Valonian koordinoima varsinaissuomalainen yhteishanke Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 rahoitettiin Kunta-Helmi -erityisavustuksella. Hanke oli järjestyksessään toinen laaja Valonian ja kuntien yhteishanke luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Mukana oli kahdeksan kuntaa: Kaarina, Lieto, Naantali, Paimio, Raisio, Salo, Somero ja Uusikaupunki. Kuusi kuntaa toteutti konkreettisia luonnonhoitotöitä ja Valonia keskittyi hankehallintoon ja viestintään. Viiden kunnan alueella laadittiin lisäksi pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmia. Kunnista Somero ja Uusikaupunki osallistuivat ainoastaan hankkeen pienvesiosioon.
Yhteishankkeen kautta kunnat saivat apua luonnonhoitotöiden hankkeistamiseen, hankehallinnointiin sekä asiantuntija-apua kunnostettaviin kohteisiin. Yhteishankkeen avulla muun muassa tarjouspyyntöjä ja osaamista keskitettiin (esim. ruovikoiden niitto, luontoselvitysten ja hoitosuunnitelmien asiantuntijapalvelut). Kuntien resursseja pystyttiin yhteishankkeen avulla kohdistamaan nimenomaan luonnonhoitotöihin ja osaamisen kehittämiseen. Luonnonhoitotöistä viestittiin ensimmäisen Helmikunnat-hankkeen tapaan koordinoidusti ja laaja-alaisesti yhteishankkeen kautta yhteistyössä Valonian kanssa. Hankkeet ovat erinomainen esimerkki siitä, miten luonnonhoitotöitä saadaan laaja-alaisesti edistettyä yhteistyön avulla. Työ jatkuu Helmikunnat 3 -hankkeen merkeissä vuosina 2024–2025. Tutustu myös ensimmäisen Helmikunnat-hankkeen tuloskoontiin.
Mikä on Helmi-ohjelma?
- Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Se vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.
- Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus. Lisäksi ohjelmassa on suunnattuja erityisavustuksia, kuten kunnille Kunta-Helmi ja yhdistyksille Järjestö-Helmi.
- Hoitotoimenpiteet tehdään aina vapaaehtoisesti, maanomistajan suostumuksella. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Mitä Helmi-ohjelmassa tehdään?
- Suojellaan ja ennallistetaan soita
- Kunnostetaan lintuvesiä- ja kosteikoita ranta-alueineen
- Hoidetaan perinnebiotooppeja
- Hoidetaan metsäisiä elinympäristöjä, kuten lehtoja ja paahdealueita
- Hoidetaan ja kunnostetaan pienvesiä ja rantaluontoa, kuten hiekkarantoja
Hankkeen aikana kunnissa kunnostettiin ja hoidettiin yhteensä 19 kohdetta
12 perinnebiotooppia
eli esimerkiksi ketoja ja niittyjä viiden kunnan alueella
3 lintuvesikosteikkoa
jotka sijaitsevat Kaarinassa ja Raisiossa
1 kunnostettu purokohde
Kaarinassa
2 metsäistä elinympäristöä
kuusikon raivausta jalopuiden ja pähkinäpensaiden ympäriltä sekä tervaleppäluhdan ennallistamista
Suota ennallistettiin yhdellä kohteella
tukkimalla ojia Salossa
11 luontoselvitystä ja/tai hoitosuunnitelmaa laadittiin
joko kuntien omana työnä tai konsultin toimesta. Lisäksi viidelle kunnalle tehtiin pienvesikunnostussuunnitelmia ja kartoituksja sekä kohdeinventointia.
Kohteet kartalla
Kohteet kunnittain
Kohteiden ja tehtyjen toimien esittely
Kaarina
Ladjakoskenoja
Ladjakoskenoja on luontoarvoiltaan merkittävä kaupunkipuro. Se on pieni savimaan puro, joka kerää vetensä 800 hehtaarin kokoiselta valuma-alueelta. Purossa on monipuolisesti koski- ja virtapaikkoja, joten se on tärkeä lisääntymisalue useille kalalajeille.
