Varsinais-Suomen maakuntakaavassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelman liikennevisiossa 2040+ on esitetty raideliikenteen tavoiteverkko, jossa on 25 potentiaalista paikallisjunaliikenteen asemapaikkaa ja kolme pääsuuntaa: Turusta Uuteenkaupunkiin, Loimaan kautta Tampereen suuntaan sekä Saloon. Joukkoliikenteen sujuvuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ovat maakunnan liikennejärjestelmän tärkeitä tavoitteita, joilla pyritään myös joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseen.

Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttivat 14.–30.6.2022 kyselyn paikallisjunaliikenteen toivotusta palvelutasosta: millaisia vähimmäisvaatimuksia paikallisjunaliikenteen asemille ja junille alueen asukkailla on? Samalla selvitettiin yleisemmin asenteita paikallisjunaliikennettä kohtaan.  Kysely oli suunnattu kaikille, jotka asuvat tai arjessaan liikkuvat esimerkiksi työn, vapaa-ajan asunnon, opintojen tai matkailun vuoksi Varsinais-Suomen paikallisjunaliikennesuunnitelman radanvarsikuntien (kuvassa) alueella. Vastausten määrä yllätti – vastauksia saatiin jokaisesta radanvarsikunnasta ja yhteensä 6062 kappaletta. Tälle sivulle on koottu kyselyn tuloksia. 

Grafiikka, jossa on Varsinais-Suomen paikallisjunaverkon ratasuunnat Turusta Uuteenkaupunkiin, Naantaliin, Saloon ja Loimaalle. Paikallisjunaasemat 26 kpl on merkitty ratsasuuniten päälle ympyröin. Lisäksi radanavarsinkunnat on nimetty teksillä: Turku, Kaarina, Paimio, Salo. Raisio, Naantali, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Vehmaa, uusikaupunki. Lieto, Aura, Pöytyä, Loimaa

”Paikallisjunaliikenteen ansiosta voisimme toteuttaa pitkäaikaisen haaveen ja muuttaa kauemmas Turusta, vaikka työpaikka jäisikin Turkuun. Tämä lisäisi varmasti muuttoliikettä ympäryskuntiin! Lasten kanssa junalla liikkuminen on huomattavasti bussia helpompi, nopeampi ja ennen kaikkea turvallisempi tapa liikkua! Autottomille maailma laajenisi taas hieman ja autottomuus myös mahdollistettaisiin, mikä vähentää ympäristön kuormitusta!”

Poiminta kyselyn avoimista vastauksista

1 Vastausaktiivisuus ilahduttavalla tasolla – vastauksia jokaisesta radanvarsikunnasta

Heti kyselyn julkaisun jälkeen vastauksia alkoi kertyä nopeaan tahtiin.

Kyselyn aloitti 6062 vastaajaa, joista 3685 vastaajaa vastasi loppuun asti.

Kaikki eivät vastanneet kyselyn jokaiseen kysymykseen, sillä kysymyksiä oli mahdollista jättää välistä. Vastauksia saatiin Varsinais-Suomen kaikista kunnista Kustavia lukuun ottamatta. Alueellista jakaumaa tarkasteltaessa vastaajat painottuivat radanvarsikuntiin, ja tulosten tarkastelussa huomio onkin erityisesti näissä kunnissa. Turun huomattavasti suurempi asukasluku verrattuna alueen muihin kuntiin selittää turkulaisten vastaajien runsaan määrän. Seuraavaksi eniten vastauksia tuli Paimiosta, Loimaalta ja Kaarinasta: asuinkunnakseen Paimion ilmoitti jopa 5,1 % ja Loimaan 3,3 % vastaajista. Asukasmäärään suhteutettuna eniten vastauksia saatiin kuitenkin Aurasta, jonka asukkaista 7,0 % prosenttia vastasi kyselyyn.

