Kestävää menoa! Viisasta liikkumista luokassa ja ulkoilmassa

Koulutus- ja oppimateriaalit

|

4.9.2024
Maapallon ja ympäristön kannalta ei ole aivan sama, miten nämä matkat tehdään. Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan ympäristön ja ilmaston kannalta järkeviä tapoja kulkea. Oppimateriaali soveltuu kokonaisuudessaan hyödynnettäväksi monialaisena oppimiskokonaisuutena, mutta kaikki tehtävät toimivat myös yksittäisinä harjoituksina. Materiaali soveltuu ainakin ympäristöopin, yhteiskuntaopin, kuvataiteen ja liikunnan oppitunneille ja on suunniteltu perusopetuksen opetussuunnitelman pohjalta. Tehtävien tunnelmia voi välittää myös somen kautta! Voitte tägätä julkaisuun mukaan Valonian ja käyttää tunnusta #kestäväämenoa.

Oppimateriaalipaketin loppuun olemme koostaneet ohjeet Koulualueen kartoitus -prosessin toteutukseen. Sen avulla voitte tuottaa aineistoa kunnan liikenne suunnittelun tueksi! (Kartläggning av skolområdet finns också på svenska)

Kenelle?

  • Materiaali on suunniteltu kokonaisuudessaan alakoulun ylemmille luokille
  • Osa tehtävistä on sovitettu myös yläkouluihin ja toiselle asteelle
  • Tehtäviä voi soveltaa luokan tason ja käytettävissä olevien työvälineiden mukaan.

Sisällöt on koottu erikseen alakouluikäisille ja tätä vanhemmille oppilaille. Kaiken tarvittavan löydät tältä sivulta.

Alakoulun materiaali

(3.–6. luokat)

1 Mitä tarkoittaa kestävä liikkuminen?

Näiden verkkotehtävien jälkeen tiedät, mitä kaikkea kestävällä, viisaalla tai fiksulla liikkumisella tarkoitetaan ja mitä hyötyä siitä on niin itsesi kuin ympäristön kannalta.

Johdantovideo: Otson koulumatka

Katso video Otson koulumatkasta ja pohdi kestäviä kulkutapoja sen avulla.

Materiaalissa on valitettavasti tekninen häiriö. Mikäli olet kiinnostunut materiaalista, ota yhteyttä Valonian asiantuntijoihin.

Materiaalissa on valitettavasti tekninen häiriö. Mikäli olet kiinnostunut materiaalista, ota yhteyttä Valonian asiantuntijoihin.

Materiaalissa on valitettavasti tekninen häiriö. Mikäli olet kiinnostunut materiaalista, ota yhteyttä Valonian asiantuntijoihin.

Jos olit supernopea ja tehtävien jälkeen jäi vielä aikaa, voit hypätä vielä pyöräilyaiheisiin Filla & Rilla -tehtäviin (Liikenneturva).

2 Reitit kartalle!

Tässä osiossa pääset tutustumaan lähiympäristöön kartalla ja perehtymään paikkatietoon. Nämä tehtävät tehdään luokassa.

Paikkatieto?

Paikkatieto on tietoa, joka liittyy johonkin kartalla olevaan sijaintiin eli paikkaan. Paikkatieto koostuu

  • sijaintitiedosta (eli missä jotakin sijaitsee) ja
  • ominaisuustiedosta (eli mitä jossakin sijaitsee).

Google My Maps

Tämän osion tehtävät voi tehdä julkisen karttapalvelualustan avulla. Voit käyttää tehtävien tekoon esimerkiksi Google My Mapsia  ja jakaa tekemäsi kartta luokkatovereillesi.

Google My Maps on helposti käyttöönotettava kaupallinen ja maksuton karttapalvelu. Google My Maps vaatii kirjautumisen Google-tunnuksilla. My Mapsiin voi tallentaa henkilökohtaisia ja valitulle ryhmälle jaettuja karttoja. My Mapsin karttaan on mahdollista tallentaa sijaintitietoa pisteinä, viivoina tai alueina. (Lähde: Neljä karttapalvelua opetuskäyttöön, Helsingin yliopisto)

Lähiympäristöön ja paikkatiedon hyödyntämiseen voi tutustua myös perusteellisemmin toteuttamalla koulualueen kartoitus -prosessin, jonka avulla oppilaat voivat tuottaa aineistoa myös kunnan liikenne suunnittelun tueksi. Ohjeet kartoituksen toteuttamiseen on koottu tälle sivulle.

Tutustu koulualueen kartoitukseen tästä

Aloita tutustumalla My Maps-työkaluun!

Katso ohjevideo: My Maps (Karttanyt)

  • Etsi kartalta oma kotikunta ja koulu.
  • Kokeile erilaisia vaihtoehtoisia taustakarttoja, joiden avulla alueita voi tarkastella erilaisesta näkökulmasta.
  • Tutustu palvelun työkaluihin:
    • piirrä viiva kahden kohteen välille.
    • merkitse kohde kartalle, nimeä se ja kirjoita sille selitys. Kokeile vaihtaa merkitsemäsi paikan väriä, kuvaketta ja lisää halutessasi valokuva.

 

Kun olet tutustunut ominaisuuksiin, voit aloittaa tehtävät!

1) Koulumatka kartalle

Mitä reittiä kuljet kouluun? Piirrä reitti kartalle.

Tutki kartalle piirtämääsi reittiä. Merkitse pisteinä itsellesi tuttuja paikkoja reitin varrelta (Lisää merkitsin -painikkeella) ja kirjoita niiden tietoihin, mikä paikka on kyseessä ja miksi olet merkinnyt kyseiset paikat. Voit myös vaihtaa paikkamerkkien ikoneita ja värejä, tai lisätä halutessasi valokuvia. Etsi paikkoja esimerkiksi seuraavilla perusteilla:

  • Tämä paikka on miellyttävä ja kiva
  • Tämä paikka tuntuu turvattomalta tai ikävältä
  • Tänne pysähdyn usein tai käyn täällä muuten vierailemassa
  • Tämä paikka on huonosti valaistu
  • Tässä kohdassa on vaaranpaikka: esim. kivetys on rikki, huono näkyvyys, turvaton tienylitys ja niin edelleen

2) Muita tuttuja paikkoja ja reittejä

Etsi kartalta esimerkiksi seuraavia itsellesi tärkeitä paikkoja ja merkitse ne pisteinä kartalle (Lisää merkitsin -painikkeella):

  • Harrastuskohteet
  • Ruokakauppa
  • Kaverien ja sukulaisten kodit
  • Lempipuisto tai -metsä
  • Keksi itse lisää!