Hoitotoimenpiteet
- Puron alaosan kunnostussuunnittelu ja kunnostukset tehtiin talvella 2023 – alkukesästä 2024, puuaineksen lisääminen viereisien lehdonhoitoimien yhteydessä, uoman kiveäminen ja soraistus, suunnittelut ja toteutukset Kaarinan kaupunki, Livian ympäristönhoidon opiskelijat (lehdon hoidon toteutus) ja Valonia
- Puron alaosalle Kuusistonsalmen vieressä olevalle avoimelle rantavyöhykkeelle tehtiin metsityssuunnitelma ja puiden istutus 2023, suunnittelu ja toteutus Kaarina kaupunki
Järvelän kosteikko
Järvelän kosteikko on yksi tärkeimmistä sisämaan lintukosteikoista Varsinais-Suomessa Littoistenjärven pohjoispuolella. Se on syntynyt tulvapellolle vuonna 2009 ja merkitty Kaarinan kaupungin yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi. Kosteikko on asukkaiden lähivirkistyskohde, joten kosteikon hoitotoimilla on myös viestinnällinen merkitys. Kosteikolla esiintyy useita uhanalaisia pesintä- ja muuttolintuja, minkä lisäksi alueella tavataan lukuisia muita eliölajeja, kuten hyönteisiä sekä viitasammakko. Kosteikolta on tunnistettu yli 2000 hyönteislajia ja myös Suomelle uusia lajeja. Kosteikko oli myös yksi ensimmäisen Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeen kohteista.
Hoitotoimenpiteet
- Osmankäämien ja ruovikoiden niittomurskaus alueiden avaamiseksi ja lintujen ruokinta-alueiksi 2023
Selvitykset
- Kosteikon ympärysniittyjen kasvillisuusselvitys 2023
- Viitasammakoiden elinalueiden selvitys 2023
- Linnustoselvitys 2023 ja 2024
Rauvolanlahti
Rauvolanlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon. Lahden ranta-alueella kasvaa jalopuumetsikköä. Ranta-alueita on aiemmin laidunnettu ja osalla alueella laidunnusta on edelleen.
Hoitotoimenpiteet
- Ruovikon niitto
Selvitykset
- Linnustoselvitys 2023 ja 2024
- Viitasammakoiden elinalueiden selvitys 2024
Kelkvuori
Harvaluodossa sijaitseva pienialainen luhtamainen kausikosteikko, joka on tervaleppävaltainen ja vehkaa kasvava mosaiikkimainen luhta. Luhta-alue on säilynyt koskemattomana pitkään. Luhta-alueen luonnontilaa oli heikentänyt alueen länsireunasta alarinteen suuntaan kaivettu kuivatusoja.
Hoitotoimenpiteet
- Tervaleppäluhdan ennallistaminen tekemällä henkilötyönä puu-maa-ainesrakenteinen pato kuivatusojaan
Lieto
Maijanpellon niitty
Liedon keskusta-alueen niityt on inventoitu ja niille on laadittu hoitosuunnitelmat ennen hanketta osana Maa- ja kotitalousnaisten tekemää avointen alueiden hoitoluokitustyötä (2020). Maijanpellon niitty Teijulassa sijaitsee voimalinja-alueella ja jakautuu pienempään (800 m2) arvoniittyyn ja suurempaan (7900 m2) maisemaniittyyn. Peltoaukean keskelle työntyvällä kuivalla ja kallioisella arvoniityllä kasvaa mm. kissankelloa, ahdekaunokkia ja keltamataraa. Maisemaniityn arvot perustuvat avoimeen näkymään ja myös siellä kasvillisuuden on mahdollista monipuolistua hoidon myötä. Molemmille niityille on levinnyt puutarhakarkulaisia ja vieraslajeja. Hoitotoimien ja maastokäyntien perusteella päivitettiin vuonna 2020 laadittua hoito-ohjeistusta.
Hoitotoimenpiteet
- Puuston osittainen raivaus ja raivaustähteen poisvienti (myös aiemmat voimalinjan raivauksesta jääneet)
- Niitto arvoniityllä kaksi kertaa kesällä 2024 ja maisemaniityllä kerran kesässä. Niittojätteen pois vienti.
- Puutarhakarkulaisten ja vieraslajien poisto (mm. angervoa, terttuseljaa, tulppaaneja, tuomipihlajaa, kanadanpiisku ja komealupiini)
Teijunpihan niityt
Teijulassa Valmakodin ympäristössä sijaitsevat hoitokohteet jakautuvat kahteen arvoniittyyn ja yhteen maisemaniittyyn. Arvoniityillä tavoitteena on avoimen ja paahteisen kalliokedon lajiston palauttaminen ja säilyttäminen. Maisemaniittyä on aiemmin hoidettu nurmikkona, mutta jatkossa tavoitteena on nurmikon keskiosan muuttaminen kerran kesässä niitettäväksi niityksi. Hoitotoimien ja maastokäyntien yhteydessä päivitettiin vuonna 2020 laadittuja hoito-ohjeita.