Selvästi aktiivisimmin kyselyyn vastattiin siis kunnista, jonka läpi henkilöjunaliikenne ei tällä hetkellä kulje, tai jonka asemalla juna ei pysähdy. Kaupungeista, joista jo nykyisellään pääsee helposti junayhteyksien luo, tuli suhteessa vähiten vastauksia: asemakaupungit Salo ja Turku, sekä Raisio ja Kaarina Turun asemien läheisen sijainnin ansiosta ovat jo hyvin kaukojunien tavoitettavissa. Paimiolaisten vastaajien suuri vastausprosentti saattaa johtua siitä, että kaukojuna Helsinkiin kulkee Turun Kupittaan jälkeen suoraan Saloon pysähtymättä Paimiossa. Myös avoimissa vastauksissa tuli useasti ilmi Paimion huonoksi koetut julkisen liikenteen yhteydet.

Yli puolet vastaajista kertoi olevansa naisia (52,7 %), miehiä sen sijaan oli vain noin neljännes (25,9 %).

Moni oli jättänyt sukupuolikysymykseen vastaamatta, valitsi vaihtoehdon ”muu” tai kertoi, ettei halua vastata. Vastaajien yleisin ikä oli 36–45 vuotta (23,6 %). Ikäryhmässä 16–25-vuotiaat vastaajia oli Turun ohella eniten Loimaalta, Paimiosta ja Pöytyältä sekä alle 15-vuotiaista vastaajista kolmannes oli Pöytyältä. Vaikka nuorten vastausaktiivisuus jäi alle 10 % kokonaisvastaajamäärästä, avoimissa vastauksissa tuotiin useasti ilmi nuorten liikkumisen vapaus paikallisjunan myötä erityisesti kauempana Turusta sijaitsevissa kunnissa. Asumismuotona 41,6 %:lla oli kahden tai kolmen hengen talous. Merkillepantavaa on, että suurin osa, yli kolmannes vastaajista, kertoi että taloudessa on kaksi henkilöautoa (34,3 %). Autottomat vastaajat suhtautuivat paikallisjunaan hieman myönteisemmin kuin yhden tai useamman auton omistajat. Myös autottomalle olennaiset palvelut asemalla koettiin tärkeämpinä kuin autoilijoita hyödyttävät.

2 Ratasuunnat ja asemapaikat

Kiinnostus paikallisjunan käyttöön oli vastausten perusteella suurta:

Kaikista vastaajista 64 % arvioi käyttävänsä mahdollista paikallisjunaa erittäin todennäköisesti ja 25 % todennäköisesti.

Varsinais-Suomen maakunnassa on kolme ratasuuntaa, joilla on jo kertaalleen ollut henkilöliikennettä. Ratasuuntien yhteinen asemapaikka on Turku. Turusta luoteeseen lähtee Turku–Uusikaupunki-rata, josta Raision jälkeen erkanee lyhyt rata Naantaliin. Raision jälkeen rata jatkuu Maskun, Nousiaisten, Mynämäen ja Vehmaan läpi Uuteenkaupunkiin. Turusta kohti Tamperetta lähtee Turku–Loimaa-rataosuus, joka kulkee Liedon, Auran ja Pöytyän läpi Loimaalle. Helsingin suuntaan kulkeva lähijunayhteys pysähtyisi Turun jälkeen Kaarinassa, Paimiossa ja Salossa.

Paikallisjunan käytöstä kiinnostuneita vastaajia oli muistakin kunnista kuin radanvarsikunnista maakunnan alueelta – niissäkin maakunnan kunnissa, joiden läpi ei kulje junarataa, nähtiin paikallisjunahanke pääosin positiivisena asiana alueen vetovoimaisuuden lisääjänä ja työmatkustamisen tehostajana.

Kysyttäessä mitä rataosuuksia vastaajat olisivat kiinnostuneita käyttämään, eniten vastauksia sai Turku–Uusikaupunki-yhteys (n=2804), mutta kiinnostus ratasuuntien välillä oli suhteellisen tasaista. Vastaajien oli mahdollista valita yksi tai useampi rataosuus. Kun tarkasteltiin vastaajia ryhmittäin sen perusteella, minkä rataosuuden varrella he asuvat, todennäköisimmin junaa käyttäisivät Turku–Salo- ja Turku–Loimaa -rataosuuksien varrella asuvat.

Suurinta suosiota junayhteys sai paimiolaisilta vastaajilta, joista jopa 75,6 % käyttäisi paikallisjunaa (n=569).