Millaisia reittejä ja mitä kulkumuotoja käytät päästäksesi näihin?

3) Pituuksia ja pinta-aloja

  • Mittaa oma koulureittisi pituus ja koulun pihan pinta-ala.
  • Voit piirtää myös reitin harrastuskohteeseesi, kaverin luo tai jonkun muun keksimäsi reitin. Mittaa myös sen pituus.

Kävele tai pyöräile jokin arkinen reittisi, vaikkapa kauppareitti tai matka kaverisi luo. Pyydä matkaseuraksi esimerkiksi kaveri tai aikuinen. Havainnoi matkalla liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä asioita ja ota niistä esimerkiksi valokuvia. Ethän käytä puhelinta kuitenkaan liikkuessasi!

  • Huomaatko reitillä ruuhkaisia teitä tai muita liikenteellisiä vaaroja?
  • Laske reitillä olevat
    • risteykset
    • suojatiet
    • liikennevalot
    • ylä- ja alamäet
  • Havainnoi, kuinka moni ihminen kulkee kadulla puhelin kädessä.

Tehtäväkortin voit tulostaa Opettajan ohjeista!

2 Ulos ja liikkeelle

Tässä osiossa pääset soveltamaan oppeja kestävästä liikkumisesta  koulun läheisyydessä. Tehtävät toteutetaan rastikierroksena pienryhmissä.

Rastikierros tehdään pienryhmissä. Päättäkää ryhmästänne seuraavat vastuuhenkilöt (voi myös vuorotella!):

  • Kartturi vastaa kartasta
  • Kirjuri 1 täyttää tehtävälaput
  • Kirjuri 2 täyttää havainnointilistaa

Rastikierroksella on viisi pysähdystä ja jokaisella rastilla on kestävään liikkumiseen liittyvä tehtävä (kolme kysymystä ja kuvatehtävä). Kirjatkaa vastaukset tehtäväpaperiin ja ladatkaa kuva opettajan kanssa sovitulle alustalle. Rastikierroksen aikana täytetään myös havainnointikorttia.

Liikenne aiheuttaa ympäristössämme paljon erilaisia haittavaikutuksia. Pakokaasut ja pienhiukkaset ovat haitallisia terveydelle ja ympäristölle, minkä lisäksi liikenteestä aiheutuu myös melua. Onneksi myös liikennettä kehitetään koko ajan kestävämpään suuntaan erilaisilla ratkaisuilla – viisas liikkuminen on yksi olennainen keino vähentää liikenteen haittavaikutuksia.

Kysymykset:

  1. Mitä ääniä kuulette tässä paikassa? Piirtäkää korttiin erilaisia ääniä kuvaavia viivoja ja muotoja ja kirjoittakaa, mistä ne ovat peräisin.
  2. Millä eri polttoaineilla autot voivat kulkea? Tiedättekö, mistä bensiini tehdään?
  3. Mikä mahtaisi olla viisain tapa matkustaa lomalle kotimaassa tai ulkomaille?
 

Kuvatehtävä: Ottakaa kuva jostakin liikenteen vaikutuksesta ihmiseen tai luontoon ja keksikää myös sopiva kuvateksti!

 

Liikenteen turvallisuuteen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi ajonopeudet, liikenteen määrä, liikkujan tarkkaavaisuus ja toisten huomiointi sekä liikennesuunnittelu.

Suojatiet, töyssyt ja liikennevalot tuovat turvallisuutta, mutta myös jokainen liikkuja voi itse vaikuttaa turvalliseen ympäristöön.

Kysymykset:

  1. Miten turvallisuus on huomioitu tässä kodassa? Monetko liikennevalot, suojatien tai kaiteet näette tästä kohdasta? Huomaatteko mahdollisia vaaran paikkoja?
  2. Mitä itse voit liikenteessä tehdä oman ja muiden turvallisuuden eteen?
  3. Näettekö kävelijöitä tai pyöräilijöitä kuulokkeet päässään tai puhelin kädessään? Laskekaa, montako huomaatte. Mitkä muut tekijät voivat viedä huomiota liikenteestä?

Kuvatehtävä: Napatkaa kuva liikennemerkistä ja kirjoittakaa, mitä kyseinen liikennemerkki tarkoittaa!

 

Liikenne vaikuttaa myös eläinten elämään sekä kaupunki- että maaseutuympäristössä: se aiheuttaa eläimille vaaratilanteita, rajoittaa niiden liikkumista, katkaisee kulkureittejä ja häiritsee metelillään eläinten kommunikointia.

Kysymykset:

  1. Mitä eläimiä näet tai kuulet?
  2. Kuvittelutehtävä! Valitkaa jokaiselle jonkin metsäneläimen rooli (esimerkiksi kettu, orava, mato, hirvi tai lintu) ja keskustelkaa seuraavista asioista:
  • Mistä olette tulossa ja minne menossa?
  • Miten ihmiset välineineen hankaloittavat elämäänne?
  • Millaisista ihmisistä pidätte?

Piirtäkää korttiin jokin eläin ja puhekupla keskustelusta.

Kuvatehtävä: Koettakaa napata kuva eläimestä, eläimen jäljestä tai eläimen syömästä ruoasta. Jos sellaisia ei näy, napatkaa kuva paikasta, jossa voisi olla jonkin eläimen kotipesä.

Omalla lihasvoimalla liikkuminen, kuten pyöräily tai kävely, on terveydelle hyväksi, mutta tiesitkö, että myös metsällä on ihmiseen terveyttä edistävä vaikutus? Jo 15 minuutin oleilu metsässä vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Sydämen syke tasautuu ja verenpaine alenee. Erityisen hyviä paikkoja ovat omat lempipaikat esimerkiksi rannalla tai metsässä, mutta myös puistoalueissa voi kokea luonnon virkistävän vaikutuksen.

Kysymykset:

  1. Miten eri tavoin metsässä/puistossa voi liikkua tai millaisia leikkejä leikkiä?
  2. Listatkaa omia lempipaikkojanne luonnossa.
  3. Millaisia asioita olisi unelmienne koulumatkan varrella?

Kuvatehtävä: Ota kuva kivasta kävely-ympäristöstä! Mikä siitä tekee kivan?

