinmäen kedolla tehtiin kesällä 2024 peruskunnostus ja niitto, joten heinäkuussa 2025 työ oli valtaosin niittoa sekä pienialaisia pensaikon ja taimikon raivausta. Kaikki niitto- ja raivausmassa kerättiin kasaan ja vietiin pois.
Hoitotoimenpiteet
- Ketojen niittotyöt
- Pienialaisia pensaikon ja taimikon raivausta muun muassa vieraslajien ja puutarhakarkulaisten poistoa
Selvitykset
Kolmen Laitilan perinnebiotooppikohteen kasvillisuuskartoitus ja hoitosuositukset

Rukoushuoneenmäen keto
Rukoushuoneenmäen keto kartalla
Kappelinmäen kedolla tehtiin kesällä 2024 peruskunnostus ja niitto, joten heinäkuussa 2025 työ oli valtaosin niittoa sekä pienialaisia pensaikon ja taimikon raivausta. Kaikki niitto- ja raivausmassa kerättiin kasaan ja vietiin pois.
Hoitotoimenpiteet
- Ketojen niittotyöt
- Pienialaisia pensaikon ja taimikon raivausta muun muassa vieraslajien ja puutarhakarkulaisten poistoa
Selvitykset
Kolmen Laitilan perinnebiotooppikohteen kasvillisuuskartoitus ja hoitosuositukset
Naantali

Velkuanmaan Sekstantti katajaketo
Velkuanmaan Sekstantti katajaketo kartalla
Sekstantin katajaketo on alueena vain puolen hehtaarin laajuinen ja se koostuu pääasiassa kallioalueesta, jonka sisällä ja ympärillä on pieniä kallioketo- ja pienruohoketoalueita. Alueen perinnebiotooppien luontotyypit ovat äärimmäisen uhanalaisia. Alueella kasvaa kymmenen huomionarvoista perinnebiotooppilajia, kuten heinäratamoa, jäykkäpitkäpalkoa, mäkikauraa, ruoholaukkaa, mäkikattaraa, jäkkiä, aholeinikkiä, pölkkyruohoa, keltamaitetta sekä valtakunnallisesti vaarantunutta keltamataraa. Aluetta on aikoinaan laiduntaneet lampaat, mutta viime vuosikymmeninä alueella ei ole ollut laidunnusta. Hoidon loppuminen näkyy puuston, erityisesti katajien runsastumisena.
Hoitotoimenpiteet
- Jätteiden keruu
- Raivaus ja niitto
Selvitykset
- Hoitosuunnitelma
Parainen

Bläsnäsin taajamapuro
Kaupungin mailla sijaitseville puro-osuuksille laadittiin kunnostus- ja suojelusuunnitelma. (2025) Taajamapuro myös inventoitiin. (kesäkuu 2024)
Kunnostustoimenpiteitä ei Bläsnäsin taajamapurolla voitu tehdä, koska nousuesteinä toimivien tierumpujen alapuolelle suunniteltujen luonnonmukaisten pohjakynnysten rakentaminen olisi nostanut puron vedenpintaan kunnostuspaikoilla niin korkealle, että se olisi haitannut hulevesiviemärien toimintaa
Selvitykset
- Inventointi
- Hoito- ja kunnostussuunnitelma
Salo

Nahvonjärvenoja
Nahvonjärvenoja kulkee Salon Suomusjärven taajaman halki kohti Aneriojärveä. Puro mutkittelee suojelualueiden ja metsien läpi, kulkee putkessa taajaman kohdalla ja halkoo taajamapeltoja. Nahvonjärven uoman keskiosilla esiintyy pikkunahkiaista ja puro on sen lisääntymiseen sopivaa elinympäristöä. Keskiosissa tehdyillä puusuistekunnostuksilla tavoitellaan puron tilan palauttamista lähemmäs luonnontilaa ja yläosassa puron kiveäminen monipuolistaa uomaa, edistää veden pidättymistä ja vähentää tulvahaittoja sään ääritilanteissa.
Hoitotoimenpiteet
- Puusuistekunnostus
- Roskien keräys/poisto maaperästä ja purosta
Selvitykset
- Sähkökoekalastus
- Nahvonjärvenojan keskiosan kunnostussuunnitelma