Hoitotoimenpiteet
- Puutarhakarkulaisten ja vieraslajien poistoa (mm. kriikunakasvusto)
- Puuston raivausta
- Niitto maisemaniityillä kerran kesässä ja arvoniityillä kaksi kertaa 2024, niittojätteiden poisvienti
Maunulan alueen perinnebiotoopit
Maunulan alueen perinnebiotoopit kartalla
Maunulan luontoalue on paikallisten asukkaiden virkistyskäytössä oleva alue, jonne on suunniteltu luonnonsuojelualueen perustamista pääosin sen metsäisille kuvioille, olemassa olevan luonnonsuojelualueen läheisyyteen. Maunulaan on tehty vuonna 2022 luontoselvitys (Kajala 2022), jonka yhteydessä havaittiin alueella maisemallisesti arvokasta rehevöitynyttä tuoretta heinäniittyä, pieniä pienruoho- ja kallioketolaikkuja, joiden lajistossa oli useita huomionarvoisia kasvilajeja sekä tuoreeseen heinä- ja ruohoniittyyn kytkeytyvää hakamaista metsää. Maunulan alueella on pitkä käyttöhistoria perinteisen maatalouden piirissä. Alueelle laadittiin hoitosuunnitelma 2023 ja sen mukaisia hoitotoimia tehtiin talvella ja kesällä 2024.
Hoitotoimenpiteet
- Raivaus- ja niittotyöt
- Jätteen poisto
Suunnitelmat
- Hoitosuunnitelma 2023
Naantali
Kailon saaren katajaketo
Kailon saaren katajaketo kartalla
Kailon katajaketo on noin 0,3 hehtaarin kokoinen, maakunnallisesti arvokas katajaketo Muumimaailman vieressä Kailon saaressa. Se on luonnonsuojelualuetta. Kohde oli myös yksi ensimmäisen Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeen kohteista, jolloin kohteen peruskunnostus aloitettiin.
Hoitotoimenpiteet
- Rauta-aidan purkaminen
- Raivaus ja niitto
Pakinaisten keto
Naantalin saaristossa Rymättylän länsipuolella sijaitseva Pakinaisten saari, jonka keskiosassa on noin kolmen hehtaarin uhanalaiseksi perinnebiotoopiksi luokiteltava kuiva kallio- ja pienruohoketo.
Suunnitelmat ja kartoitukset
- Kohteelle laadittiin luontotyyppikartoitus ja hoitosuunnitelma 2023
Hoitotoimenpiteet
- Hoitosuunnitelman mukaan alue niitettiin
- Alueelle rakennettiin lammaslaidun, jossa lampaat aloittivat laidunnuksen kesällä 2024
Ruokorauman merenrantaniitty
Ruokorauman merenrantaniitty kartalla
Ruokorauman kohde on lajistollisesti arvokasta merenrantaniittyä, jossa on myös pieniä ketoalueita ja tuoretta heinäniittyä. Se luokitellaan perinnebiotooppina äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuosien saatossa ranta on kasvanut umpeen järviruo’osta. Kesällä 2022 tehdyssä luontotyyppiselvityksessä alueella havaittiin uhanalaisia lajeja, kuten keltamatara ja uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävä rannikkovesikuusi, sekä useita huomionarvoisia lajeja. Ennen Helmikunnat2-toimenpiteitä ruovikkoa niitettiin talvella 2023 osana Turun ammattikorkeakoulun Ruokohelmi-hanketta (turkuamk.fi). Laidunnus aloitettiin kesällä 2023 ja 2024 laidunnus näkyy ranta-alueen maisemassa muutoksena toivottuun suuntaan.
Hoitotoimenpiteet
- Rakennettiin lammaslaidun ja lampaiden laidunnus aloitettiin kesällä 2023
- Maaperän siivous roskista kesällä 2024
Paimio
Jokelan koulun laidun
Jokelan koulun laidun kartalla
Jokelan koulun viereisellä alueella on aiemmin ollut peltoa ja mahdollisesti laiduntavia eläimiä joen rannassa. Rantavyöhyke on haitallisen vieraslaji jättipalsamin kasvustojen vallassa suurelta osin. Kasvustot peittävät jopa 60–70 % Vähäjoen puoleisesta alueesta. Hoidettavan alueen pinta-ala on 1,2 hehtaaria. Alueesta kunnostetaan perinnebiotooppi laiduntamalla rantavyöhykettä. Kunnostuksen tavoitteena on monipuolistaa kasvilajistoa ja antaa perinnebiotooppilajistolle mahdollisuus siirtyä alueelle. Laidunnus estää alueen umpeenkasvua ja hillitsee vieraslajien leviämistä.