 

Pyöräily on näppärä tapa liikkua paikasta toiseen nopeasti, terveellisesti ja kestävästi. Sujuvaa pyöräilyä varten tarvitaan liikennesuunnittelua ja -järjestelyjä, kuten pyöräkaistoja, hyvät pyöräparkkitilat ja pyöräteiden talvikunnossapitoa. Pyöräillessä on erityisen tärkeää muistaa myös turvallisuus!

Kysymykset:

  1. Miten koulu voisi kannustaa oppilaita ja opettajia koulumatkapyöräilyyn? Ideoikaa kilpailu, palknto tai jokin muu houkutteleva keino.
  2. Tutkikaa koulun pyöräparkkeja, voisiko niitä jotenkin parantaa? Saako pyörän suojaan sateelta tai voiko sen lukita kiinni pyörän rungosta?
  3. Mitä varusteita pyörässä ja pyöräilijällä on syytä olla?

Kuvatehtävä: Unelmien koulupiha. Napatkaa koulun pihalta kuva ja ideoikaa, mitä mukavaa ja viihtyisää siihen voisi keksiä.

Tulostakaa havaintokortti open ohjeista ja ruksikaa siitä kierroksen aikana näkemiänne asioita! Tyhjiin kohtiin voitte kirjoittaa sellaisia juttuja, joita listalta ei löydy.

4 Tulevaisuuden liikkujat

Päästetään luovuus valloilleen ja suunnitellaan oma taideprojekti!

Liikkuminen on jatkuvasti muutoksessa – viimeisen vuosisadan aikana ihminen on jo keksinyt hurjasti erilaisia menopelejä. Tässä tehtävässä pääset ideoimaan sitä, miten tulevaisuudessa voitaisiin liikkua niin, että siitä ei synny haittavaikutuksia ihmisille tai ympäristölle.

Valitse opettajan ohjeistuksen mukaan JOKO lyhyt harjoitus TAI kuvataideprojekti.

Yksilö-, pari- tai ryhmätehtävä

Ideoi tulevaisuuden liikkumis- tai kuljetusväline!

Apukysymyksiä:

  • Kuljettaako väline ihmisiä vai tavaroita?
  • Missä se kulkee?
  • Tarvitseeko väline ihmisen ohjausta?
  • Minkä kokoinen se on?
  • Millä polttoaineella se kulkee vai tarvitseeko se polttoainetta ollenkaan?
  • Millaista ääntä se pitää?
  • Ostetaanko väline jostakin vai voiko sellaisen rakentaa itse?
  • Mistä materiaalista se on tehty?

Kokoa ideasi A3-paperille piirtämällä tai askartelemalla sekä kirjoittamalla.

Ryhmätehtävä

Kuvatkaa tulevaisuuden maisema. Valitkaa kaupunki, maaseutu, saaristo tai oma asuinpaikka. Kuvitelkaa, miten yhteiskunnassa liikutaan tulevaisuudessa.

  1. Päästäkää mielikuvituksenne valloilleen! Miten tulevaisuudessa liikutaan? Kootkaa ajatuksianne ensin paperille vaikkapa ajatuskartan muotoon.
  2. Kootkaa ajatukset suurelle paperille eri materiaaleja yhdistävän kollaasin muotoon. Käyttäkää niin paljon kierrätysmateriaalia, kuin mahdollista. Voitte esimerkiksi maalata taustamaiseman ja liimata sen päälle lehdistä leikattuja kuvia tai erilaisia askartelumateriaaleja (nappeja, helmiä, kartonkia, kankaita…).
  3. Esitelkää teoksenne muulle luokalle tai järjestäkää taidenäyttely koulun aulaan

Apukysymyksiä:

  • Miltä maisema näyttää?
  • Minne asukkaat liikkuvat ja miten?
  • Mitä työtä ihmiset tekevät?
  • Miten aikuiset liikkuvat töihin?
  • Miten lapset kulkevat kouluun ja harrastuksiin? Mitä harrastuksia ihmisillä on?
  • Miten posti ja tavarat kulkevat?
  • Millä polttoaineilla kulkuneuvot kulkevat?
  • Missä ihmiset lomailevat ja miten sinne matkustetaan?
  • Hyödynnetäänkö maisemassa robotteja?
  • Onko vesiliikenne muuttunut?
  • Onko raideliikenne muuttunut?
  • Onko tieliikenne muuttunut?
  • Onko ilmaliikenne muuttunut?

5 Open ohjeet ja ladattavat materiaalit

Tästä voit ladata ohjeet sekä tehtäväkortit tulostamista varten!

Ohjeita alakoulun opelle! (PDF)

Tulostettavat tehtävämateriaalit alakouluun

  1. Reitit kartalle! –Kotitehtävä: Tuttu reitti uusin silmin (PDF) A5-kortti
  2. Ulos ja liikkeelle! –Kestävää menoa -tehtävälaput ja havaintokortti (PDF) Yht. 6 kpl A5-kokoisia kortteja

Yläkoulun tehtävät ja materiaalit

Soveltuu myös 2. asteelle

1 Liikenteen vaikutuksia

Tästä alkaa tutustuminen kestävän liikkumisen ja liikenteen moniin näkökulmiin.

Liikenne on välttämätöntä, mutta liikenne aiheuttaa ympäristössämme paljon erilaisia haittavaikutuksia. Pakokaasut ja pienhiukkaset ovat haitallisia terveydelle ja ympäristölle, minkä lisäksi liikenteestä aiheutuu myös melua. Liikenne vaikuttaa myös eläinten elämään sekä kaupunki- että maaseutuympäristössä.

Onneksi myös liikennettä kehitetään koko ajan kestävämpään suuntaan erilaisilla ratkaisuilla – viisas liikkuminen on yksi olennainen keino vähentää liikenteen haittavaikutuksia.

Esimerkiksi kävely, pyöräily tai vaikka potkulautailu eivät aiheuta ympäristölle tai terveydelle haitallisia pakokaasuja. Joukkoliikenne mahdollistaa pitempien matkojen kulkemisen ilman omaa autoa. Toisaalta myös autolla voi liikkua fiksummin, kun esimerkiksi ottaa kyytiin useampia ihmisiä. Liikenteessä täytyy myös hallita liikennesäännöt ja hyvät tavat. Näiden lisäksi viisaaseen liikkumiseen kuuluu ympäristön ja muiden hyvinvoinnin huomioiminen. Näitä seikkoja pääsette pohtimaan erilaisten tehtävien muodossa.

Klikkaa kysymysmerkkejä ja tutustu tarkemmin liikenteen vaikutuksiin!