Peppursuo
Peppursuo on Salon kaupungin omistama metsäalue, jolla sijaitsee uhanalainen lähdeympäristö. Pohjavesivaikutteisen ojan pohjalla viihtyy useampi uhanalainen sammallaji, kuten esimerkiksi harsosammal ja vaarantunut haaraliuskasammal.
Hoitotoimenpiteet
- Kunnostus
- Puusuistekunnostus
Selvitykset
- Lajistoselvitys

Vähäjoen Karjaskylän Myllyoja ja Linnamäenpuro
Vähäjoen Karjaskylän Myllyoja ja Linnamäenpuro kartalla
Salon Karjalaiskylässä sijaitsee pieni Linnamäen puro. Savimaiden puro on vajaat kaksi kilometriä pitkä ja sitä on suoristettu ja syvennetty 80-luvulla. Puro laskee pohjoispuolella virtaavaan Myllyojaan, joka on 90-luvulla luokiteltu kalataloudellisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi. Alueella on havaittu liito-oravaa sekä Lounais-Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua pohjankivisammalta. Lisäksi purossa elää runsaasti muun muassa purokatkaa. Kunnostusten tavoitteena on puron eroosion hillitseminen, valuma-alueen vesienhallinnan parantaminen sekä vesistökuormituksen vähentäminen.
Hoitotoimenpiteet
- Kunnostukset
Selvitykset
- Sähkökoekalastus

Nairassuo
Nairassuon pohjoisosassa on kivennäismaan reunassa noin 0,7 ha:n kokoinen ojitettu korpi. Korpi on ojituksen seurauksena kuivunut ja muutos näkyy etenkin pohjakerroksessa. Rahkasammalet ovat alueella taantuneet ja tilalle on kasvanut mm. seinäsammalta. Puustoltaan korpi on luonnontilaisen kaltainen, eikä alueella ole tehty hakkuita pitkään aikaan. Lahopuuta on korvessa jo kohtalaisesti sekä pystypuuna, kaatuneena että maapuunakin. Puusto on kuusivaltaista ja sekapuuna on koivua ja mäntyä. Nairassuon korven ennallistaminen vahvistaa alueen luontoarvoja.
Hoitotoimenpiteet
- Keidassuon ennallistamistyöt vuonna 2022 (PUUJALKA-hanke). Ojien täyttö 2,5 km ja 10 patoa läntisen alueen valtaojaan
- Nairassuon koillisreunassa olevan korven ennallistaminen 2024 (VS Helmikunnat 2 -hanke). Ojien täyttö noin 600 m.
- Pohjoisosan ojiin patoja noin 10 ja vuonna 2022 tehtyjen kunnostusten korjaus tekemällä valtaojaan pintavalleja (oikovirtauksen estäminen) noin 6 vuonna 2024 (VS Helmikunnat 3 –hanke)
Selvitykset
- Ennallistamistöihin liittyvät kunnostussuunnitelmat, 3 kpl, Valonia 2022 ja 2024
- Salon kaupungin tekemät dronekuvaukset Nairassuolla 2022-25 (4 kuvauskertaa, videoita ja still-kuvia)
Uusikaupunki

Iso-Haidus
Iso-Haiduksen saari sijaitsee Uudenkaupungin edustalla. Kaupungin omistama saari on historiansa aikana toiminut muun muassa kalastajatilana ja kivilouhoksena. Saaren luonto on monipuolista ja 72 hehtaarin alueelta löytyy perinnemaisemaa ja arvokasta metsä- ja rantaluontoa: puujättejä, korpia, lehtoja, luhtia ja rämeitä. Saarella on ollut aktiivista virkistys- ja luontomatkailutoimintaa, ja sieltä täältä löytyy vielä muistoja entisestä luontopolusta.
Kunnostuskohde valikoitui RantaMETSO -hankkeessa tehdyn Uudenkaupungin omistamien saarten luontokartoituksen (Luontapalvelu Taiga Oy) hoitosuosituksen perusteella.
Hoitotoimenpiteet
- Tiheään istutuskuusikkoon tehdyt lahopuun määrän sekä valoisuuden lisäämiseksi, mitkä parantavat alueen monimuotoisuutta.
- Lehdon vesitalouden palauttaminen kohti luonnontilaa kahden ojan patoamisella. Padot tehtiin talkoilla käsityönä.

