Rauvolanlahteen laskevalla valuma-alueella Turussa siirrytään syksyllä 2026 yli kolmen vuoden suunnittelutyön jälkeen kohti luontopohjaisten hulevesienhallintarakenteiden toteutusta. Rauvolanlahdella hulevesien hallintaa on kehitetty yksittäisten ongelmakohtien sijaan koko valuma-alueen tasolla ja samalla on etsitty keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Rauvolanlahti valikoitui RESIST-hankkeen pilottialueeksi alueen hulevesien hallinnan haasteiden ja merkittävien luontoarvojen vuoksi. Valuma-alueen alaosa kuuluu Natura 2000 -alueeseen, joten suunnittelussa on sovitettava yhteen tulvariskien hallinta, veden laatu, kaupunkiympäristön tarpeet ja luonnonsuojelun tavoitteet. Tulevien valuma-alueen toimenpiteiden tavoitteena on hillitä hulevesitulvia ja eroosiota, viivyttää vettä valuma-alueella sekä vähentää Rauvolanlahteen kohdistuvaa kuormitusta.
Suunnittelutyö kesti lähes kolme vuotta
Rauvolanlahden pilottialueen suunnittelutyö käynnistyi vuonna 2023, kun alue otettiin osaksi RESIST-hanketta. Hankkeen tarjoaman taloudellisen tuen avulla on pystytty laajasta kokoamaan erilaista tietoa suunnittelun tueksi. Tietoa on koottu muun muassa alueen maankäytöstä, vesistöistä, hulevesiverkostoa ja luonnosta kuten viitasammakoista. Lisäksi aluetta on havainnoitu maastokäynneillä eri vuodenaikoina, jotta on havaittu miten vesi käyttäytyy alueella nykytilanteessa. Veden määrää ja laatua on selvitetty jatkuvatoimisella seurannalla. Lisäksi on selvitetty putkiverkoston kuntoa, osallistettu asukkaita sekä arvioitu erilaisia luontopohjaisia ratkaisuja. Viimeisimpänä on tehty selvitys tulevien hulevesikohteiden luontotyyppien ekologisesta tilasta sekä kohteissa tuotettavista luontoarvoista luonnonarvohehtaareina, minkä avulla voidaan myöhemmin arvioida toteutettavien hulevesiratkaisujen tuottamia luontohyötyjä.
Lue lisää prosessista
Rauvolan valuma-alueen investointisuunnitelman valmistelu aloitettiin vuonna 2024 ja suunnitelma valmistui vuonna 2025. Vuonna 2026 työ eteni yksityiskohtaiseen rakennussuunnitteluun ja toteutuksen valmisteluun.
Turun kaupungin päätöksenteossa kokonaisuus eteni nimellä Katariinan valuma-alueen hulevesien hallinnan suunnitelmat (Meinikanpuisto, Kallamäenpuisto, Peltolanpuisto, Eteläkaari) (turku.fi). Suunnitelmat sijoittuvat Peltolan, Koivulan, Haritun ja Katariinan kaupunginosiin.
Kohteiden tekniset suunnitelmat on laatinut hankkeen ohjeistusten mukaisesti Sitowise. Suunnitelmissa yhdistetään luontopohjaisia hulevesiratkaisuja ja muuta tarvittavaa hulevesi-infrastruktuuria. Hulevesiä ohjataan nykyistä enemmän avoimiin ja luonnonmukaisempiin uomiin, virtaamaa hidastetaan ja vedelle varataan lisää tilaa suurten virtaamien aikana. Samalla kehitetään uomien kasvillisuutta ja elinympäristöjä. Tämä vastaa RESIST-pilotin tavoitetta yhdistää tulvariskien hallinta ja veden viivyttäminen ekologisten olosuhteiden parantamiseen.
Puistosuunnitelma hyväksyttiin elokuussa 2026 kaupunkiympäristölautakunnassa. Toimenpiteiden suunnittelua on tuettu RESIST-hankkeessa, mutta niiden toteutuksesta vastaa Turun kaupunki. Katariinan valuma-alueen hulevesien hallinnan parantamisen rakennusosatasoinen kustannusarvio on noin 680 000 euroa.