2 Reitit kartalle!

Tässä osiossa pääset tutustumaan lähiympäristöön kartalla ja perehtymään paikkatietoon. Nämä tehtävät tehdään luokassa.

Paikkatieto?

Paikkatieto on tietoa, joka liittyy johonkin kartalla olevaan sijaintiin eli paikkaan. Paikkatieto koostuu

  • sijaintitiedosta (eli missä jotakin sijaitsee) ja
  • ominaisuustiedosta (eli mitä jossakin sijaitsee).

Google My Maps

Tämän osion tehtävät voi tehdä julkisen karttapalvelualustan avulla. Voit käyttää tehtävien tekoon esimerkiksi Google My Mapsia  ja jakaa tekemäsi kartta luokkatovereillesi.

Google My Maps on helposti käyttöönotettava kaupallinen ja maksuton karttapalvelu. Google My Maps vaatii kirjautumisen Google-tunnuksilla. My Mapsiin voi tallentaa henkilökohtaisia ja valitulle ryhmälle jaettuja karttoja. My Mapsin karttaan on mahdollista tallentaa sijaintitietoa pisteinä, viivoina tai alueina. (Lähde: Neljä karttapalvelua opetuskäyttöön, Helsingin yliopisto)

Lähiympäristöön ja paikkatiedon hyödyntämiseen voi tutustua myös perusteellisemmin toteuttamalla koulualueen kartoitus -prosessin, jonka avulla oppilaat voivat tuottaa aineistoa myös kunnan liikenne suunnittelun tueksi. Ohjeet kartoituksen toteuttamiseen on koottu tälle sivulle.

Tutustu koulualueen kartoitukseen tästä

Aloita tutustumalla My Maps-työkaluun!

Katso ohjevideo: My Maps (Karttanyt)

  • Etsi kartalta oma kotikunta ja koulu.
  • Kokeile erilaisia vaihtoehtoisia taustakarttoja, joiden avulla alueita voi tarkastella erilaisesta näkökulmasta.
  • Tutustu palvelun työkaluihin:
    • piirrä viiva kahden kohteen välille.
    • merkitse kohde kartalle, nimeä se ja kirjoita sille selitys. Kokeile vaihtaa merkitsemäsi paikan väriä, kuvaketta ja lisää halutessasi valokuva.

Kun olet tutustunut ominaisuuksiin, voit aloittaa tehtävät!

1) Koulumatka kartalle

Mitä reittiä kuljet kouluun? Piirrä reitti kartalle.

Tutki kartalle piirtämääsi reittiä. Merkitse pisteinä itsellesi tuttuja paikkoja reitin varrelta (Lisää merkitsin -painikkeella) ja kirjoita niiden tietoihin, mikä paikka on kyseessä ja miksi olet merkinnyt kyseiset paikat. Voit myös vaihtaa paikkamerkkien ikoneita ja värejä, tai lisätä halutessasi valokuvia. Etsi paikkoja esimerkiksi seuraavilla perusteilla:

  • Tämä paikka on miellyttävä ja kiva
  • Tämä paikka tuntuu turvattomalta tai ikävältä
  • Tänne pysähdyn usein tai käyn täällä muuten vierailemassa
  • Tämä paikka on huonosti valaistu
  • Tässä kohdassa on vaaranpaikka: esim. kivetys on rikki, huono näkyvyys, turvaton tienylitys ja niin edelleen

2) Muita tuttuja paikkoja ja reittejä

Etsi kartalta esimerkiksi seuraavia itsellesi tärkeitä paikkoja ja merkitse ne pisteinä kartalle (Lisää merkitsin -painikkeella):

  • Harrastuskohteet
  • Ruokakauppa
  • Kaverien ja sukulaisten kodit
  • Lempipuisto tai -metsä
  • Keksi itse lisää!

Millaisia reittejä ja mitä kulkumuotoja käytät päästäksesi näihin?

3) Pituuksia ja pinta-aloja

  • Mittaa oma koulureittisi pituus ja koulun pihan pinta-ala.
  • Voit piirtää myös reitin harrastuskohteeseesi, kaverin luo tai jonkun muun keksimäsi reitin. Mittaa myös sen pituus.

Kävele tai pyöräile jokin arkinen reittisi, vaikkapa kauppa- tai harrastusreitti tai matka kaverisi luo. Täytä tehtävälomaketta havaintojesi pohjalta. Voit tehdä tehtävän myös kaverin kanssa!

Kotitehtävälomake (PDF)

3 Ulos ja liikkeelle!

Tässä osiossa havainnoidaan ulkona liikenneympäristöä ja liikenteen vaikutuksia

Tämän osion tehtävät tehdään pienryhmissä. Opettaja antaa jokaiselle ryhmälle rajatun alueen, jonka sisällä tehtävä suoritetaan. Voitte kävellä alueella vapaasti, ilman tarkkaa reittiä.

Kävelyn aikana havainnoidaan ympäristöä ja täytetään kolme teemakorttia, jotka sisältävät tarkempaa tietoa liikenteen vaikutuksista, teemaan liittyviä kysymyksiä ja kuvatehtäviä.

Kirjatkaa vastaukset tehtäväkortteihin ja ladatkaa kuvat opettajan kanssa sovitulle alustalle.

Merkitkää lisäksi karttaan (opettajan kanssa sovitaan, käytetäänkö digitaalista vai paperista karttaa), missä kohdissa olette pysähtyneet ja ottaneet kuvat.

Lähiympäristöön ja paikkatiedon hyödyntämiseen voi tutustua myös perusteellisemmin toteuttamalla koulualueen kartoitus -prosessin, jonka avulla oppilaat voivat tuottaa aineistoa myös kunnan liikenne suunnittelun tueksi. Ohjeet kartoituksen toteuttamiseen on koottu tälle sivulle.

Tutustu koulualueen kartoitukseen tästä

Liikenne on välttämätöntä, mutta se aiheuttaa ympäristössämme paljon erilaisia haittavaikutuksia. Liikenteen pienhiukkaset, joita muodostuu esimerkiksi pakokaasuista, autojen renkaista ja katupölystä, ovat erityisen haitallisia terveydelle siksi, että ne muodostuvat usein samalla korkeudella, jossa elämme ja hengitämme. Epäpuhtaudet, mikromuovit ja melu aiheuttavat haittaa myös ympäristölle.

