Aurajoen sivujoelle, Savijoelle, laaditaan monitavoitteista vesienhallinnan yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmassa esitetään sopivia paikkoja erilaisille vesienhallinnan toimenpiteille kuten kaksitasouomille, kosteikoille, soiden ennallistamiselle sekä virtavesien pohjakynnyksille.
Yleissuunnitelma on koostettu useasta eri suunnitelmasta
Savijoen valuma-aluesuunnittelu aloitettiin keväällä 2024 RESIST-hankkeen työpajoissa yhdessä maanomistajien kanssa. Näissä kartoitettiin paikallisten näkemyksiä alueen vesienhallinnan haasteisiin, kuten tulviin ja kuivuteen. Valuma-aluesuunnitelman koostaminen on edennyt verkkaisesti sillä samoihin aikoihin RESIST-hankkeen kanssa käynnistyi Saaristomeri-ohjelma, joka myös edistää valuma-aluesuunnitelmien laatimista. Nyt useampi eri aineisto on valmis ja on aika esitellä luonnoksia maanomistajille.
Aurajokisäätiö teetti konsulttiyritys Rambollilla koko Aurajoen valuma-alueelle vesiensuojelun yleissuunnitelman. Aineistoa tarkennettiin syksyllä 2025 Saaristomeri-ohjelman rahoituksella. Lisäksi valuma-alueelle laadittiin Tapio Palvelut Oy:n KUNNOS-analyysiin perustuva tarkastelu, joka esittää erityisesti metsätalousalueille soveltuvia vesienhallinnan toimenpiteitä. Työn taustalla on myös vuonna 2005 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatima yleissuunnitelma. Näistä eri aineistoista on koostettu maanomistajille tutustuttavaksi ensimmäinen luonnos Savijoen monitavoitteisen vesienhallinnan yleissuunnitelmaksi.
Yleissuunnitelma ei sido maanomistajia toimenpiteiden toteuttamiseen, mutta se tarjoaa valmiita ideoita missä toimenpiteitä voisi toteuttaa. Myös valtaojien kunnostamiseen se tarjoaa valmiiksi esimerkkikohteita luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteiksi.
Yleissuunnitelmaa esiteltiin yleisölle Parmaharjulla 25.2.2026 ja saatujen kommenttien perusteella suunnitelmaa vielä täsmennetään. Samassa tilaisuudessa esiteltiin myös Savijoelta kerättyä seuranta-aineistoa (turkuamk.fi). Ehdotettuja toimenpidekohteita käydään katsomassa tarkemmin maastossa, jonka perusteella myös suunnitelmaa tarkennetaan RESIST-hankkeen aikana vuoden 2027 loppuun asti.
Pienvesikartoituksia tarjolla myös maanomistajille
Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on myös ymmärrettävä paremmin alueen ekologisia olosuhteita, kuten kalastoa ja arvokkaiden luontokohteiden sijainteja. Syksyllä 2025 Savijoen kalastoa selvitettiin neljällä koealalla Yliskulmalla ja Kilpiojalla. Saaliiksi saatiin muun muassa kivennuolaisia, kivisimppuja, turpia ja yksi hauki, mutta ei tällä kertaa yhtään taimenta. Taimenta on aikoinaan istettu Savijoen sivupuroihin ja sen on todettu lisääntyvän alueella.
Vuoden 2026 aikana kartoitetaan Savijoen pienvesiä, eli puroja, noroja, lähteitä ja lampia. Myös maanomistajilla on mahdollisuus pyytää pienvesikartoittaja käymään maksutta omalla kiinteistöillään arvioimassa esimerkiksi puron luonnontilaisuutta. Pienvedet ovat usein vaikeasti tunnistettavissa, esimerkiksi suoristettu puro saatetaan sekoittaa ojaan ja vuodenaikojen vaihtelut tekee tunnistamisesta hankalaa. Asiantuntija-arvion perusteella maanomistajat saavat arvokasta tietoa pienvesien luonnontilan säilyttämiseen ja parantamiseen, kunnostustarpeiden arvioimiseen ja suojelualueiden rajaukseen.
Jos sinulla heräsi kiinnostus oman kiinteistösi pienvesien tunnistamiseen, ota yhteyttä ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilään tai vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Lekaan.