Hulevesille annetaan enemmän tilaa
Valuma-alueen pinta-ala on noin kolme neliökilometriä, ja alueella on noin 20 kilometriä hulevesiputkistoa. Tehokkaasti vettä johtavassa verkostossa virtaamat voivat kasvaa nopeasti, mikä on aiheuttanut avouomissa eroosiota ja valuma-alueen alaosassa tulvimista. Lisäksi alaosa sijaitsee meritulva-alueella.
Hulevesien hallintaa parannetaan viidessä kohteessa:
- Peltolanpuistossa hulevesiputkea korvataan uudella mutkittelevalla avouomalla. Samalla muodostuu noin 200 m³ uutta tulvatilavuutta.
- Meinikanpuistoon rakennetaan noin 250 m³:n hulevesitulva-allas ja koskirakenne sekä tulvapainanteita.
- Eteläkaaren varrelle rakennetaan kaksitasouoma, joka tuo noin 180 m³ lisää tulvatilavuutta.
- Marketanpuistossa avouomaan rakennetaan tulvatasanne ja noin 80 m³:n tulva-allas. Samalla nurmialueita kehitetään niittymäisemmiksi.
- Kallamäenpuistossa rakennetaan tulvatasanteita ja uusi mutkitteleva uoma. Ratkaisuilla saadaan yhteensä noin 345 m³ lisää tulvatilavuutta.
Kokonaisuudessa muodostuu siis yli 1 100 m³ uutta tulvatilavuutta. Uomaympäristöjen luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan muun muassa kostean niityn kasvillisuudella ja maalahopuulla. Marketanpuistossa hulevesirummun rakennetta uusitaan myös siten, että kalojen kulku mahdollistuu.
Osa hulevesijärjestelmän pullonkauloista on korjattu jo ennen varsinaisen investoinnin toteutusta. Valuma-alueen alaosasta poistettiin käytöstä jäänyt kulkuyhteys ja kaksi kapasiteetiltaan riittämätöntä ja huonokuntoista rumpuputkea uusittiin kaupungin kunnossapitotöinä.
Seuranta kertoo toimenpiteiden vaikutuksista
Rauvolan alueella on kerätty mittaustietoa jo ennen rakentamista. Vedenkorkeutta seurataan jatkuvasti kolmessa kohdassa hulevesijärjestelmää, ja alueella on tehty virtaamamittauksia, joiden avulla vedenkorkeustietoa voidaan muuntaa virtaamatiedoksi. Mittaustietoa on hyödynnetty myös hulevesiratkaisujen suunnittelussa.
Vuonna 2025 alueelle asennettiin lisäksi sääasema. Pitkä lähtötilanteen seuranta mahdollistaa myöhemmin sen arvioinnin, miten rakennetut ratkaisut vaikuttavat hulevesien virtaamiin ja veden pidättymiseen valuma-alueella.
Valuma-alueen asukkaita ja kiinteistönomistajia on myös osallistettu hankkeen aikana. Asukkaille järjestettiin vuonna 2024 maastokävely ja kysely, joissa selvitettiin näkemyksiä erilaisista vesienhallintaratkaisuista. Yksityisten kiinteistöjen omistajille on lisäksi tarjottu tietoa ja neuvontaa luontopohjaisesta hulevesien hallinnasta.
Hanke tuo oppeja koko kaupungin hulevesien hallintaan
Rauvolanlahden pilotin tavoitteet ulottuvat yhtä valuma-aluetta laajemmalle. RESIST-hankkeessa on kehitetty myös Turun kaupungin hulevesien hallinnan toimintatapoja. Vuonna 2025 järjestetyissä kaupungin sisäisissä työpajoissa yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi tunnistettiin valuma-aluelähtöisen hulevesien hallinnan vahvistaminen.
Rauvolassa kehitettyä valuma-aluekohtaista investointisuunnittelua voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muualla Turussa. Kokemukset ovat kytkeytyneet kaupungin hulevesiohjelman uudistamiseen, jossa painotetaan valuma-aluekohtaista suunnittelua, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja monitoiminnallisia luontopohjaisia ratkaisuja.
Hanke on lisäksi edistänyt kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Turku sekä sen kanssa yhteisiä valuma-alueita jakavat Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ovat kokoontuneet keskustelemaan hulevesien hallinnasta ja valuma-alueiden yhteisestä suunnittelusta.