Liikenne vaikuttaa myös eläinten elämään sekä kaupunki- että maaseutuympäristössä: erilaiset kulkuneuvot ja -väylät aiheuttavat eläimille vaaratilanteita, rajoittavat niiden liikkumista, katkaisevat kulkureittejä ja häiritsevät metelillään eläinten kommunikointia.

Onneksi myös liikennettä kehitetään koko ajan kestävämpään suuntaan – kestävät liikkumistavat ovat olennainen keino vähentää näitä haittoja. Päästöttömät ja vähäpäästöiset kulkuneuvot, meluvallit ja matalamman melutason kulkuneuvot tai kulkukäytävät eläimille ovat eräitä ratkaisuja yrittää vähentää liikenteen vaikutuksia ympäristöön.

Tehtävä

Ottakaa kuva jostakin liikenteen vaikutuksesta ihmiseen tai luontoon ja kirjoittakaa lyhyt kuvaus tapahtumasta. Miettikää esimerkiksi…

  • Mitä liikennettä kuvassa näkyy, mitkä ovat sen vaikutukset?
  • Millainen äänimaailma paikassa on? Mistä äänet ovat peräisin?
  • Näkyykö paikalla eläinten jälkiä? Mitä eläimiä alueella ehkä liikuskelee? Miten liikennejärjestelyt mahdollisesti vaikuttavat alueella liikkuviin eläimiin tai luontoon?
  • Mitä voitaisiin tehdä, jotta haittavaikutukset pienenisivät?

Liikenteen turvallisuuteen vaikuttaa moni asia, kuten liikennesuunnittelu, ajonopeudet, liikkujien määrä, liikkujan tarkkaavaisuus ja toisten huomiointi. Liikennevalot tuovat järjestelmällisyyttä ruuhkaisiin risteyksiin, suojatiet merkitsevät jalankulkijoiden ylityspaikkaa kiinnittäen kuljettajan huomion ja töyssyt pakottavat laskemaan ajonopeuksia. Jokainen liikkuja vaikuttaa osaltaan turvalliseen ympäristöön! Liikenteessä tärkeintä onkin muiden liikkujien huomioiminen.

Puhelin taskuun!

Useamman toiminnon suorittaminen samanaikaisesti lisää virheiden mahdollisuutta huomattavasti – ihmisen aivot eivät voi täysillä keskittyä useaan asiaan yhtä aikaa. Puhelimen käyttö ajaessa vaikuttaa keskittymiseen ja kuljettajan reaktioaikaan pidentävästi. Pahimmassa tapauksessa kuljettaja ei huomaa esimerkiksi varoitusta tietyömaasta, töyssyä, toista henkilöä tai kulkuneuvoa. Tämän vuoksi puhelimen käyttö autolla ajaessa on kielletty. Sama vaikutus puhelimen tuijottamisella on pyöräillessä, sähköpotkulautaillessa tai käveltäessä. Myös kuulokkeiden käyttö vaikuttaa muun liikenteen huomioimiskykyyn – jos musiikki pauhaa korvissa, et välttämättä kuule auton torvea, pyöräilijän soittokelloa tai hälytysajoneuvojen ääniä.

Tiesitkö?

Jos auto törmää jalankulkijaan, kuolemanriski vain jo 30 km tuntinopeudella on 5 %. Riski kasvaa huomattavasti nopeuden lisääntyessä: 40 km tuntinopeudella kuolemanriski on 13 %. 50 km tuntinopeudella jopa 29 % – lähes joka kolmas – auton alle jääneistä jalankulkijoista kuolee. Myös sähköpotkulautojen 25 km/h maksiminopeuden aikana sattunut onnettomuus voi aiheuttaa todella suurta vahinkoa niin kuljettajalle kuin toisille liikenteessä kulkeville.

Tehtävä

Tarkkailkaa ympäristöä ja kirjatkaa ylös näkemiänne turvallisuusriskejä.

  • Näettekö kävelijöitä tai pyöräilijöitä kuulokkeet päässään tai puhelin kädessään?
  • Onko jokin kulkuneuvo pysäköity muuta liikennettä haittaavasti?

Mitkä kaikki asiat voivat viedä huomiota liikenteestä?

Turvallisuus ja liikenne -tehtäväkortti (PDF)

Omilla lihasvoimilla liikkuminen, kuten pyöräily tai kävely, edistää omaa hyvinvointia monin tavoin. Tutkimukset osoittavat, että koulumatkaliikunta ja kouluaikainen liikkuminen edistävät keskittymiskykyä ja oppimista.
Tiesitkö, että myös metsällä on terveyttä edistävä vaikutus? Jo 15 minuutin oleilu metsässä vähentää stressiä ja parantaa mielialaa, sydämen syke tasautuu ja verenpaine alenee. Pienetkin metsiköt asuinalueilla ovat monille tärkeitä. Erityisen hyviä paikkoja terveydelle ovat omat lempipaikat esimerkiksi rannalla tai metsässä, mutta myös puistoalueilla voi kokea luonnon virkistävän vaikutuksen.

Tehtävä

Ottakaa kuva miellyttävästä liikkumisympäristöstä ja vastatkaa kysymyksiin:

  • Mikä tekee kävely- ja pyöräily-ympäristöstä virkistävän ja viihtyisän?
  • Mitä toivoisitte lisää?

Miten koulu voisi kannustaa opiskelijoita ja opettajia terveellisiin koulumatkailuun? Ideoikaa kilpailu, palkinto tai jokin muu houkutteleva keino aktiivisten koulumatkojen lisäämiseksi

Terveellinen liikkuminen -tehtäväkortti (PDF)

4 Tulevaisuuden liikenne

Päästetään luovuus valloilleen projektitehtävässä!

Liikkuminen on jatkuvasti muutoksessa – viimeisen vuosisadan aikana ihminen on jo keksinyt hurjasti erilaisia menopelejä, liikenneympäristö muuttuu vauhdilla tälläkin hetkellä. Liikkumisen tulevaisuutta pohtien onkin tärkeää tunnistaa sekä lyhyen, että pitkän aikavälin muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä – ja toisaalta päätöksenteon ja politiikan vaikutukset siihen, mihin suuntaan liikkuminen esimerkiksi omassa kotikunnassa kehittyy.

Tässä tehtäväosiossa pääset ideoimaan sitä, miten tulevaisuudessa voitaisiin liikkua niin, että siitä ei synny haittavaikutuksia ihmisille tai ympäristölle, tai pohtimaan vaikuttamismahdollisuuksia.

Valitse opettajan ohjeistuksen mukaan joko lyhyt harjoitus, luova projekti tai vaikuttamistehtävä.