Selvitykset
- Luontokartoitus 2023
Hoitotoimenpiteet
- Hoitosuunnitelman mukaiset raivaukset
- Laidunnuksen suunnittelu, organisointi ja laitumen rakentaminen tulevaa laidunnusta varten
Vähäjokipolun laidun
Vähijokipolun alueen rannat ovat olleet avoimia, ja niissä on todennäköisesti aikoinaan laiduntanut karja molemmin puolin rantoja. Kunnostuskohteena oleva 1,25 hehtaarin alue on ollut suurelta osin viljely- ja laidunaluetta. Nykyään kohteen ympäristö on osittain metsittynyt ja sisältää muun muassa lehtoista puustoa. Laiduntavien nautojen ansiosta harvinaiseksi käyneet perinnebiotooppilajit saavat jälleen elintilaa. Kohde oli myös yksi ensimmäisen Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeen kohteista, jolloin alueelle laadittiin hoitosuunnitelma ja istutettiin rantavyöhykkeelle luontaisempaa puulajistoa.
Hoitotoimenpiteet
- Alueelle rakennettiin laidun, jossa laidunsi kesällä 2024 nautoja
Selvitykset
- Linnustoselvitys
Raisio
Raisionlahden ruovikko
Raisionlahden ruovikko kartalla
Raisionlahti on rauhoitettu arvokkaana lintuvetenä. Alue on merkittävä muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikka, minkä lisäksi alueen luonto- ja virkistyskäyttöarvot ovat huomionarvoiset. Rantaniittyjä laidunnettiin vielä 1950-luvulle asti, mutta sen jälkeen kaupungistumisen, jätevesien ja maankäytön muutosten vaikutusten myötä lahti alkoi rehevöityä, likaantua ja kasvaa umpeen. Luonnonsuojelualue perustettiin 1984, minkä jälkeen aluetta on hoidettu ja kunnostettu. Alue kuuluu suurilta osin valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.
Hoitotoimenpiteet
- Laidunalue, lampaita ja nautoja
- Ruovikon niittomurskaus, järviruo’on jyrsintä
Järviniityn lehto
Järviniityn lehto on noin kahden hehtaarin kokoinen alue, josta 0,7 hehtaaria on luonnonsuojelualuetta. Lehdon lisäksi muita alueelta löytyviä luontotyyppejä ovat keto, tuore kangasmetsä, kalliometsä, tuore niitty ja vähäpuustoinen kallio. Monipuolisuuden ansiosta alueelta onkin löydetty lähes sata eri kasvilajia.
Hoitotoimenpiteet
- Raivattu kuusikkoa jalopuiden ja pähkinäpensaiden ympäriltä, jotta rinteeseen pääsee enemmän valoa
- Vieraslajien ja roskien poisto
- Pienen ketoalueen niitto
Suunnitelmat
- Hoitosuunnitelma 2023
Kotirannan niitty
Kotirannan niitty on noin seitsemän hehtaarin kokoinen ja osa siitä kuuluu vuonna 1984 perustettuun Raisionlahden luonnonsuojelualueeseen. Niittyä on historiatietojen mukaan laidunnettu ainakin 1800-luvulta 1950-luvulle asti, minkä jälkeen se on ollut viljelykäytössä 1980-luvun puoliväliin asti.
Alueelle on laadittu oma hoitosuunnitelma vuonna 2021 (osana Varsinais-Suomen Helmikunnat -hanketta) ja laidunaitaus rakennettiin kesällä 2024. Laidunaitauksen koko on noin yhdeksän hehtaaria ja se kattaa niityn lisäksi lahden ruovikoituneen ranta-alueen.
Hoitotoimenpiteet
- Laidunnuksen suunnittelu ja laitumen rakentaminen, syyskesällä 2024 nautoja laiduntamassa erityisesti rantaruovikossa (niittyalue sopiva lampaille)
- Ruovikon niittomurskaus
- Pensaikon raivaus
- Vieraslajien poisto
Tuulilanketo
Tuulilanketo on vajaan puolen hehtaarin kokoinen avoin niitty- ja kallioketoalue. Kedolla laidunsi aikoinaan lähellä sijainneen maatilan hevosia, mutta laidunnus päättyi 1960-luvulla ja keto alkoi rehevöitymään ja kasvamaan umpeen. Vuodesta 2002 Raision kaupunki ja Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ovat toteuttaneet toimia kedon kunnostamiseksi yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Tuulilankedolla on erittäin runsasta ja edustavaa keto- ja niittylajistoa. Kukkivia kasveja voi tarkkailla keväästä loppukesään asti.