Matkustusinnokkuudessa kärkikunnat ovat kaikki melko samanlaisessa asemassa. Matkustustarvetta kohti Turkua on sekä työn että palvelujen perässä. Mitä lähempänä Turkua asutaan, tarve ja halu junan käyttämiselle vähenee. Toisaalta kunnissa, joissa suunniteltu asema ei sijaitse asutuskeskittymän läheisyydessä, voidaan junamatkustaminen kokea vaikeaksi.

“Satunnaiset matkat Turkuun, ja toisaalta ehkä, jos aikataulut olisivat sopivat, niin voisi toimia lasten harrastekyytinä Masku-Raisio-Masku. Ehkä myös toisen asteen koulumatkojen kulkeminen voisi olla mahdollista. Auto on edelleen helpoin ja nopein arjen liikkumiseen muualla kuin isompien kaupunkien keskuksissa.”

Varsinais-Suomen kartta, jossa on eritelty paikallisjunaliikenteen radanvarsikunnat, sekä asemapaikat ja vastaajien arvio siitä, mitä asemia käyttäisivät. Vastaukset (kpl) Turku-Loimaa Kärsämäki 192 Maaria 365 Lieto 479 Aura 809 Kyrö 536 Mellilä 382 Loimaa 1164 Turku-Salo Kupittaa 965 Varissuo 192 Littoinen 453 Piikkiö 448 Paimio 979 Hajala 79 Halikko 225 Salo 1044 Turku-Uusikaupunki & Naantali Paikkari 36 Karvetti 185 Naantali 1396 Jyrkkälä 109 Nuorikkala 536 Masku 371 Nousiainen 215 Mynämäki 367 Hietamäki 56 Vinkkilä 180 Eteläkulma 10 Salmi 39 Uusikaupunki 821 Kalaranta 330 Turku 3331

Kun kysyttiin asemapaikkojen tarpeesta, odotetusti rataosuuksien pääteasemat nousivat kärkeen. Vastaajista 3331 käyttäisi Turun asemaa, 1396 Naantalin asemaa ja 1164 Loimaan asemaa. Päätepysäkkien väleiltä korostuivat erityisesti Paimion asema 979 vastauksella, Aura 809 vastauksella sekä Kyrö ja Raision Nuorikkala 536 maininnalla. Etenkin Nuorikkalan suosio on yllättävä, sillä vastaajista vain 131 ilmoitti Raision asuinkunnakseen. Vähiten mainintoja saivat asemat, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä isompia asemapaikkoja.

”Paikallisjunaliikenne helpottaisi arkea töiden kuin vapaa-ajan harrastusten suhteen näin autottomana opiskelijana. Myös radanvarsikunnissa vanhempien sekä muiden sukulaisten luona vierailu helpottuisi uusien yhteyksien myötä.”

3 Asemien ja paikallisjunien ominaisuudet

Vastaajat olivat melko yksimielisiä katoksen tärkeydestä asemalla: yhteensä 3654 vastaajaa piti katosta joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Ei lainkaan, tai vain vähän tärkeäksi katoksen koki vain 355 vastaajaa. Sisätila aseman yhteydessä jakoi vastaajia enemmän: vain 1013 vastaajaa piti sisätilaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä ja ei lainkaan tärkeäksi tai vain vähän tärkeäksi sen määritteli 2001 vastaajaa.

Vastaajat olivat niin ikään melko yksimielisiä siitä, millaisia palveluita pidetään tärkeänä. Vähemmän tärkeäksi koetuissa palveluissa oli vastauksissa enemmän hajontaa. Reaaliaikainen aikataulunäyttö ja lippuautomaatti asemalaiturilla koettiin tärkeimmiksi palveluiksi asemilla. Nämä edesauttavat sujuvaa matkustamista sekä säännöllisesti junaa käyttäville että satunnaisesti matkustaville. Vaikka vastaajien keskuudessa auton omistajia oli lähes 90 % (n=4896), nousi turvallinen pyöräparkkeerausmahdollisuus kolmanneksi tärkeimmäksi palveluksi. Avoimissa vastauksissa ilmeni, että moni olisi valmis vähentämään talouden autojen määrää, jos työmatkaliikkuminen onnistuisi jouhevasti paikallisjunalla. Tämä lisäisi pyörällä liikkumista kotoa asemalle sekä kohdeasemalta työn ja palvelujen pariin.