Yksilö- tai paritehtävä

Ideoi tulevaisuuden liikkumis- tai kuljetusväline ja perustele, mitkä asiat ovat vaikuttaneet sen kehittämiseen. Onko motiivina ollut päästöttömyys vai kenties saatavilla olevien materiaalien niukkuus tai teknologian huima kehitys?

Perusteluja varten voit hakea tietoa esimerkiksi uutisartikkeleista, historiasta tai liikenteen tulevaisuuden skenaarioista.

Päättäkää yhteisesti tai opettajan johdolla, mihin ajankohtaan tulevaisuudessa suunnittelemanne liikennevälineet sijoittuvat. Tarkastellaanko lähitulevaisuutta (noin 5–10 vuoden kuluttua), tai kaukaisempaa tulevaisuutta, eli tilannetta vaikka 20 tai 50 vuoden päästä.

Valitkaa toteutustapa – joko kaikille yhteisesti opettajan johdolla, tai jokaisen (parin) oman valinnan mukaan. Toteutus voi olla esimerkiksi

  • Piirros tai kollaasi A3-paperille
  • Powerpoint-esitys

Valitse jokin seuraavista liikennevälinetyypeistä:

  • logistiikkaan (eli tavarakuljetuksiin) käytettävä liikenneväline
  • joukkoliikenne- tai yhteiskäyttöinen kulkuneuvo
  • yksityinen kulkuneuvo

Apukysymyksiä ideointiin:

  • Missä kulkuneuvo liikkuu? (tiet, raiteet, vesi, ilma, tai jokin näiden yhdistelmä?)
  • Tarvitseeko kulkuneuvo ihmisen ohjausta?
  • Millä polttoaineella tai käyttövoimalla (kuten esim. sähkö) se kulkee?
  • Mistä materiaaleista se on tehty?
  • Joukkoliikenne- ja yhteiskäyttöisissä kulkuneuvoissa: kuinka käytöstä maksetaan ja miten kulkuneuvon voi ottaa käyttöön? (nykypäivän esimerkkeinä esimerkiksi bussikortit ja mobiilisovellukset)

Ryhmätehtävä

Kuvatkaa tulevaisuuden liikennejärjestelmää.

Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Jokainen maakunta tekee omaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaansa vuosiksi eteenpäin. Suunnitelman tavoitteita ovat esimerkiksi turvallisuus, terveellisyys, vähäpäästöisyys ja alueiden saavutettavuus kaikille. Liikenteen päästöttömyys ja terveellinen liikkuminen nousevat yhä tärkeämmiksi tulevaisuudessa.

Kuvitelkaa, miten yhteiskunnassa liikutaan tulevaisuudessa. Mitä syitä ihmisillä on liikkua ja millaisiin paikkoihin liikutaan? Päästäkää mielikuvituksenne valloilleen, mutta muistakaa myös perustella, mitkä asiat ovat johtaneet näihin ratkaisuihin. Onko motiivina ollut päästöttömyys vai kenties saatavilla olevien materiaalien niukkuus tai teknologian huima kehitys? Perusteluja varten voit hakea tietoa esimerkiksi uutisartikkeleista, historiasta tai liikenteen tulevaisuuden skenaarioista.

Päättäkää yhteisesti tai opettajan johdolla, mihin ajankohtaan tulevaisuudessa suunnittelemanne liikennejärjestelmä sijoittuu. Tarkastellaanko lähitulevaisuutta (noin 5–10 vuoden kuluttua), tai kaukaisempaa tulevaisuutta, eli tilannetta vaikka 20 tai 50 vuoden päästä.

1) Valitkaa ryhmässänne ympäristö, jonka tulevaisuudennäkymiä tarkastelette

  • esimerkiksi suurkaupunki, pieni kaupunki, maaseutu, saaristo, tai oma asuinpaikkakunta

2 ) Valitkaa toteutustapa joko kaikille yhteisesti opettajan johdolla, tai jokaisen ryhmän oman valinnan mukaan.

  • Katso tarkemmin kohta 3b

3) Toteutus: jakakaa ryhmässänne tehtävät

  • Osa voi esimerkiksi keskittyä tiedonkeruuseen (3a) ja osa luovan projektin toteutukseen (3b)

3a) Tiedonkeruu ja suunnittelu

  • kootkaa ajatuksianne ja taustatutkimuksen tuloksia paperille vaikkapa ajatuskartan muotoon

Apukysymyksiä – valitkaa ryhmässä tai yhteisesti opettajan johdolla, mitä kaikkia näkökulmia tarkastelette.

  • Miltä maisema näyttää?
  • Millaisia liikenneväyliä kohteessa on kulkuneuvoille ja jalankulkijoille?
  • Millä polttoaineilla ja käyttövoimilla kulkuneuvot kulkevat?
  • Millainen joukkoliikennejärjestelmä kohteessa on (esim. bussit, raideliikenne, muunlaiset tulevaisuuden ratkaisut)
  • Minne asukkaat liikkuvat ja miten?
  • Millaisia töitä tai harrastuksia ihmisillä on ja miten niihin liikutaan?
  • Missä ihmiset lomailevat ja miten sinne matkustetaan?
  • Millä tavalla liikenneratkaisut tukevat päästötöntä liikkumista?
  • Miten turvallisuus ja viihtyisyys on huomioitu?
  • Miten liikennejärjestelmä edistää ihmisten terveyttä tai kannustaa liikuntaan?
  • Miten logistiikka eli tavarakuljetukset toimivat?
  • Miten taataan, että liikkuminen on tasa-arvoista ja kaikkien saatavilla?
  • Miten luontoarvoja ja ympäristöä on huomioitu liikenteen suunnittelussa?

3b ) Rakentakaa valmis tuotos valitsemallanne tavalla. Toteutus voi olla esimerkiksi

  • Kollaasi suurelle paperille. Yhdistelkää piirroksia ja tekstiä, ja halutessanne muita materiaaleja – kuinka paljon kierrätysmateriaaleja voitte hyödyntää?
  • Video
  • Podcast
  • Powerpoint-esitys

Jotain ihan muuta – esimerkiksi biisi!

Esitelkää valmiit lopputulokset muulle ryhmälle. Projektin tulokset kannattaa koota myös näytteille koko koulun nähtäväksi.

Tehtävän voi tehdä yksin, pareittain tai ryhmässä.