Lemmiluodon ja Petäisen luonnonsuojelualueiden lehdot
Lemmiluodon ja Petäisen luonnonsuojelualueiden lehdot kartalla
Uudessakapunugissa sijaitsee laaja monesta eri suojelualueesta koostuva arvokas Kairamaan ja Peteisen lehtoalue. Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa on alueelta kaksi yksityistä suojelualuetta, jotka muodostavat kooltaan noin 7,5 hehtaaria lehtoa. Lemmiluodon ja Petäisen suojelualueet edustavat kuivaa ja tuoretta lehtoa, jossa kasvaa jalopuita ja runsaasti pähkinäpensasta. Luonnonsuojelualueet on perustettu lehdon säilyttämiseksi.
Alueella sijaitsee myös Kairamaan pähkinäpensaslehto ja jalopuumetsä, joka on Metsähallituksen omistuksessa.
Nämä merenrantalehdot ja pienialainen tervaleppäluhta ovat reheviä ja runsaslajisia metsätyyppejä, jotka tarjoavat elinympäristön monimuotoiselle kasvi-, lintu-, sieni ja hyönteislajistolle.
Hoitotoimenpiteet
- Lehdon luonnonhoitotyöt. Kuusen poistoa kaatamalla ja kaulaamalla, lahopuun lisäämistä, luontaisen vesitalouden palauttamista pienimuotoisesti patoamalla ja hakkuutähteiden polttoa.
Selvitykset
- Uudenkaupungin Lemmiluodon ja Petäisen hoitosuunnitelma ja sitä tukevat luontotyyppi-, kasvillisuus- ja liito-oravakartoitukset

Sarikon korpi
Sarikon korpi sijaitsee Uudenkaupungin kaupungin omistamassa metsässä, Taipaleenjärven rannalla. Kohteessa ennallistettiin ojitettu pienialainen korpi. Tavoitteena oli ennallistaa rantametsiä ja monipuolistaa luonnon ekologista tilaa sekä tukkia kohteen oja, jotta jatkossa oja ei johda suoraan järveen. Padon maa-aineksena hyödynnettiin alueella runsaasti olevia vanhoja kaivuumassoja.
Hoitotoimenpiteet
- Ojan tukkiminen
Selvitykset
- Uudenkaupungin Taipaleenjärveen laskevan kahden ojan patoamissuunnitelma

Taipaleenjärven rannan lehtokorpi
Taipaleenjärven rannan lehtokorpi kartalla
Taipaleenjärven rannan lehtokorpi sijaitsee Uudenkaupungin kaupungin omistamassa metsässä, Taipaleenjärven rannalla. Kohteessa ennallistettiin ojitettu pienialainen lehtokorpi. Tavoitteena oli ennallistaa rantametsiä ja monipuolistaa luonnon ekologista tilaa sekä tukkia kohteen oja, jotta jatkossa oja ei johda suoraan järveen. Padon maa-aineksena hyödynnettiin alueella runsaasti olevia vanhoja kaivuumassoja.
Hoitotoimenpiteet
- Ojan tukkiminen
Selvitykset
- Uudenkaupungin Taipaleenjärveen laskevan kahden ojan patoamissuunnitelma
Kyltit kertovat alueen merkityksestä ja tehdystä työstä
Valonia suunnitteli kohteille yhteneväisellä ilmeellä kylttejä, joissa kerrotaan alueen erityispiirteistä ja siellä tehtävistä luonnonhoitotöistä. Kävijälle hahmottuu myös se, millaiseen kokonaisuuteen työ kytkeytyy. Kylttien ilme suunniteltiin niin, että keskeiset elementit voidaan muuttaa vastaamaan kuntien oman graafisen ilmeen värimaailmaa.