Aseman palvelutoiveissa esiintyy vain pientä alueellista vaihtelua. Turkulaiset arvottivat julkisen liikenteen jatkoyhteydet muita korkeammalle eikä lippuautomaattia tai autojen liityntäpysäköintiä koettu yhtä tärkeänä kuin muualla maakunnassa.  Avoimissa vastauksissa muistutettiin liityntäpysäköintimahdollisuuksien tärkeydestä. Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa usein ainoa realistinen vaihtoehto edelleen asemalle kulkemiseen on auto tai polkupyörä. Aseman palveluiden tärkeysjärjestyksestä voidaankin olettaa, että lähijuna nähdään yhtenä osana matkaketjua eikä täten asemilla vietetä liiaksi aikaa. Riippumatta liikkumismuodosta, toivotaan pyörille turvallista pyöräparkkia ja autoille tilavaa liityntäpysäköintiä.

Tärkeimpänä palveluna junassa pidettiin kuulutuksia, esimerkiksi seuraavan aseman nimi. Seuraavaksi tärkein oli WC junassa. Aseman läheisyydessä sijaitseva WC ei noussut yhtä korkealle tärkeysjärjestyksessä. Pistorasia tai USB-portti esimerkiksi puhelimen tai tietokoneen lataamiseen nousi kolmanneksi tärkeimmäksi. Varsinkin, jos paikallisjunan lipunmyynti tapahtuu mobiilisovelluksella, on latausmahdollisuus varmistettava. Avoimissa vastauksissa tuotiin useasti huoli kokonaan mobiilista lipunmyynnistä, mikä ei välttämättä ole saavutettavaa kaikille käyttäjäryhmille. Siksi asemalaiturin yhteydessä oleva lippuautomaatti on tärkeä. Neljänneksi tärkeimpänä koettiin pyörän kuljetukseen soveltuvat tilat. Avoimissa vastauksissa lemmikkien omistajat toivoivat mahdollisuutta ottaa myös lemmikit mukaan junaan.

Vastausten perusteella voidaan päätellä, että vastaajat toivovat matkustamiselta helppoutta sekä vaivattomuutta. Peruspalvelut nousevat tärkeimmiksi ja ylimääräiset palvelut, jotka ovat tutumpia kaukojunista, jäävät tärkeysjärjestyksessä hännille. Matkustusaikojen ollessa oletettavasti lyhyempiä kuin nykyisin kaukojunilla tai busseilla, ei matkan aikana ehdi välttämättä syntyä tarvetta hyvin varustelluille työskentelytiloille.

”Paikallisjunaliikenne mahdollistaisi toisesta autosta luopumisen tai ainakin ajokilometrien pienentämisen. Työmatkat sujuisivat jatkossa junalla. Junien ei tarvitse sisältää pitkänmatkan junien kaltaisia palveluja, tärkeintä on aikataulujen luotettavuus ja turvallinen ja siisti juna.”

Viimeisenä junan palveluihin ja rakenteisiin liittyen kysyttiin vastaajien toiveita penkkien sijoittelusta vaunuissa. Vastaajien preferenssi painottuu selkeästi vaihtoehtoon, jossa kaikki penkit ovat peräkkäin – 40 % vastaajista suosi tätä vaihtoehtoa, kun taas kaikki penkit vastakkain oli vain 5 % toiveena. Loput vastaukset sijoittuvat tasaisesti tälle välille.

4 Helppous, nopeus ja mukavuus pääsyitä paikallisjunan käyttöön

Kysyttäessä syitä junan käytölle, kaksi selkeää kärkisyytä olivat helppous sekä nopea yhteys. Lisäksi mukava matkustusmuoto ja ympäristöystävällisyys nousivat kärkeen. Valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut valittavana kuluihin liittyvää vaihtoehtoa, mutta avoimissa vastauksissa korostuivat erityisesti matkustusmuodon toivottu edullisuus verrattuna yksityisautoiluun sekä liikkumisen vapaus. Erityisesti lasten ja nuorten itsenäinen matkustaminen nähtiin hyötynä.