Liikkumisen tulevaisuuden kehittäminen on suurelta osin poliittista päätöksentekoa, ja myös jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä perusteilla ratkaisuja tehdään esimerkiksi joukkoliikenteeseen panostamisen, liikenneturvallisuuden tai vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Täysi-ikäisenä hyvä keino vaikuttaa on äänestää vaaleissa, mutta kehittämiskohtia voi tuoda päättäjien tietoon kuka tahansa.

Tässä tehtävässä pääsette harjoittelemaan vaikuttamistyötä!

1) Valitkaa jokin kotikaupunkinne liikenteeseen liittyvä kehittämiskohta

  • se voi olla jokin yksittäinen kohde – esimerkiksi vaarallinen risteys tai puuttuva pyörätie paikassa, jossa kulkee paljon koululaisia, koulunpiha-alueeseen liittyvä kehittämistarve tai
  • laajempi kokonaisuus, kuten uudenlaisen joukkoliikenneratkaisun edistäminen.

2) Valmistelkaa valitsemastanne aiheesta aloiteteksti, jonka voisi esitellä kuntanne päättäjille.

  • Pohtikaa perusteluja sille, miksi haluatte asiaan muutosta, ja millaista vastusta aloitteenne voisi kohdata – esittäkää tekstissänne argumentteja näihin asioihin.

Esimerkki! Osana Lapset ja nuoret Varsinais-Suomen kestävyystyön kirittäjinä -projektia Paraistenseudun koulun 9. luokkalaiset keväällä 2023 esittelivät valmistelemiaan aloitteita Paraisten kaupunginvaltuustolle. Voitte tutustua aloitteisiin oman työskentelynne tueksi (PDF)

3) Esitelkää aloite luokallenne

5 Open ohjeet ja tulostettavat materiaalit

Tästä voit ladata ohjeet sekä tehtäväkortit tulostamista varten!

Opettajan ohjeet yläkouluille ja toiselle asteelle (PDF)

Tulostettavat tehtävämateriaalit yläkouluun ja toiselle asteelle

  1. Reitit kartalle! Kotitehtävä: Tuttu reitti uusin silmin (PDF) 
  2. Ulos ja liikkeelle!

Koulualueen kartoitus

Johdanto

Opettajan valmistelut

Oppitunnit

Materiaalien toimittaminen

Kartläggning av skolområdet (nytt fönster)

Johdanto

Jos koulualuetta ollaan uudistamassa tai halutaan tarkentaa esimerkiksi liikenneturvallisuustoimia, kannattaa siihen liittyviä tarpeita kysyä koulurakennusten käyttäjiltä. Oppilaiden näkemys siitä, mitkä ovat heille vaarallisia ja turvattomaksi koettuja paikkoja tai alueita, on keskeistä taustatietoa kunnostusten ja kehittämistoimien suunnitteluun.

Kun oppilaat kartoittavat ongelmakohtia koulun alueella, voidaan saada kymmenittäin tai jopa sadoittain konkreettisia ehdotuksia koulun piha-alueen ja koulun lähiympäristön liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tästä aineistosta voi erottaa kaikkein merkittävimmät haasteet. Kun aineisto viedään kartalle, on kunnan suunnittelijoilla käytössään kattavasti materiaalia koulualueiden suunnittelun tueksi. Oppilaille on tärkeää kertoa, miksi kartoituksia tehdään ja että heidän näkemyksillään on aidosti merkitystä.

Tämä kokonaisuus sisältää opettajan ohjeet kartoituksen tekemiseen aina alkuvalmistelusta aineiston toimittamiseen kunnalle, sekä tulostettavan oppilaiden materiaalin.

Opettajan ohjeet kartoituksen toteutukseen & valmistelut

Prosessi pähkinänkuoressa

  1. Koulu (opettaja/rehtori) sopii kunnan teknisen sektorin kanssa kartoitusaineiston hyödyntämisestä & jakamisesta
  2. Oppilaat havainnoivat koulun lähiympäristöä ja kirjaavat havaintonsa paperiselle kartalle.
  3. Havainnoinnin jälkeen muistiinpanot siirretään karttamerkinnöiksi Google My Maps -palvelussa.
  4. Google My Maps -merkinnät toimitetaan kunnan teknisen sektorin hyödynnettäväksi.

Ennen kartoituksen aloittamista

Ennen prosessin aloittamista on tärkeää keskustella kunnan eri toimijoiden kesken, miten kartoitukset toteutetaan ja kuka vastaa mistäkin. Mukaan tarvitaan ainakin kunnan opetustoimi ja tekninen / suunnittelusektori.

Huomioikaa seuraavat näkökulmat:

  • Miksi kartoitukset tehdään, eli mitä niillä tavoitellaan?
  • Kuinka moni koulu ja luokka-aste osallistuu kartoitukseen?
  • Järjestetäänkö kartoitukset osana teemapäivää, jolloin kunnasta voi olla esimerkiksi paikalla vaikkapa liikennesuunnittelijoita vai ovatko ne osa oppitunteja?
  • Ketkä vastaavat paikkatietoaineistoista?
  • Millä aikavälillä tietoa on tarkoitus kerätä?

Kun näistä on sovittu, voidaan siirtyä toteutukseen.

Oppituntien ennakkovalmistelu

Oppilaat merkitsevät kartoitushavainnot Google My Mapsiin. Koulun ympäristössä liikkuessaan oppilaat merkitsevät havaintonsa kuitenkin ensin paperilomakkeelle, josta he sitten siirtävät tiedot digitaaliseen karttaan luokassa.

Näin toimitaan, jotta oppilaiden huomio ei ulkona liikkuessa kohdistu karttaohjelman käytön opetteluun. Pelkästään paperille merkityt kartoitushuomiot taas eivät palvele kuntaa, jolle tulisi merkittävä lisätyö merkintöjen siirtämisestä digitaaliseen muotoon.

Vanhempien oppilaiden kanssa voi, opettajan harkinnan mukaan, karttamerkinnät tehdä suoraan Google My Mapsiin koulualueen kartoituksen yhteydessä tabletin avulla. Tällöin erillisiä tulostettuja karttoja ei tarvita. Huomioithan, että oppilaan ohjemateriaalit on tehty paperikarttojen hyödyntämistä silmällä pitäen, eli huomioi tarvittavat muutokset oppilaita ohjeistaessasi.

