Savijoki on yksi kolmesta RESIST-hankkeen pilottikohteesta Varsinais-Suomessa. Savijoki päätyi hankkeen pilottialueeksi, sillä sieltä on saatavilla pitkät aikasarjat erilaista vesistötutkimusaineistoa, jota voidaan hyödyntää hankkeen tutkimuksessa. Savijoen tutkimushistoria juontaa ainakin 1950-luvulle asti, sillä se on ollut osa pienten maatalousvaltaisten valuma-alueiden kuormitusseurantaa ja 2010-luvulta lähtien myös osa metsätalouden kuormitusseurannan valuma-alueverkostoa. Alueella on tutkittu myös kipsin vaikutuksia maatalouden vesiensuojelumenetelmänä. Kun valuma-aluetason kipsihanke eli SAVE-hanke vuonna 2016 alkoi, oli se maailmanluokassa laajin hanke, joka keskittyi valuma-aluetasolla yhteen vesiensuojelumenetelmään.
Vuosikymmenten saatossa Savijoelta on siis saatu kattavasti erilaista tietoa vesiensuojelutyöhön erityisesti yhdessä maanomistajien kanssa. Savijoella pilotoitiin vuosituhannen alussa maatalouden ympäristöneuvontaa ja laadittiin ensimmäisiä kosteikko- ja suojavyöhykeyleissuunnitelmia. Lisäksi on kerätty erilaista luontotietoa kuten tietoa joen kala- ja rapukannoista.
RESIST hanke on osa Savijoen tutkimushistorian jatkumoa
Osana RESIST-hanketta Turun yliopisto kehittää Savijoen valuma-alueelle hydrologista mallia, joka tukee vesivarojen hallinnan optimointia muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Mallinnus tehdään SWAT+-mallilla, ja erityinen painopiste on maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksissa veden saatavuuteen. Mallin tuloksia verrataan paikallisiin havaintoihin kuten maanomistajilta hankkeen työpajoissa ja maastokäynneillä kerättyyn tietoon. Siten nykyisiä ja tulevia vesienhallinnan haasteita voidaan ymmärtää paremmin.
Jotta mallista saadaan mahdollisimman tarkka, tarvitsee se tuekseen paikallista mittausaineistoa. Savijoessa on nyt Suomen ympäristökeskuksen mittausasemien lisäksi kolme uutta mittausasemaa, joilla vedenpinnan korkeutta ja virtaamaa mitataan. Lisäksi alueelle asennettiin syksyllä 2024 ja kesällä 2025 kolme sääasemaa sekä maaperäantureita täydentämään alueelta saatavaa aineistoa. Mittausverkostoa on tarkoitus laajentaa tulevissa hankkeissa yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Pitkäaikaisilla paristoilla toimivat Decentlab:in DL-ATM41 siirrettävät sääasemat, DL-SMTP maaperäsensorit ja DL-MBX vedenpinnan etäisyysanturit toimivat LoRaWAN-tiedonsiirtoverkossa ja lähettävät mittausaineistoa tarkimmillaan puolen tunnin mittausvälillä. Tavoitteena on seurata paikallista säävaihtelua Savijoen valuma-alueella valuma-aluemallinnuksen luotettavuuden parantamiseksi. Paikallinen säähavaintoaineisto mahdollistaa valuma-alueen sisäisten prosessien, kuten virtaamien ja ravinnekuormituksen, sekä niiden keskinäisten yhteyksien tarkemman tulkinnan.
Mittalaitteiden asentamisesta ja huollosta Savijoella on vastannut Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksen Virtavesien ja rannikkomaantieteen tutkimusryhmä yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun vesien- ja ympäristönsuojelun tutkimusyksikkö kanssa. Mittalaitteiden sijainneista on sovittu yhdessä alueen maanomistajien kanssa. Samalla maanomistajille on mahdollisuus saada uutta tietoa esimerkiksi roudan syvyydestä ja maaperän kosteudesta tai vedenpinnankorkeudesta sekä sadannasta ja lämpötiloista.
Aineisto on kaikkien vapaasti käytettävissä
Vaikka aineisto tukee laajaa ja monivuotista tutkimustyötä, se on myös alueen viljelijöiden ja muiden asukkaiden hyödynnettävissä. Sääasemahavainnoista voi katsoa esimerkiksi tuntikohtaisen sademäärän, lämpötilan tai vaikkapa Savijoen veden pinnan korkeuden vaihtelun jonkin sadetapahtuman jälkeen. Maaperäantureiden tiedoista käy ilmi taas maaperän lämpötila ja kosteus eri syvyyksissä. Aineisto on avointa eli kaikki voivat sitä hyödyntää. Tällä hetkellä havaintoja pääsee tarkastelemaan katselupalvelussa ja kehitteillä on myös aineistojen latauspalvelu, josta aineistoja voi ladata omaan käyttöön.
Latauspalvelu sisältää myös RESIST-hankkeen kahden muun pilottialueen eli Turussa sijaitsevien Rauvolanlahden ja Orikedon mittausaineistoa sekä paljon muuta kuten Turun seudun uimavesien lämpötilaseurantaa.