”Paikallisjunaliikenne olisi meidän perheelle erityisen tärkeä. Isovanhemmat asuvat Salossa. Lapset pääsisivät kulkemaan paikallisjunalla isovanhemmille. Tulevaisuudessa myös kulkeminen mahdolliseen opiskelupaikkaan Turkuun helpottuisi. Samoin oma kulkeminen työpaikalle Turkuun helpottuisi ja toisen auton tarve poistuisi paikallisjunaliikenteen myötä.”

Tarkasteltaessa junamatkustamisen syitä rataosuuksittain, ei vastauksissa ollut suurta vaihtelua. Turku–Loimaa-rataosuuden radanvarsikunnissa junamatkustamisen turvallisuus koettiin muita radanvarsikuntia hieman tärkeämpänä ja kärkisyy oli helppous. Uuteenkaupunkiin ja Saloon suuntaavilla rataosuuksien varrella asuville tärkein syy matkustaa oli nopea yhteys.

”Paikallisjunaliikenne olisi meidän perheelle erityisen tärkeä. Isovanhemmat asuvat Salossa. Lapset pääsisivät kulkemaan paikallisjunalla isovanhemmille. Tulevaisuudessa myös kulkeminen mahdolliseen opiskelupaikkaan Turkuun helpottuisi. Samoin oma kulkeminen työpaikalle Turkuun helpottuisi ja toisen auton tarve poistuisi paikallisjunaliikenteen myötä.”

”Liukkaalla ja pimeällä ei tarvitsisi pelätä ja varoa riistaa.”

”Todella tarpeellinen, kun bussiyhteys onneton. Sukulaisille ja ystäville todella tarpeellinen, jotta pääsevät vierailuille ja vapaa-ajan viettoon.”

5 Vastaajat innoissaan, mutta myös kriittisiä

Mielikuvissa paikallisjunaa pidettiin miellyttävänä ja nykyaikaisena liikennemuotona. Enemmistön mielikuva paikallisjunasta on positiivinen. Paikallisjunaliikenteen luotettavuudesta, käytännöllisyydestä sekä helppoudesta vastaajat olivat vähemmän yksimielisiä. Avoimissa vastauksissa esiintyi myös kriittistä pohdiskelua hankkeen tarpeellisuudesta.

“Polttoaineiden nykyisillä hinnoilla jättäisi mieluusti oman auton kotipihalle.”

Monen mielestä Suomessa on kattava tieverkosto, jonka lisäkunnostukset ovat riittävä panos liikkumisen kehittämiselle. Ajateltiin, että bussiyhteyksiä parantamalla saataisiin korvattua junan tarve ja bussien koettiin palvelevan paremmin laajoja alueita. Moni oli huolissaan myös aidosti toimivista jatkoyhteyksistä, kun nykyiselläänkään bussiyhteydet eivät palvele heidän tarpeitaan. Varsinais-Suomi on hyvin autokeskeinen ja monen voi olla vaikea vaihtaa liikkumismuotoa varsinkaan, jos tuleva junamatka kestäisi kauemmin kuin matka autolla.

”En usko, että tästä hyödytään. Alueella ei saada edes bussiyhteyksiä vastaamaan tarkoitusta, joten miten ihmeessä juna onnistuisi. Liityntäpysäköinti on avainasemassa. Ja sen on oltava ilmaista. Jos pysäköinti ja junalippu maksaa saman verran kuin ajo kohteeseen niin ei ole mitään järkeä mennä junalla.”

”Tärkeämpi kuin ratikka, mutta merkitykseltään vähäinen. Olemassa olevat tiet pitäisi pitää ensisijaisesti kunnossa harvaan asutussa maassa, jolloin kaikilla mahdollisuus liikkua.”