1 Tutustu Google My Mapsiin, jotta osaat neuvoa oppilaita sen käytössä.

Google My Maps on helposti käyttöönotettava kaupallinen ja maksuton karttapalvelu. Palvelu vaatii kirjautumisen Google-tunnuksilla. Palveluun voi tallentaa sekä henkilökohtaisia että valitulle ryhmälle jaettuja karttoja. Karttaan on mahdollista tallentaa sijaintitietoa pisteinä, viivoina tai alueina. (Lähde: Neljä karttapalvelua opetuskäyttöön, Helsingin yliopisto)

Katso ohjevideo: My Maps (Karttanyt)

2 Suunnittele opetusryhmälle sopiva pienryhmäjako: tehtävät kannattaa tehdä 2–4 oppilaan ryhmissä.

Tulosta jokaiselle pienryhmälle/parille seuraavat materiaalit:

Oppitunnit

Tähän osioon on koottu ohjeet kartoituksen toteutukseen oppilaiden kanssa.

Projekti voidaan toteuttaa esimerkiksi yhden teemapäivän tai useamman yksittäisen oppitunnin aikana. Arvioitu kokonaiskesto koko prosessin läpikäymiselle on 3 x 45 min. Tämä voi kuitenkin vaihdella ryhmän mukaan ja etenkin nuorempien oppilaiden kanssa aikaa voi mennä enemmän, esimerkiksi 4 x 45 min. Opettaja tuntee ryhmänsä parhaiten ja voi suunnitella ajankäytön tarkemmin. Vaiheet 2 & 3 olisi kuitenkin hyvä toteuttaa saman päivän aikana.

Arvioitu kesto: 45 min

  • Tunti aloitetaan kertomalla oppilaille, mitä tehdään ja miksi – esimerkiksi, jos koulualueelle tullaan tekemään remontti ja oppilaiden näkemyksiä ja toiveita kerätään kartoituksen avulla.
  • Oppilaat jaetaan 2–4 oppilaan ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan numero (numeron avulla kunkin ryhmän kartoitushavainnot voi tunnistaa kartalla).
  • Oppilaiden kanssa tutustutaan paikkatietoon ja harjoitellaan Google My Maps -karttasovelluksen käyttöä. Ohjeet tähän on koottu alle.

Voitte katsoa oppilaiden kanssa yhdessä ohjevideon, mikäli koet sen hyödylliseksi/tarpeelliseksi.

Ohjevideo: My Maps (Karttanyt)

Jaa oppilaat tämän jälkeen pienryhmiin/pareihin ja jaa jokaiselle ryhmälle Oppilaan materiaaliin kuuluva tulostettu karttaohjeistus, josta projektin tässä vaiheessa käydään läpi A-osio, jonka avulla oppilaat luovat itselleen pohjakartan kartoitusta varten ja oppivat tekemään merkintöjä karttatasoille.

Jos haluatte perehtyä aiheeseen vielä tarkemmin, voitte tehdä ensin Kestävää menoa -tehtäväpaketin osion 2: Reitit kartalle -tehtäviä:

Arvioitu kesto: 1 h

Oppilaat tutkivat koulualuetta itsenäisesti ryhmissä ja vastaavat samalla tehtävälomakkeen kysymyksiin, sekä merkitsevät huomioitaan paperikarttaan.

Jaa oppilasryhmille tulostamasi

  • koulualueen kartoituslomakkeet (oppilaan materiaalipaketissa), joissa on kysymyksiä havainnointia varten, sekä
  • paperiset kartat kartoitusalueesta (tai tabletit karttamerkintöjen tekemiseen suoraan Google My Mapsiin)

Arvioitu kesto: 30 min

  • Oppilaat palaavat luokkaan ja jokainen ryhmä syöttää havaintonsa aiemmin luomalleen Google My Maps -kartalle (ohjeet oppilaan karttaohjeessa, osio B).
  • Oppilaita kannattaa muistuttaa karttatasojen ja kuvakkeiden hyödyntämisestä – on tärkeää, että kukin merkintä tehdään oikealle tasolle ja käytetään ohjeen mukaista kuvaketta.
  • Kun oppilaat ovat saaneet merkinnät siirrettyä Google My Mapsiin, he jakavat kartan opettajalle linkkinä esimerkiksi Wilman tai sähköpostin kautta (ohjeet oppilaan karttaohjeessa, osio C).
  • Vastauksia voidaan käydä myös yhteisesti läpi.

Tietojen koostaminen ja toimittaminen kuntaan

Kun oppilaat ovat jakaneet valmiit kartat opettajalle, toimittaa opettaja aineistot kunnan yhteyshenkilölle (sovittu ennakkovalmisteluiden yhteydessä). Tämä on tärkeää, jotta oppilaiden keräämää aineistoa voidaan hyödyntää paikkatietona kunnassa.

Kun tiedoston toimittaa kuntaan KML-tiedostona, saa kunta käyttöönsä kartan, jossa jokaisen pienryhmän vastaukset näkyvät omina tasoinaan, ja tietoja voi suodattaa esimerkiksi luokka-asteen tai oppilaitoksen mukaan. Opettajan ei tarvitse saada KML-tiedostotyyppiä auki omalla koneellaan, riittää että tiedoston lataa alla olevien ohjeiden mukaisesti ja lähettää eteenpäin.

  •  Avaa kartta oppilaiden lähettämästä linkistä
  • Klikkaa vasemman laidan valikossa kartan nimen vierestä olevista kolmesta pisteestä.
  • Valitse avautuvasta valikosta Vie KLM/KMZ – muodossa
    • Valitse avautuvasta ikkunasta ”Koko kartta” sekä
    • ”Vie KMZ-tiedoston sijaan KML-tiedostona. Tämä ei tue kaikkia kuvakkeita.”
    • Klikkaa lopuksi ”Lataa”
  • Kun kaikki oppilaiden karttatiedostot on ladattu koneelle, lähetä ne sähköpostin liitteenä sovitulle yhteyshenkilölle.

Materiaalipaketti on julkaistu alun perin vuonna 2020. Vuonna 2023 alakoulun materiaali päivitettiin ja täydennettiin yläkoulun ja 2. asteen osiolla. Materiaali on toteutettu osana Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa -hanketta.

Anna Sampo

viestintävastaava
040 197 2257
anna.sampo@valonia.fi

Miriam Sewón

projektiasiantuntija
040 1258 418
miriam.sewon@valonia.fi

Marja Tommola

kestävän liikkumisen asiantuntija
040 832 8515
marja.tommola@valonia.fi

Materiaaliin liittyvät hankkeet

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa

1.1.2025–28.2.2026

Varsinais-Suomen ympäristökasvatusverkosto

Jatkuvaa toimintaa