Hoitotoimenpiteet
- Ketoalueen raivaus ja niitto
Salo
Somerikon niitty
Somerikon niitty on puolen hehtaarin laajuinen, etelään viettävä hiekkarinne, joka on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kunnostuksen tavoitteena on avoin ja hoidettu keto- ja niittyalue lammaslaidunnuksen avulla.
Hoitotoimenpiteet
- Laidunnuksen suunnittelu, ylläpito sekä hoitotoimet ja kesällä 2024 alueella laidunsi lampaita
Nakolinnan perinnemaisema
Nakolinnan perinnemaisema kartalla
Nakolinnassa on rautakauden, perinteisen maatalouden ja kartanotoiminnan merkkejä, historiallisia rakennuksia, vanhoja niittyjä, peltoja ja laidunmaita. Alue on kokonaisuudessaan noin 19 hehtaaria, josta noin 9 hehtaarilla on perinnebiotooppeja kuten tuoretta niittyä, ketoa, kallioketoa sekä hakamaata ja metsälaidunta. Kunnostuksen tavoitteena on monimuotoinen, mosaiikkimainen erilaisten perinnebiotooppien muodostama kokonaisuus.
Hoitotoimenpiteet
- Laidunnuksen suunnittelu, ylläpito ja hoitotoimet sekä lampaiden ja lehmien laidunnus
Nairassuon korpi
Nairassuon pohjoisosassa on kivennäismaan reunassa noin 0,7 ha:n kokoinen ojitettu korpi. Korpi on ojituksen seurauksena kuivunut ja muutos näkyy etenkin pohjakerroksessa. Rahkasammalet ovat alueella taantuneet ja tilalle on kasvanut mm. seinäsammalta. Puustoltaan korpi on luonnontilaisen kaltainen, eikä alueella ole tehty hakkuita pitkään aikaan. Lahopuuta on korvessa jo kohtalaisesti sekä pystypuuna, kaatuneena että maapuunakin. Puusto on kuusivaltaista ja sekapuuna on koivua ja mäntyä. Nairassuon korven ennallistaminen vahvistaa alueen luontoarvoja.
Hoitotoimenpiteet
- Ojien tukkiminen noin 600 metrin matkalta ja pintavallien rakentaminen tukitun ojan päälle. Toteutus tehtiin konetyönä elokuussa 2024.
Pienvesien kartoitukset viidessä kunnassa
Kaarina, Naantali, Salo, Somero & Uusikaupunki
Hankkeessa selvitettiin Kaarinan, Naantalin, Salon, Someron ja Uudenkaupungin alueelta arvokkaita pienvesiä. Tavoitteena oli sekä erilaisin paikkatietoon pohjautuvin menetelmin löytää luontoarvoiltaan tai ennallistamismahdollisuuksiltaan hyviä kohteita että kehittää kyseisiä menetelmiä.
Paikkatietokartoituksella valittiin kuntien pienvesikohteet, jotka kartoitettiin maastossa. Maastokartoitusten perusteella potentiaalisimpiin kohteisiin laadittiin kunnostussuunnitelmat.
Kunnostustarpeet- ja suunnitelmat on tuotu kuntien tietoon ja osaa onkin jo edistetty. Kaarinan Kelkvuoren kunnostus nousi esiin pienvesikartoituksissa ja ehti jopa hankkeen aikana kunnostettavaksi.
Pienvesikartoituksesta ja kohteista tuloksista kerrotaan tarkemmin tuloskoosteessa.
Kyltit kertovat alueen merkityksestä ja tehdystä työstä
Valonia suunnitteli kohteille yhteneväisellä ilmeellä kylttejä, joissa kerrotaan alueen erityispiirteistä ja siellä tehtävistä luonnonhoitotöistä. Kävijälle hahmottuu myös se, millaiseen kokonaisuuteen työ kytkeytyy. Kylttien ilme suunniteltiin niin, että keskeiset elementit voidaan muuttaa vastaamaan kuntien oman graafisen ilmeen värimaailmaa.