Asemien sijoittelua pidettiin myös osassa kuntia huonona. Suunnitellut asemapaikat sijaitsevat lähellä entisiä asemia, jotka eivät nykyisellään enää sijaitse asutuskeskittymien välittömässä läheisyydessä. Kunnissa asuntokaavoitusta tehdään muualle, jolloin matkaketju pitenee ja kynnys paikallisjunan käytölle kasvaa. Varsinais-Suomen asukasmäärää ei myöskään pidetty riittävänä, että maakunnassa olisi tarvetta paikallisjunalle. Suurimpana huolenaiheena koettiin kuitenkin hankkeen aiheuttamat kulut. Isot hankkeet ovat kalliita ja vastaajat olivat huolissaan, kenen maksettavaksi kulut lopulta koituvat. Useimmat kuitenkin odottivat junaa jo malttamattomana ja näki sen ehdottomana etuna Varsinais-Suomen aluekehitykselle.

”Paikallisjuna olisi erittäin positiivinen lisä Varsinais-Suomeen! Se myös lisäisi muuttoliikettä pienempiin kuntiin, kun kulkuyhteydet isompiin kaupunkeihin ovat kunnossa.”

6 Kysely tarjoaa arvokasta tietoa jatkosuunnitteluun

Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen käynnistämiseksi käydään tällä hetkellä aktiivista keskustelua ja tehdään tarvittavaa selvitystyötä laajassa yhteistyössä.

Varsinais-Suomen liitto edistää osaltaan paikallisjunaliikenteen tavoitteiden toteutumista esimerkiksi taustaselvityksillä. Suunnittelu- ja selvitystyötä paikallisjunaliikenteen uudelleen käynnistämiseksi on tehty jo usean vuoden ajan. Viime vuonnaa julkaistiin selvitys Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelmasta (PDF). Toukokuussa 2022 käynnistettiin myös selvitys Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen organisoitumisen ja kustannusten jakamisen vaihtoehdoista, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Kyseinen selvitys ja nyt toteutettu kysely ovat osa nelivuotista EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamaa Scale-Up-hanketta.

Tämän kyselyn tuloksista saadaan arvokasta tietoa paikallisjunaliikenteen asemien ja junien suunnittelun tueksi sekä kunnille että mahdollisille tuleville liikennöitsijöille ja palveluntarjoajille.

Kyselyssä kerättiin myös ehdotuksia kokeiluista, jotka helpottaisivat joukkoliikenteen käyttäjiä Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Tarkoituksena on, että vuoden 2023 aikana näissä kahdessa kaupungissa toteutetaan jokin näistä ehdotuksista, hankerahoituksen mahdollistamissa rajoissa.  Ehdotuksia kertyi 1259. Eniten suosiota valmiista vaihtoehdoista saivat kaupunkipyörät mutta avoimissa vastauksissa nousi esiin jatkoyhteyksien tarve sekä turvalliset säilytystilat esimerkiksi sähköpyörille tai skoottereille vaikka viikonloppureissun ajaksi. Myös kokeilut Uudessa kaupungissa ja Loimaalla toteutetaan osana Scale-Up-hanketta.

Työryhmä: Salla Murmann, Marja Tommola, Anna Sampo, Maiju Oikarinen & Erika Näsi (korkeakouluharjoittelija, Varsinais-Suomen liitto)

Valonian logo
Sininen kruunulogo ja teksti: Varsinais-Suomen liitto
Scale-up-hankkeen logo
Horisontti-rahoitusohjelman tunnus
Logot: Valonia, Varsinais-Suomen liitto, SCALE UP -hanke
Horisontti-rahoitusohjelman tunnus

7 Lisätiedot ja viestintämateriaali

Marja Tommola

kestävän liikkumisen asiantuntija
marja.tommola@valonia.fi
040 8328 515

Anna Sampo

viestintävastaava
anna.sampo@valonia.fi
040 197 2257

Salla Murmann

erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö (Varsinais-Suomen liitto)
salla.murmann@varsinais-suomi.fi
040 620 3644

Mediatiedote 8.9.2022: Paikallisjuna kiinnostaa varsinaissuomalaisia – yksityisautoilulle kaivataan toimivia vaihtoehtoja

Kyselyn käsittelemätön raakadata kokonaisuudessaan on lähijunaliikenteen kehittämistyötä tekevien kuntien ja muiden organisaatioiden käytettävissä. Ota yhteyttä Valoniaan.

Oheinen koostegrafiikka on vapaasti hyödynnettävissä kyselyn viestintään.

Inforgraafi. johon on koottu keskeisiä nostoja paikallisjunakyselyn tuloksista